*

Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

Perustavanlaatuista Koiramäenlaskua

  • And honestly, when I readed the "critique", there was some smirking involved. Indeed.
    And honestly, when I readed the "critique", there was some smirking involved. Indeed.

Timo Lehtonen kirjoitti kirjoituksen "Avioliittolaista on tulossa perustuslain vastainen!". Se yrittää reagoida eilen kirjoittamaani tekstiin "Tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat ja assosiaatiotahraus". Vastine on rehellisesti sanoen sen tasoinen että se herätti minussa sen harvinaisen tunteen kun hymyilen ääneen.

Timo on toistellut tuota veljet naimisiin -juttua melko lähellä vuoden verran. Se on siitä hyvä että minun ei kannattaisi puuttua siihen. Sitä on kuvattu niin perustavanlaatuisesti virheellisenä, että se houkuttelee ihmisiä kannattamaan sukupuolineutraalia/tasa-arvoista avioliittolakia. Näen että Lehtosen vastaukset ovat niin mainioita että on hyvä aktivoida häntä kirjoittamaan niistä lisää. Se kun on vähän kuin olisi vielä vähän aikaa sitten halunnut ajaa ihmisiä eroamaan kirkosta ja tätä tarkoitusta mielessäänpitäen provosoinut Päivi Räsästä antamaan lausuntoja lehtiin.

Siksi on kenties hyvä katsoa asiaa hieman eri näkökulmasta.

Jotenkin tuosta tulee mieleen herra joka britanniassa pohti homojen avioliiton yhteydessä, että sen avulla isät menevät poikiensa kanssa naimisiin verotussyistä. No eihän se mahdollista ole, aivan kuten isät eivät aiemmin voineet mennä naimisiin tyttäriensä kanssa verotus- tai muistakaan syistä.

Otetaan lähtökohdaksi perustuslaki. Kuten eilen otinkin huomioon, Lehtosen kanta on se että uusi avioliittolaki on perustuslain vastainen. Lainasin aivan eilisen blogaukseni alkuun Lehtos -sitaatin "Laki avioliittolain muuttamisesta johtaa perustuslain vastaiseen lakiin!" Ja hänen tämänpäiväinen vastineensa huutaa otsikkoa myöten saman. Hän täsmentää tätä itse tekstissä aivan aluksi "Mielipiteeni: Avioliittolaista (234/1929) tulisi perustuslain vastainen avioliittolain muutoslain 156/2015 voimaan tullessa (sukupuolineutraali avioliittolaki), koska velipuolten keskinäisen avioliiton kieltävälle avioliiton esteelle ei ole olemassa perustuslain 6 § tarkoittamaa hyväksyttävää perustetta."

No, perustuslaki ei ole mielipide. Siitä voi olla mielipide aivan kuten siitä onko 2+2=4 validia yhteenlaskua. Tämä on toki vain pientä hiustenhalontaa. Mutta siinä on tärkeä ydinteesi. Jos puhutaan siitä mikä on oikeudenmukaista, reilua tai tasa-arvoista ollaan käsittelemässä etiikkaa. Ja siinä voidaan joustaa esimerkiksi sen kanssa että voidaan katsoa miten eri tavoin vaikka tasa-arvoisuuden asiaa voidaan määritellä.

Mutta jos puhutaan ihmisoikeuksista, ollaan jo hieman tiukemmassa sfäärissä. Ja jos puhutaan perustuslaista tai YK:n ihmisoikeusjulistuksesta kysymys on byrokratiasta. Ja näiden kohdalla haluan sanoa vain opetuksen jonka sain kun olin opiskelijana. Turkispuolella kohtuu nimekäs Ilpo Pölönen jutteli silloin kanssani eräästä tieprojektista. Minä kysyin että oliko eräs projekti hänestä hyvä vai huono. Ja hän vastasi että tuollaisia asioita ei hyvä virkamies mieti. Hän täsmensi että tärkeää on että "se oli lainmukainen". Tämä on mielestäni hyvä periaate. On eri asia sanoa että jokin on epäeettinen, epäreilu, oman uskonnon kieltämä, perseestä, inhottava, kammottavan turmeltuneen lättähattuideologian humputtelua .... kuin väittää että tämä rikkoo perustuslakia. Se että jotain asiaa vihaa tai inhoaa tai vastustaa tai jotain tätä lievempää ei tee perustelluksi väittää että se rikkoo perustuslakia. Oma mielipide on irreleventti. Ei voi sanoa että "minun mielestäni olet varas", paitsi jos "minun mielestäni" on jotain joka sitten tuetaan juridisilla yksityiskohdilla ja todisteilla jotka kelpaavat oikeudessa. Joka tarkoittaa sitä että "mielipide" on enää ilmaus joka tarkoittaa "on tosiasialliesesti lain edessä rikos".

Perustuslaki ei ole mielipide. Ja tässä yhteydessä Timo Lehtonen on heikoilla. Hän toki mainitsee peurstuslain pykäliä. Mutta hän ei osoita että tätä pykälää rikotaan. Tämä sotii modernia oikeuskäsitystä vastaan melkomoisen tiukasti. Tämä näkyy yleisesti esimerkiksi periaatteessa Ei incumbit probatio qui dicit, non qui negat. Eli ihminen on syytön kunnes toisin todistetaan. Siksi jos syytän jotain vaikka varkaaksi, ei riitä että väitän että hän on varas ja viittaan rikoslakiin. Se kun sellaisenaan todistaisi vain että rikoslaki on olemassa. Lehtonenkin onnistuu vain todistamaan että perustuslaki on olemassa.

Hän siis väittää että perustuslain 6§ rikotaan koska "Jos tuo avioliittolain muutoslaki tulee voimaan, niin kaksi miestä saisi mennä keskenään avioliittoon, mutta avioliiton esteestä ”puolisisarukset eivät saa mennä keskenään avioliittoon” johtuen avioliittoon keskenään haluavista ja toisiaan rakastavista kahdesta miespuolisesta puolisisaruksesta (velipuolet) kumpikaan ei olisi avioliittolain edessä ihmisenä yhdenvertainen kolmannen miehen kanssa, koska tuo kolmas mies saisi mennä avioliittoon kumman tahansa ko. velipuolen kanssa, mutta nuo toisiaan rakastavat velipuolet eivät saisi mennä keskenään avioliittoon." Tätä väitettä ei todisteta sillä että todistetaan 6§ olemassaolevaksi. Ja tämän syvempään argumentointiin Lehtonen ei jostain syystä pääse.

Hän esittää pykälää koskevia väitteitä joita hän ei perustele ja todista. Sen sijaan hän yrittää toistuvasti ja aina haastaa vastapuolta kertomaan mikä tämän vastapuolen mielestä olisi niin että perustuslakia ei rikota. Siis vaikka hän on esittämässä tämän syytöksen siitä että muutettu laki rikkoisi perustuslakia. "Esitin TuomoGrenille kysymyksen 6.9.2015: ”Mikä olisi muutoslain 156/2015 voimaan tulon jälkeen hyväksyttävä peruste avioliittolaissa säädetylle avioliiton esteelle, joka estäisi tuolloin miespuolisten puolisisarusten (velipuolet) avioliittoon menemisen keskenään?”
Hän vastasi: ”Siihen minun ei tarvitse otta kantaa.”"
Ja hänestä tämä on sama kuin hänen voittonsa. Minä en välttämättä edes väitä mitään. Minä kysyn vain "millä ehdoin". Tai "miten niin". Hän esittää väitteen ja hänen olisi todistettava muutakin kuin perustuslain 6 pykälän olemassaolo.

Blogissani toki väitin että mitään perustuslakia rikota ja todisteena on yksinkertaisesti se että jos lainmuutos olisi perustuslain vastainen se olisi kaadettu siihen vedoten että se on perustuslain vastainen. Sen sijaan pitää kaikenmaailman "Aitoja Avioliittoja" rakentaa jotta saadaan tehtyä lainmuutoksia sitä kautta. Tosiasia on että perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säännös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet. Ja tätä kautta seuraa se, että jos sanoo että laki on perustuslain vastainen esittää että lakia ei saa vetää läpi. Suomessa kun seurataan Suomen lakia.

Lehtonen on hyvin heikoilla selittäessään että hän ei ole väittänyt että homot eivät saisi mennä naimisiin. "En ole missään yhteydessä sanonut enkä kirjoittanut sellaista, etteikö homoseksuaalit saisi mennä naimisiin." Toki hän aivan suoraan sanoo blogissaankin että "En hyväksy sellaista avioliittolakia, jonka mukaan kaksi miestä keskenään ja kaksi naista keskenään saavat mennä naimisiin enkä hyväksyisi lakia, jonka mukaan velipuolet saisivat mennä keskenään naimisiin." Jos väittää että lainmuutos on perustuslain vastainen sanoo kyllä aika tiukkaan että asia on kiellettävä. Toki ymmärrän että tämä voi olla kristityille vaikeaa. Päivi Räsänenhän herättikin, mielenkiintoisesti sisäministerinä eli myös poliiseja kohtaan vallankäyttäjänä, että kristitylle lain ja omantunnon välinen kuilu on vaikea ja pohdittava asia. Joten kieltämättä on minulta eettisessä mielessä hieman omituista ajatella että jos jotain lakia väittää perustuslain vastaiseksi että se tarkoittaisi samaa kuin että lakia ei saisi toteuttaa. Mutta koska kyse on juridiikasta eikä etiikasta, tämä voidaan unohtaa. Perustuslain vastainen laki ei toteudu ja juridisessa mielessä sen torppaaminen voi tapahtua siten että rikotaan perustuslakia vastaan.

Pykälöinti

Kuten jo tekstissänikin totesin tuo kysymys on itse asiassa red herring. Ja red herringin perussääntö on että niihin ei vastata. Kun Lehtonen väittää että on hän ensisijaisesti vastuussa siitä että todistaa väitteen. Tämän voi hyvin demonstroida haastamalla asian oikeuteen ja voittamalla. Kuten Lehtonen varmasti tietääkin tämä oikeudessa juristin ja tuomarin kanssa voittaminen on ollut minun haasteessani mukana jo hyvin hyvin kauan.

Kuitenkin on hupaisaa viitata tähän lakien puoleen. Katsotaan ensin paljon puhuttu Perustuslain 6§

"Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään."

Mikä on sitten hyväksyttävä peruste. Tätä ei pidä katsoa mielipiteistä. Se että omasta mielestä jokin asia on jotenkin ei tarkoita juuri mitään. Asiaa on katsottava laista. Lain säätäjät joutuvat miettimään perustuslaillisia puolia ja tätä kautta voidaan katsoa että säädettyjä pykäliä on noudatettava kaikkiin. Jos niitä halutaan muuttaa niin se on toki keskusteltavissa. Periaatteessa pedofilian laillistaminen ja velipuolen kanssa naimisiin meneminen ovat asioita joista voi tehdä kansalaisaloitteen. Mutta demokratiassa riittävän suosion saaminen on heikoilla niin että jos joku yrittelee niin en sano muuta kuin että good luck with that. Eli säädettyjen pykälien kanssa mennään.

Tätä kautta voidaan katsoa asioita suoraan avioliittolaista. Siitä voidaan huomata että;
1: Homojen naimisiinmeno ei tarkoita pedofiilejen avioonpääsyä. Kiitos 4 §  jota sovelletaan kaikkiin. "Avioliittoon ei saa mennä alle kahdeksantoistavuotias. Oikeusministeriö voi kuitenkin erityisistä syistä antaa kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle luvan mennä avioliittoon. Ennen asian ratkaisemista luvanhakijan huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos hänen olinpaikkansa voidaan kohtuullisin toimenpitein selvittää."
2: Homojen avioliittoon meneminen ei tarkoita myöskään moniavioisuutta "Kukaan ei saa mennä avioliittoon, jos hänen aikaisempi avioliittonsa on vielä voimassa. Avioliittoon ei myöskään saa mennä se, jonka rekisteröity parisuhde on voimassa."
3: Ja tässä kohden kun puhutaan velipuolista voidaan huomata että samaa lakia voidaan noudattaa kaikkiin ja totella pykälää "Kukaan ei saa mennä avioliittoon isänsä, äitinsä, näiden vanhempien tai muun suoraan takenevassa polvessa olevan sukulaisensa kanssa eikä lapsensa, lapsenlapsensa tai muun suoraan etenevässä polvessa olevan sukulaisensa kanssa. Sisarukset ja puolisisarukset eivät saa mennä keskenään avioliittoon."

Nämä ovat laissa mainittuja "perusteltuja syitä". Niistä on erillinen pykälä koska muutoin niiden kohdalla olisi tulkinnanvaraisuutta. Asia on selvästi sallittu ellei sitä tälläisillä "perustelluilla syillä" rajoiteta. Ja lakiin koodattu on sitä mikä on asiallista ja ei-asiallista. Perustuslakiin liittyvää ongelmaa tässä ei siis voi olla. Tästä ei voi sanoa muuta kuin että jos pitää velipuolten naimisiinmenemättömyyttä perustuslain vastaisena ei voi sanoa että "en halua että he menevät naimisiin". (Lehtonen itse tekee niin kuten olen tähän blogaukseeni jo aiemmin lainannutkin.) Jos haluaa muuttaa lakia niin se on mahdollista.

Lisähupia asiasta saa kun tiedostaa, että Lehtonen korostaa valinnoissa sitä että tämä tasa-arvoinen avioliittolainmuutos olisi perustuslain vastainen. Kuitenkin kun katsotaan velipuolien avioliittoa koskevaa pykäläkasaa niin voi huomata sen detaljin että niin perustuslain pykälä 6 kuin tuo pykälä 7 eivät ole muuttuneet prosessissa. Mistä seuraa se että jos perustuslakia rikottaisiin - mitä ei juridisessa kulmassa tapahdu kuten demonstroin - niin rikkomus koskisi myös sitä aiempaa. Lehtonen itse kuvittelee että kahden lakipykälän tulkinta muuttuu oleellisesti jos jokin kolmas niihin liittymätön pykälä muuttuu. Näin ei tietenkään juridisessa mielessä ole.

Paluu normaaliuteen.

Tosiasiassa Lehtosen argumentaatiovirheily ei johdu siitä että hän olisi tyhmä. Se johtuu aivan muusta. Nimittäin siitä että kyseessä ei tosiasiassa ole lainkaan juridiikka. Jos hänestä perustuslaki rikkoo oikeuksia ei hän voisi vain pokkana sanoa että "minusta on ihanaa jos lait rikkovat perustuslakia." Ja todeta tässä hengessä että "En hyväksy sellaista avioliittolakia, jonka mukaan kaksi miestä keskenään ja kaksi naista keskenään saavat mennä naimisiin enkä hyväksyisi lakia, jonka mukaan velipuolet saisivat mennä keskenään naimisiin." Asiat eivät perustuslaki -kulmassa ja lakiin viitaten toimi näin. Tosiasiassa Lehtonen on vain modifioinut klassista rinnastelua. Hän lähestyy asiaa tavalla johon on totuttu eettisissä ajatuskokeissa.

Joku voisi toki tosiaan ajatella että velipuolia jne koskevat avioliiton rajoitukset on tarkoitettu sinne aikakaudelle, kun lisääntyminen oli mahdollista 'vain' avioliitossa. Eli sukurutsaiset lisääntymiset olivat ei-toivottavia (kuten oikein onkin) ja siksi lähisukulaisten väliset liitot kiellettiin. (Tässä biologisessa mielessä voisi muistuttaa että taannoin avioliitto adoptiolapsen kanssa on tosiaan ollut mahdollista. Se vaati erillisluvan. Tämä oikeus poistettiin laista vasta muutama vuosi sitten. Biologinen kulma on selvästi painanut ennen paljon.)

Velipuolet, etenkin adoptoidut velipuolet, ovatkin käteviä siinä mielessä että on totuttu lähestymään asioita siten että jos jotain argumenttia käytetään yhtäällä niin on kiinnostavaa tietää mitä tapahtuu jos tätä samaa argumenttia sovelletaan toisaalla. Esimerkiksi Jonathan Haidt on tutkinut aiheeseen liittyvää insestikysymystä. Ja hän on huomannut että insestiä vastustetaan usein erilaisilla argumenteilla. Esimerkiksi juuri vetoamalla siihen että syntynyt lapsi olisi epämuodostunut. Kuitenkin jos insestiajatuskokeita täydennetään siten että niissä on huomioitu nämä argumentit - esimerkiksi korostamalla ehkäisyä tai osapuolten yleistä hedelmättömyyttä eli kykyä tuotta noita seurauksia joilla insesti tuomitaan - ihmisten kannanotot eivät muutu. Tämä onkin kiinnostavaa. Ja etiikassa usein on kiinnostavaa huomata että kuinka pitkälle argumentit kantavat.

Tämä voidaankin siksi nähdä osana argumenttiperinnettä. Siitä kuuluisin ja varmasti helpoiten ymmärrettävä on Pentti Oinosen koiravertaus. Eli jos mennään naimisiin homojen kesken niin sitten pian mennään naimisiin koirien kanssa. Tässä on taustalla vahva analogisuuden korostus. Eli "samaa periaatetta noudattaen olisi kaksoisstandardi jos ei annettaisi samaa oikeutta myös taholle x". Lehtosella tämä on sitä että jos homoille annetaan oikeuksia niin sitten olisi kaksoisstandardi olla antamatta niitä veljien välisille insestisuhteille. Ja tässä kaksoisstandardiksi esitetty vain muodossa "perustuslaki". Koska tuo Oinosen koiramäki on niin laskettu ja se on menettänyt kaiken uskottavuutensa niin että on kenties vain helpointa heiluttaa perutuslain kaltaista voimakasta periaatetta ja sen jälkeen vaatia vastapuolta todistamaan että hän on väärässä. (Vaikka Lehtosen pitäisi todistaa ensin itse oma väitteensä siitä että perustuslakia todella todella aidosti rikotaan.)
1: Tosin Lehtonen tuskin edes ymmärtää mitä tarkoittaa "olla lain mukaan väärässä" koska hän kuitenkin on oikaesti vain modifioinut tätä argumenttiperinnettä ja elää selvästi sen kanssa. Mikä näkyy juuri siinä että jos hänestä homot eivät saa mennä naimisiin niin sitten tämä aivan toisen avioliittolain pykälän ja perustuslain välinen suhde muuttuisi. Selvästi kyse on analogiasta, vertailun hausta homojen ja insestin välillä eikä siitä miten perustuslaki suhtautuu käsiteltäviin säädöksiin. Koska muuten tälläistä yhteisvaikutusta ei tapahtuisi.

Tästä tosin seuraa syviä omituisuuksia. Sillä jos on hyvin toistettua että jos homoseksuaalien avioliiton hyväksyy, niin antaisi pikkusormen moniavioisuudelle koska samoja rakastamisen teemoja voi käyttää myös siihen. Samat ihmiset harvoin korostavat, että jos korostaa lisääntymiskeskeisyyttä ja parin lisääntymiskykyä - etenkin yhdessä sellaisen abortinvastaisuuden kanssa jossa vammaisuus ei ole argumentti abortin puolesta - niin annetaan pikkusormi insestille.
1: Itse näen että tämä homoseksuaalejen avioliittoon meno on siitä kiinnostava että se todella tarkoittaa sitä että puoliveljen kanssa pitää mennä naimisiin jos ennen lainmuutosta on ollut niin että sisarukset ovat voineet heteroseksuaalisti mennä keskenään naimisiiin. Eli ei muuta mitään.

Ja tämän vuoksi eilen käsittelinkin sitä kaksoisstandardi -argumenttia hyvin hyvin paljon. Sillä on ilmiselvää että kysymys ei ole laista tai siitä että Lehtonen perustelisi miten perustuslakia rikotaan. Ei vaikka kyseessä ei ole mielipidekysymys. Ei vaikka tuo syytös väitteenä olisi totta ollessaan syytöksenä tasa-arvoisen avioliittolain lainmuutoksen totaaliesto. Syytös on raju ja kova mutta Lehtonen ei ole vuodessa keksinyt keinoa miten hän saisi siitä lain edessä pätevän.

Ja koska kysymys ei ole laista on syytä lukea se eilinen blogaukseni uudestaan ja syvästi läpi. Siinä nimittäin esitetään rakenne jossa Lehtonen ei voi väittää että kaksoisstandardi tapahtuu. Logiikan mukaan sitä ei tapahdu. Itse asiassa kaksoisstandardisyytös on non sequitur. Eli perusasetelma on todella tätäkin kautta se että Lehtosen tulee nyt ottaa haaste kauniiseen käteen ja torpata tasa-arvoinen avioliittolakki oikeusasteissa tuomarin edessä vedoten siihen että se on perustuslain vastainen.

En ole juristi joten pykälänviilauskessani voi olla aukkoja. Mutta sanotaan niin että I am not holding my breath. Onkin hauskaa huomata miten omaan kritiikkiin vastaaminen on Lehtoselta hyvin syvästi projekti jossa ollaan kaivon pohjalla ja sitten kun tämä huomataan niin pyydetään isompaa lapiota. Lehtosen antama vastine vahvistaa teesiäni liikaakin. Itse asiassa niin paljon että näyttää miltei siltä että eilinen teksti - josta tavoittelin ihan itsenään kantavaa argumenttianalyysiä - muuttui ikään kuin ansaksi jonka laukaiseminen johtaa tähän astetta juridiikkahenkisemmän karhunraudan laukeamiseen. Eli eilinen on ikään kuin jokin johon provosoituminen olisi jotain joka antaisi pontta ja tehoa kritisoimiselle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Perustuslain kuudetta pykälää, johon tässäkin yhteydessä viitataan, on mahdotonta rikkoa. Siinä sanotaan, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan, ja hyväksyttävä perustehan on mikä tahansa peruste, mikä hyväksytään.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Hyväksyttävä syy ei ole "mikä tahansa". Hyväksyttävä syy on sellainen joka on kirjattu lakiin. Ei esimerkiksi ole oikein sanoa että tummaihoinen ei saa mennä valkoihoisen kanssa naimisiin. Koska siitä ei löydy pykälää. Mutta jos sanoo että alaikäinen ei saa mennä täysi-ikäisen kanssa niin siitä löytyy pykälät.

Toki asiaa voi mutkistaa siten että YK ja muut vastaavat tahot tuskin tulisivat ihmisoikeuksien nimillä ottamaan hyvällä joitain asioita. Koska heillä on niitä ihmisoikeuspykäliä.

Mutta muutoin olet kyllä oikeassa. Juridiikka ei ole objektiivista moraalia siinä mielessä että objektiivinen moraali ei ole neuvoteltavissa. Periaatteessa mikä tahansa asia voidaan neuvotella lakiin tai siitä pois. Tämä juuri on se demokratian taika vs. teokratioiden dogmamaailma. Ja tästä puolesta varmaan suurin osa kristityistäkin tykkää...

PS. Uskallankin sanoa, että on tosiaan niin että homojen ja ottolapsipuolisisarusten avioliiton ero on siinä mikä demokraattisissa maissa on perversion ja seksuaalisen suuntautumisen ero. Eli riittävän suuri tukijajoukko ja lobbausryhmä. Tämä on monista pinnallinen mutta juridisessa näkökulmassa aivan käsittämättömän oleellinen ero. Sillä kansan tahtoonhan demokratia nojaa. Ja kansan tahtoa kuvaavat kannattajien massat, ryhmät ja lobbaus. Laajassa mielessä syrjintää on se mitä suuri enemmistö katsoo syrjinnäksi. Kiinnostavaa onkin että puoliveljesten avioliittoasia on jotain jota nostavat esiin vain homojen avioliiton vastustajat. Kun punaviherpiipertäjät lähtevät joukolla kampanjoimaan insestin puolesta tai ne homojen vastustajat lähtisivät ajamaan tätä puolisisarusten avioliittoa (eivätkä vain heiluttaisi sitä "jos a niin on seurattava b" -non sequiturina kuin tyhmyrit jotka eivät osaa logiikkaa. Logiikkakaan ei ole mielipidekysymys.) Nythän näin ei tapahdu. Joten voidaan nähdä että aika heikoilla on tuo homoliittojen vastustajien rintama. Ensin on peloteltu että "homot on slippery slope koiriin tai ainakin moniavioisuuteen". Jo nyt sitten on huomattu että ei ollakaan ja henki on enemmänkin se, että "koska homot ei olekaan slippery slope insestistiin puolisisarusavioliittoihin niin on syrjintää jota kutsun nimenomaan perustuslain mukaan syrjiväksi". Aika pelleä on. Ja tähän argumenttiin haluan vastinetta. Jos haluaa argumentoida on osoitettava tuo perustuslakiargumenttini juridiikan edessä vääräksi. Että heittäkää sitä tuomaria ja oikeutta pöytään! Koska tiedättä olevanne oikeassa ette tietenkään mieti sitä että hävinnyt ja väärässäoleva maksaa (postikul) oikeudenkäyntikulut...

Toimituksen poiminnat