Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

Aivon halontaa - ja hieman hiustenkin

Nykyään lääketieteessä tehdään joissain tilanteissa leikkaus jossa aivopuolet erotetaan (hemispherectomy). Syynä on usein epilepsia. Leikkaus tehdään yleensä nuorille joiden aivot ovat joustavampia ja muokkautuvat pärjäämään yhdellä aivopuoliskolla paremmin. He ovat tietoisia, tai käyttäytyvät vähintään kuin hyvin vakuuttavat filosofiset zombiet.

Mutta entä jos tätä ajatusleikkiä jatkettaisiin siihen suuntaan, että aivojenhalkaisu tehtäisiinkin siten, että leikattaisiin terveet aivot ja molemmat puolet istutettaisiin eri ruumiiseen? Tällöin päästäisiin käsittelemään Derek Parfitin "Reasons and Persons" -teoksessa esitettyä ajatuskoetta. Joka koskee ihmisen identiteettiä. Parfit kuvasi ihmistä joka saadaan regeneroimaan erityisen tehokkaasti. Jos hänet halkaistaan kahtia, sekä oikea että vasen aivopuolisko kasvattavat loput ihmisestä. Ja näin syntyy kaksi tietoista ihmistä. Joilla molemmilla on samat tiedot ja muistot sekä motoriset taidot.

Tässä haasteena on se, että persoona nähdään usein yhtenä. Mutta toisaalta jos tälle regeneroijalle olisi käynyt niin että vasen aivopuolisko olisi tuhoutunut ja oikea puolisko olisi sitten parantanut vammansa, tätä todennäköisesti pidettäisiin samana ihmisenä. Toisaalta täsmälleen sama koskisi jos oikea aivopuoliskoa kohtaisi vastaava tuhoontuminen.

"Teknologia" lähestyy "kaunokirjallisuutta"

Ylläoleva ajatuskoe kuvaa sitä miten nykyään lähestytään teknologisesti maailmaa jossa tehdään oikeasti asioita jotka ovat hyvin lähellä jotain josta filosofit ovat nojatuoleissaan pohtineet. Sitä esimerkiksi suunnitellaan päänsiirtoja aivan oikeassa elämässä. Pään ja aivojen siirtämiseen liittyvät ajatuskokeet taas ovat olleet filosofeilla arkipäivää. Onhan jopa Descartes "Meditations on First Philosophy" -teoksessaan käyttänyt (tietääkseni) ensimmäistä karkeaa versiota "aivot maljassa" -mahdollisuudesta. Teknofuturistit taas maalaavat tulevaisuutta jossa ns. mind uploading olisi mahdollista. Ja tämä taas on sellaisenaan voidaan nähdä Robert Nozickin ns. kokemuskoneena.

Onkin jossain määrin kiinnostavaa että nojatuolifilosofiaa on usein pidetty haihatteluna. Toisin kuin teknistä ja toteuttavaa tiedettä. Hyvin moni jakaakin mielessään vakavan teknologisen kehittämisen ja nojatuolifilosofian ajatuskokeet, jotka luokitellaan joskus jopa enemmän luokkaan "kaunokirjallisuus" kuin mikään vakavastiotettava. Kuitenkin nyt näiden kahden välinen ero on selkeästi kuroutunut - joskaan ei toki mitenkään tyystin kadonnut. Kuitenkin selkeästi asioihin suhtaudutaan kahdella asenteella.

Jossain määrin kyseessä on painotuskysymys. Teknikko miettii miten jokin tehdään ja siihen liittyvät episteemisemmät kysymykset, kun taas nojatuolifilosofia helpommin kiinnostaa ontologiset kysymykset sekä etiikka.

Daniel Dennett pitää tämäntyyppistä jaottelua tärkeänä kirjassaan "Intuition pumps and other tools of thinking". Hän kuvaa sitä miten käsiteanalyyttisesti ajatteleva mieli eroaa voimakkaasti luonnontieteellisesti ajattelevan mielestä. Monin paikoin kyse on siitä että jos fyysikoiden maailmassa kestomagneetit ovat jotain joiden toiminta perustuu siihen että niiden alkeismagneettialueet säilyttävät magnetoitumissuuntansa myös ulkoisen magneettikentän vaikutuksen lakattua niin ksiteanalyysistä kiinnostunut loogisesta mahdollisuudesta jossa olisikin kestomagneettien tapaan rautaa luokseen vetävä kappale joka rikkoisi tätä oppia vastaan. Ja miettivät mitä tämä tekisi magneettisuuden määritelmälle. Fyysikoille tämänlainen looginen mahdollisuus ei kiinnosta koska magneettisuusteoria nojaa siihen että se ei ole tämän hetken tiedossa käytännössä mahdollinen. Fyysikko varmistaa tätä yrittämällä falsifioida tätä teoriaa ja tämä on hänen kannanottonsa dogmaattisuuden välttämiseen - ei loogisten mahdollisuuksien ajattelu itsessään. (Fyysikko ei tee juuri mitään sillä että "tiedostaa taustaoletuksensa" jos se tarkoittaa sitä että sillä keksitään loogisia mahdollisuuksia jotka eivät etene vaihtoehtojen testaamisen tasolle.) Ja teorian falsifoituminen tarkoittaisi sitä että ilmiö pitäisi mallintaa uudestaan. Ja tässä termien valinnalla ja sanan "magneettisuus" oikealla sisllöllä ei tässä kohden ole niin suurta merkitystä. Määritelmistä voidaan valita mitä tahansa kunhan sen avulla saadaan mallinnettua mitä tapahtuu ja tehtyä tätä kautta paikkaansapitäviä ennusteita.

Tämä on melko kuvaavaa.

Ottaakseni hieman hoopon mietteen voisin reagoida alun aivojen halkaisukokeeseen siten, että joku voisi kysyä että entä jos aivojen kanssa puolitettu onkin jotain jossa syntyy filosofisia zombieita? Eli kysymys ei kenties olekaan persoonan kahdentumisesta tai identiteetin muuttumisesta kahdeksi, vaan nimenomaan siitä että kahdennettu kohde jotenkin menettäisi minuutensa sen syvimmällä tavalla. Eli regeneraatio tuhoaisi kvaliat. Eivät nämä kvaliat ja vastaavat ainakaan falsifioitavissa olevia (eivätkä verifioitavissakaan olevia) konsepteja ole. Nehän ovat määritelmällisesti jotain joka ei näy fysikaalisessa maailmassa.

Toki ero ei ole niin selvä ; Jos esimerkiksi mietimme regeneroituvaa ajatuskoettamme, ajatuskokeessa selvästi otetaan jollain tavalla kantaa siihen miten esimerkiksi muisti toimii. Jos oikea ja vasen aivopuolisko palauttavat muistin, muistissa täytyy olla redundanssia joka jakautuu molemmille aivopuoliskoille. Tämänlaisia väitteitä voidaan testata ja ne tekevät niistä jossain määrin falsifioitavissa olevia ajatuksia.

Itse olen luonut asiasta sen tyylisen kompromissin, että
1: Antifysikalismi on karkeasti ottaen filosofisempaa ja käsiteanalyyttisempää. Se perustuu kuitenkin valtaosin vertauksiin. Siinä on ajatuskokeita kuten kiinalainen huone ja kokemuskone. Niiden taustapremissien kanssa erimielisyys on mahdollista, joten ne eivät tässä mielessä ole hirvittävän voimakkaita. Ja toisaalta ne tuntuvat toimivan jonkinlaisena tiedejarruna. Tällä voi olla riskeinä se, että esimerkiksi jos joku todella kahdentelee ihmisiä aivopuoliskoistaan teknisesti niin he eivät välttämättä kohtele näin tuotettuja ihmisiä ihmisinä koska voivat olettaa että heillä ei ole kvaliaa. Joka voi olla ongelma ihmisoikeuksille jos näin tuotetut ihmiset kuitenkin vaikuttavat kaikilta ulkoisilta piirteiltään täysin ihmisiltä (ja ovat peräti oikeasti tietoisia olentoja.)
2: Fysikalismissa taas tehdään asioita ja ollaan kiinnostuneita mitä ihmeellisimpienkin asioiden kokeilemisesta ja tekemisestä. Mutta tämän ontologista merkitystä ei välttämättä mietitä. Tai ontologiset kysymykset voivat jopa latistua pseudokysymyksiksi. Ja tällöin voidaan lähteä puuhastelemaan jotain josta sitten vähintään "ajatuskokeen tasolla mahdollisesti" viimeistään tuonpuoleisessa ellei aiemminkin tulee sanottua että voi pirulauta mitä tulikin värkätyksi... On tavallaan hyvin vaikeaa nähdä mitä esimerkiksi päänsiirtoleikkaus sanoo etiikan teorioille. Eikä siksi ole tavallaan ihme että moni haluaisikin lähestyä asiaa siten että olisi tärkeämpää miettiä mitä etiikan teoriat sanovat päänsiirtoleikkauksista. (Ja kun historiaan katsoo, voisi oikeasti olla ollut syytäkin miettiä.)

Kompromissien rakentaminen tässä tilanteessa on omituista. Ja se alkaa helposti näyttämään hieman samalta kuin se, mikä on minun suhteeni evoluutioteoriaan ja etiikkaan. Nähdäkseni evoluutioteoria selittää käyttäytymismalleja ja ruumiinrakenteita. Jos siis haluat selittää miksi ihmiset ovat avuliaita, evoluutioteoria selittää tämän sen tyylisillä malleilla mitä esimerkiksi Matt Ridley on kuvannut "Jalouden alkuperässä". Ja jos pidät tätä avuliaisuutta eettisenä niin sitten evoluutio tuo tämän avuliaisuuden esille ja selittää miten se on yleistynyt populaatioissa. (Hyvin karkesti ; mutaatio on ominaisuuden syntymisen syy, mutta luonnonvalinta on se anti-sattuma joka on sen yleistymisen syy.) Ja jos ihmiset lajityypillisesti ajattelevat että avuliaisuus on hyvyyttä niin sitten se on ihmisille lajityypillinen näkemys etiikasta. Mutta jos otetaan kysymys siitä että onko maailmassa joku objektiivinen moraalilaki ja vastaako tämä luonnossa ja ihmisten mielipiteistössä oleva näkemys tätä. No, se on sitten aivan oma kysymyksensä. (Enkä tiedä onko tämänlainen kysymys edes tarpeellinen. Se voi olla vessanseinäkysymys.)

PS.

Itse ratkaisisin kahtiajaetun mielen hakemalla ratkaisua Theseuksen laivaan. En pidä kvaliakonseptia hyvänä, joten leikkauksen jälkeen ihmisen tapaan toimiva olkoot tietoinen aivan samoin syin kuin muutkin ihmiset. (Filosofisella tasolla tämäkään ei ole ilmiselvää. Voidaan olla varmoja lähinnä omasta tietoisuudesta ja siinäpä se sitten olikin se mitä voidaan ajatuskokeen varassa tietää.) Korostan sitä että nykyään näitä leikkauksia tehdään hyvin nuorille. Koska aivot ovat plastinen elin ja kykenevät muokkautumaan. Leikkauksen jälkeen ollaan epilepsiakohtauksettomia joten selvästi tapa olla maailmassa on jotenkin erilaista. (Jos tätä eroa ei olisi, ei leikkausta tehdä.)

Mikä tarkoittaa karkeasti ottaen sitä, että syntyvät puoliskomielet ovat jollain tavalla erilaisia. Ne ovat tietoisia molemmat, mutta erilaisella tavalla kuin se alkuperäinen.
1: Tässä voitaisiin viitata vaikka Leibnizin lakiin (x = y→∀F(Fx ↔ Fy)) joka koskee sitä, että identtisyys (identity) tarkoittaa erottamattomuutta (indiscrenibles). Josta saadaan se miksi periaatetta kutsutaan nimityksellä (identity of indiscernibles). Mutta se olisi snobbailua.

On kenties rakentavampaa kiinnittää huomiota Theseuksen laiva -ajatuskokeeseen, jossa kuvataan laivaa josta vaihdetaan osia niin että lopulta kaikki osat on vaihdettu. Laiva näyttää samalta mutta onko se sama laiva? Entä jos näistä hylätyistä irto-osista kootaan uudestaan laiva joka sekin näyttää samalta, onko se alkuperäinen Theseuksen laiva? Tämä on ongelma jossa jossain määrin kahdennutaan vähän samalla tavalla kuin aivopuoliskojen regeneroitumisessa. Paitsi että laiva vain halkeaisi kahtia ja molemmat puolet korjattaisiin erikseen erillisiksi laivoiksi. Joka tavallaan mutkistaa probleemaa entisestään.

Mutta jos ajatellaankin että minuus voi olla olemassa ja erilaista, kyseessä onkin tavallaan ns. pinoparadoksi. Eli ollaan ajattelussa jossa edessä on hiekkakasa josta voidaan ottaa pois hiekanjyvä ja se on yhä kasa. Mutta järkikin sanoo että jos hiekanjyviä otetaan pois yksi kerrallaan, niin missä vaiheessa se lakkaa olemasta kasa. Jossain vaiheessa se lakkaa olemasta kasa. Joku voi vielä kuvitella neljä hiukkasta kasaksi - jos ne on asetettu oikein - mutta yksi hiekanjyvä tuskin on kasa.

Ihmisten kanssa on hyvin sama. Ilman aivojen puoliksi leikkaamistakin. Toki me sidomme itsemme esimerkiksi omaelämänkerallisen muistimme kautta yhdeksi yksiköksi. Mutta emme ole kuitenkaan samanlaisia. (Jopa tämä tekstin lukeminen on muuttanut neuronia tai toista sinun päässäsi. Toivottaavasti opettavaisesti, mutta kenties siksi että tämä on ollut tyhmä ja turhauttava teksti ja muistat tämän sellaisena.) Kenties onkin tärkeämpää käsitellä muita ihmisinä kuin identtisinä. Persoona taas on aina lähinnä jonkinlainen likiarvo.

Joten minun aivonhalkaisukokeessani on merkitys ja tunnettavissa oleva eetos siitä mitä tarkoittaa kun tämänlainen proseduuri tehdään. Toisenlaisessa maailmankuvassa merkitykset ovat varmasti erilaisia. Mutta aika monet kuitenkin joutuvat kuitenkin reagoimaan tämäntyylisiin asioihin jotenkin ja tämä on jollain tavalla pirun tärkeää vaikka ainuttakaan ontologista ongelmaa tällä tavalla ei tietenkään lopullisesti ratkaista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Joskus törmäsin siihen, että ihmiset, joille operaatio oli tehty, eivät kyenneet kontrolloimaan toista kättään, vaan se toimi omia aikojaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Alien_hand_syndrome

Eikö ihmiselämä ole jatkuvaa pientä kuolemaa? Että muuttuessamme ajan kuluessa lakkaamme olemasta niitä, josta vanhempiemme kuva-albumeista on kuvia, "snapshotteja". Olemme "syöneet "hänet. Mielemme ei ole yhteensopiva hänen mielensä kanssa, joten emme edes muista juuri mitään hänestä.
Jostain syystä oletamme olevamme sama ihminen. Se on helpompaa niin.

Sama menee joidenkin selkeästi meitä muovaavien lääkkeiden kanssa. Lukulistallani on:

http://www.amazon.com/Is-It-Me-Meds-Antidepressant...

Antti Jokela

Tällä pohdinnalla on sukulaisuutta myös Platonin ideaoppiin. Fyysikko katsoo maailmaa havaintomaailman kautta ja filosofi ideamaailman.

Fyysikko tarkastelee Mattia aivoleikkauksen jälkeen ja toteaa: "jos se näyttää samalta kuin Matti, kuulostaa samalta kuin Matti ja toimii samoin kuin Matti, niin sitten se varmaan on Matti". Tai tarkemmin ilmaistuna uusi Matti on sama kuin vanha Matti vähennettynä epilepsialla ja toisella aivopuoliskolla, kuten oli tietysti tarkoituskin. Jos Matteja saadaan regeneroitua kaksi, niin tarkastelu on periaatteessa identtinen, vaikka Matit ehkä kannattaakin nimetä uudelleen. Hehän alkavat joka tapauksessa pikku hiljaa erota toisistaan ympäristövaikutusten vuoksi.

Filosofi jäänee edelleen pohtimaan kvalioita ja sitä, täyttävätkö molemmat uudet Matit vanhan Matin idean, tai täyttävätkö sekä vanha ja että uudet Matit jonkin universaalin Matin idean.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

On miellyttävää olla nojatuolifilosofi sen jälkeen kun saa raahattua kotiinsa kunnollisen hierovan sohvan. (Ihminen ei itse asiassa tarvitse mitään muita ylellisyystuotteita kuin hierovan sohvan ja hyvät kengät.)

Antti Jokela

Hierova sohva haiskahtaa myönnytykseltä havaintomaailman suuntaan. Tosi filosofi asustelee kai tynnyrissä. Mutta nojatuolifilosofi siis kaipaa ... sohvaa? Veikkaisin kyllä - vaikken olekaan edes nojatuolifilosofi - ettei hierovakaan sohva täytä universaalin nojatuolin ideaa.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #6

Hierova sohva on ehdottomasti evidentialistista hedonismia.

Silti tahtoisin huomauttaa, että;
* Täydellinen Sohva määritellään hierovimmaksi ajateltavissa olevaksi pehmustetuksi nojatuoliksi.
* On hierovampaa olla olemassa todellisuudessa kuin pelkkänä ajatuksena.
* Jos Täydellinen Sohva ei olisi olemassa, olisi mahdollista ajatella vielä hierovampaa Sohvaa, joka olisi olemassa.
Joten Täydellisen Sohvan tulee olla olemassa (eli Sohva on olemassa, ja se voi olla minun olohuoneessani!)

Toimituksen poiminnat