Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

Ketä uskonnonvapautesi rajottaa?

Nyt on koittanut se päivä jota en ole odottanut koittavaksi. Olen hyvin vahvasti jostain samaa mieltä Asmo Maaselän kanssa. Hän kirjoitti siitä miten Magneettimedia -kytkösten vuoksi tulisi boikotoida tiettyjä kauppoja. Boikotti on siitä kiinnostava keino, että se on jossain määrin demokraattinen. Voidaan ajatella että on olemassa sananvapaus joka olisi erottamaton sananvastuusta. Ja näin ollen boikotti tarkoittaa sitä että taloudelliset kytkökset voidaan ottaa kritiikin kohteeksi. Tässä ei sensuroida, eli kielletä kirjoittamasta Magneettimediaa, eikä estetä ketään lukemasta kyseistä lehteä. Boikotti koskee suoraan sitä että tämänlaisia asioita rahoitetaan.

Toinen, kenties ironisempi, tapa olisi sitten tehdä kuten jotkut ovat ehdotelleet. Eli että ostettaisiin Maaselänkin mainitsemia israelilaisia tuotteita. Se ei kuitenkaan iskisi samalla teholla sinne missä se aidoiten tuntuu ja merkitsee, lompakkoon. Ideologiaan lyötäessä syntyy vain marttyyrikokemuksia.

Toki ymmärrän että Maaselän lausunto voidaan liittää laajempaan asenneilmapiiriin. Sellaiseen, jossa sananvastuuseen vetoaminen muuttuu selitykseksi. Eli kun sanoo jotain, on siitä odotettavissa seurauksia. Tällöin päästään siihen missä Pride -kulkueen kaasuttamista tulkitaan siten että kulkue oli provokaatio, eli tälläisiin iskuihin usuttamista. Joka on tietenkin yhtä järkevää kuin ajatella että lyhyeen mekkoon pukeutuminen provosioi raiskaamiseen. En voi sanoa tähän muuta kuin että selvästi osa ihmisistä toimii tällä logiikalla, minä en.

Näen että sananvastuunkin tulee noudattaa hyvää tapaa. Kenties jopa parempaa tapaa kuin provosoija. Siksi olisi kohtuutonta vaikkapa tehdä mielenosoitusta jossa estetään menemästä mainittuihin kauppoihin. Saati että niiden ikkunoita heiteltäisiin kivillä. Myös boikottiin on syytä suhtautua varovaisuudella. Sillä Adolf Hitlerin aikana juutalaisten kauppojen boikotista tehtiin kansallisen ylpeyden asia. On hyvä jos yksilöt päättävät toimia niin, mutta liiallisena tästä tulee sananvapautta rajoittavaa savustamista. Valitettavasti eroa näiden kahden välillä on vaikeaa tehdä. Siksi minunkin täytyy olla varovainen. Olenhan sentään sitä mieltä että Maaselän ehdottama boikotti on yksi tapa harrastaa asiallista, kenties ideologista mutta asiallista, asioiden vastustamista.

Boikotit voivat olla jännittäviä. Sillä ne ovat ideologinen teko jotka ovat poliittinen teko.

Ideologia on monille tärkeää. Viime aikoina USA:ssa on keskusteltu siitä että ateisteja on bannitty tietyistä töistä. "If you're an atheist and interested in becoming a city council member or a juror in Maryland, well you can forget it: the East Coast state is one of seven in the US, which thanks to long-standing provisions in their state constitution, prohibits those who don't believe in God from holding public office." Toisin sanoen tässä ollaan menty uskonnollisen mielipiteenilmaisun puolella niin pitkälle että vaihtoehtoja on kielletty. Mikä ei tietenkään ole kokonaisuuden kannalta asiallista. Suomessa tämäntyyliset keskusteluteemat ovat onneksi koskeneet lähinnä kirkon sisäisiä asioita, etenkina naispappeutta. Ja uskonnon piirissä ne ovat vielä kenties hyväksyttävissä. Ne eivät toki anna sellaista viestiä että tälläiseen yhteisöön olisi miellyttävää kuulua. Mutta tälläiseen viestiin on asiallinen vastaus. Boikotti, eli järjestöstä eroaminen. Kysymys on jälleen siitä että uskonnon rahoittamisesta kieltäytyminen ei ole sensuuria tai uskonnonvapautta vastaan.

Uskonnonvapauteen liittyvä omatunto johtaa usein "valitsemaan asiakkaita". Viime viikkoina keskustelua on herättänyt esimerkiksi lääkäri joka kieltäytyi hoitamasta 6 -vuotiasta vauvaa koska tällä oli kaksi äitiä. "Dear Jami & Krista, I am writing this letter of apology as I feel that it is important and necessary. I never meant to hurt either of you. After much prayer following your prenatal (visit), I felt that I would not be able to develop the personal patient doctor relationship that I normally do with my patients." Ajatus on kiinnostava, sillä lapsihan ei ole vanhempiaan valinnut. Sama tohtori toki käyttää samantyylistä strategiaa ja kieltä myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien vauvojen kanssa. "I should have spoken with you directly that day… please know that I believe that God gives us free choice and I would never judge anyone based on what they do with that free choice.". Suomessa tämäntapaista kohtaa onneksi lähinnä aborttikeskustelussa.

Minun on hyvin helppoa ymmärtää miksi abortti on vakaumuksen vuoksi arka asia tehtäväksi. Itselläni ei ole vakaumusta, ja pidän aborttia silti hyvin ongelmallisena. Tämä kuitenkin on myös yksi työtehtävistä ja oikeus aborttiin kuitenkin on juridisesti myönnetty. Oma ihanteeni on ollut että jos ei pidä laista niin sitten sitä pyrkii muuttamaan. Ja sitten kun se on muutettu, voidaan tehdä mitä halutaan. Ja tästä poikkeaminen vaatisi hyvin erityislaatuiset tilanteet, kuten vaikkapa se että kriittiset mielipiteet aktiivisesti savustetaan tyystin pois kaikkialta ja kriittisiä mielipiteitä esittävät vangitaan tai tapetaan.

Ongelmana onkin se, että ideologiat eivät asetu tasaisesti. Toisilla alueilla uskovaisia voi olla paljon. Silloin voi olla vaikeaa tai mahdotonta löytää tilaa jossa abortin voisi suorittaa. Sama ongelma voi olla niiden miespappienkin kanssa jotka eivät suostu tekemään töitä naispappien kanssa. Jossain määrin työasioissa voidaan varmasti joustaa ja sovitella. Mutta jossain tilanteessa se ei vain ole mahdollista.

On mielenkiintoista että uskonnonvapaus on vahvasti autonomiaan viittaava asia. Uskonnonvapautta pidetään henkilökohtaisena ja privaattina. Siksi ihmisen autonomiaa rikottaisiin jos hänet pakotettaisiin toimimaan omaatuntoaan vastaan. Ja kun tätä oikeutta viedään tarpeeksi pitkälle, sillä rajoitetaan muiden autonomiaa. Esimerkiksi jos jonkun kanta aborttiin on vahvasti erilainen - tai sitä vähintään pidetään jonain jota yritetään suoritettavaksi - niin riittävän monta "omastatunnosta kieltäytyvää" rajoittaa heidän autonomiaansa. Tai vähintään ajavat ihmisiä kohti hengaria, jolloin seurauksena on mahdollisesti molempien kuolema. 

Itse olen ollut tämäntapaisten eettisesti ongelmallisten asioiden kanssa tekemisissä työskennellessäni jonkin aikaa eräässä sikalassa. Sikojen kuohiminen on prosessi joka tehdään melkoisen pienille possuille ja tämä soti erään työkaverini aatetta vastaan. Ideana oli se, että ei ollut väliä miten työ tuli tehdyksi kunhan se tuli tehdyksi. Käytännössä korvikkeeksi jouduttiin sitten tekemään jotain muuta. Koska sikalassa oli paljon töitä koko ajan, ei ollut sellaista ongelmaa että joku lorvisi ideologiansa nimessä samalla kun joku muu tekisi kenties koko kyseiseen alaan liittyvän epämiellyttävimmän työn. Oli itse asiassa mukavaa että korvaukseksi joku teki niitä sottaisimpia puuhia vaikkapa sonnan kanssa. (Ja uskokaa minua kun sanon että sikalassa sitä ihtiään riittää.) Sopiminen vaati kuitenkin hyvää tahtoa ja tosiasia on, että jos kaikki kieltäytyisivät niin joku joutuisi tekemään työn siitä huolimatta että se sotisi hänen maailmankuvaansa vastaan. Toki jo yksilötasollakin on syytä kysyä että jos ei mitenkään kykene tekemään alaan liittyviä töitä niin onko tämä oikeasti syy vaikkapa alan vaihtamiseen. Ei tämänlainen "ennakkoluulo" tai "vakaumus" ainakaan eduksi ole. (Itse tosin kunnioitan sitä että tämä kyseinen ihminen taipui omalle epämukavuusalueelleen ja sen rajoille ja piti silti kiinni omastatunnostaan.)

Tavallaan tässä kaikessa täytyy muistaa, että olipa kyse juutalaisvastaisesta lehdestä, abortinteosta, vauvojen hoitamisesta, virkamiehen työskentelystä ateistikollegan kanssa ... itse asiassa lähes mistä tahansa uskontoaiheisesta skismasta, niin hyvin usein voidaan huomata että uskonnonvapaus on näissä jotenkin sellainen että eri vakaumusten yhteensovittaminen on mahdotonta tai vähintään hirvittävän vaikeaa. Kyseessä on nollasummapeli. Ja tällöin asiat on yleensä hoidettava kuin kyseessä olisi possujen kuohiminen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Jos uskonnonvapaus laajennetaan omantunnonvapauteen, huomataan minusta, että aihepiiri koskettaa kaikkia, paitsi sosiopaatteja. Toki toisia harvemmin kuin toisia. Omatunto ei välttämättä pohjaudu tietoiseen ideologiaan, vaan voi olla enemmänkin tuntemus..?

Boikotit ovat tosiaankin demokratiaan istuvat rauhanomainen keino pyrkiä vaikuttamaan kuka mihinkin. Muita: bloggaaminen, mielenosoitukset, addressit, lakialoitteet, ... eli ei aivan surkea tilanne, täällä meillä Suomessa! Pää ei sentään lähde irti siitä, kun ilmaisee ajatuksiaan. Työpaikka tosin voi olla vaarassa, kuten ao. tapaus osoitti:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014060318366845_u...

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Tuo antamasi on hyvin kiinnostava kulma.

Kenties reaktio voisi olla "onko tiede mielipide/vakaumuskysymys". Siinä kuitenkin tehdään lääkärinä lausuntoja lääketieteestä. Joku voisi nähdä tämän ammattitaitokysymyksenä.

Mutta jos kuitenkin tehdään niin että otan lääketieteen mielipideasiana, "bite the bullet". Tällöin kaikki lääkärien järjestöt ovat ideologisia järjestöjä. Ja vääräoppisen potkiminen on tällöin samaa kuin ateistipapin potkiminen kirkosta. Ei kenties aivan optimaalista, mutta ei sitä voi sananvapausongelmaksi sanoa. Kysehän ei ole sensuurista vaan tämän rahoittamisesta.

Itse tosin olisin todennäköisesti boikotoinut Mehiläistä jos heillä on äänekäs julkinen rokotevastustaja töissä. Osa tietysti olisi kenties intoutunut käymään siellä enemmän. Se ei olisi minun ongelmani eikä asiani. Joten potkujen välttämättömyys voidaan nähdä kyseenalaisena mutta mahdollisena yhä.

Mutta minulta tätä ei kenties kannata kysyä. Sillä jos olisin ajatuskoemaisessa umpisuolenleikkauksessa jossa minun pitäisi valita (kreationisti) Pekka Reinikaisen, (kristillisdemokraatti) Päivi Räsäsen ja (Mahdollisuus Muutokseen kasvo) Sakari Oravan välillä, niin päätyisin tekemään leikkauksen itse. Ideologistejen mahdollisuus "hoitovirheeseen" epäilyttää minua niin vahvasti että luottaisin asiassa omaan asiantuntemattomuuteeni, vastaan heidän alan koulutustaan ja osaamistaan..

Toimituksen poiminnat