Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

Ei-lääkärien huoli lääkärien omastatunnosta

  • Kuvassa pöllyytettyjä höyheniä. (Riikinkukon.)
    Kuvassa pöllyytettyjä höyheniä. (Riikinkukon.)

Jukka Kemppinen kirjoitti blogissaan mainiosti nykyajan keskustelukulttuurista "Kirjoittajat ovat jo vuosia sitten huomanneet, miten paljon helpompaa ja halvempaa on kirjoittaa asiat hiukan sinne päin ja olla johdonmukaisesti puolinokkela ja täysin ilkeä. Tarkoitan tämän hetken kolumnityyliä, vaikka en oikein jaksa lukea niitä kirjoituksia, kuten en yleensäkään sellaista, mistä arvaan keskikohdan ja lopun luettuani kaksi lausetta alusta." Kemppinen kaipaa tämän vastakohtaa, analyyttisyyttä.

Olen itse jopa yrittänyt välttää tämänlaista "kolumnityyliä". Jos tekstissä ei ole vähintään omaa panosta tiedonkeruussa tai jotain tavanomaisesta poikkeavaa twistiä, en ole koennut tarpeelliseksi kirjoittaa siitä tähän. (Minulla toki on myös kirjoituspaikka jonne laitan testipalloja ja sitä puhdasta mekaanista harjoittelutyötä. Oppiminen vaatii työtä, toistoa ja tylsää.) Se, jos joku on sanonut että tl;dr, olen pitänyt sitä voittona. Jos joku vihjaa että ei jaksa nähdä vaivaa tutustua, niin minä en jaksa välittää mitä sille ihmiselle kuuluu millään saralla. (Olen siinä mielessä Aristoteleen kannalla, että ystävyys, kohdallani laajemmin myös sosiaalisuus kommenttirintamalla, vaatii tasa-arvoisuutta ja jonkinlaista taitojen jne. samalla tasolla oloa. Joko juokset rinnallani suunnilleen samaa tahtia tai emme juokse yhdessä.) En maksimoi lukijamääriäni, joten en tarvitse tätä koskevaa palautetta. Ja jos kognitiivisesti rajoittuneet jättävät kommentoimatta kun eivät jaksa ja sen sijaan hän menee ulos leikkimään perheensä kanssa, se on kaikille osapuolille win-win. 

Toki tarvitsen myös lähteitä ja linkityksiä koska jos en tee tätä niin asia olisi mielipiteilyä joka olisi helppo tuomita pelkästään minun kuupoilukseni. Kuupoiluteoria ei olisikaan ollenkaan huono induktiivinen teoria jos katsottaisiin asiaa vain sitä kautta olenko minä jotain mieltä vai en.

Eilinen kirjoitukseni lääkärien aborttioikeutta koskevasta omantunnon lakialoitteesta oli kuitenkin sen tyylinen että kenties minun täytyy johtaa siitä johonkin. Syynä on se, että saamani kommentit pakottivat huomaamaan että tekstiä oli vaikeaa ymmärtää. Että se, että saamani kommentit pakottivat minut tästä huolimatta muuttamaan mieltäni. (Peräti tavalla joka tuskin viehättää yhtään ketään osallisista.) Saamani kommentaari osoitti varsin verevästi, että jos Kemppisen pelkäämää kolumnityyliä ei seuraa, niin käy niin että se tulkitaan joka tapauksessa kuin se olisi kirjoitettu tuollaisella sabluunalla. (Tämä ei ole kirjoitusteni kohdalla tavatonta. Itse asiassa suuri osa kommenteistani menee lokeroon "tyyppi ei jaksanut lukea, vielä vähemmän ymmärtää, ja veti parin lauseen pohjalta luonnehdinnan johonkin stereotyyppiseen lokeroon jossa kaikki on jo sanottu tuhat kertaa". Se olisi turhauttavaa jos välittäisin näistä ihmisistä tai heidän pienistä mielistään ja mielibidéistään oikein mitään.)

Lyhyesti;

Lähestyin aihetta vapauden filosofian kautta. Tämä oli luontevaa koska aiheena oli omantunnonvapaus ja uskonnonvapauden laajentaminen lääkärintoimeen. En siksi käsitellyt sellaisia aiheita kuin että olisiko abortti oikein vai väärin. (Olen toki kirjoittanut tästä aiemmin.) Abortti on itselleni sellainen aihe, että minulla ei ole siihen kovin tiukkaa omaa mielipidettä. (Siksi olen voinut varsin vapausasteisesti jahkailla aborttikysymyksessä esimerkiksi isän isyysvelvollisuuden kohdalla.) Motiivit ovat tätä kautta enemmän muualla kuin siinä että laista pitäisi saada tietynlainen.

Kun kuvasin vapautta synnytin lähinnä kaksi pääteoriaa siitä minkä vuoksi uskovainen ihminen ajaa tätä abortti-omantunnon vapautta.

Ensimmäinen teoria perustui aiemmin kuvaamani varsin tavallisen ihmisoikeusnäkemyksen varaan. Siinä ytimessä oli se, että ei riitä että laki säädetään de jure. Institutionaalisella tasolla oikeus ei toteudu jos systeemi on koodattu sellaiseksi että lain suomia oikeuksia ei oikeasti oikein pääse käyttämään. Jos systeemi on sellainen että ihmisillä on teoreettinen oikeus, niin se ei ole aito oikeus. Ei vaikka kukaan ei suoranaisesti kieltäisi ja estäisi vaan muuten vaan tekisi vaikeaksi asian. Tämä on siitä tärkeä teoria että ei riitä että ihmiset eivät luota valtioon vain siksi, että se sanoo olevansa heidän hallitsijansa ja se sanoo olevansa heidän järjestyksenpitäjänsä. Valtion on lunastettava tämä luottamus. Siksi ei riitä että joku juristi määrää de jure että pahoinpitely on rikos. Tarvitaan poliisi joka valvoo ennaltaehkäisevästi turvallisuutta. Tarvitaan rikostutkijoita selvittämään jo tapahtuneita rikoksia. Tarvitaan tuomareita tuomitsemaan rikollisia evidenssin pohjalta. Ja tarvitaan vankilajärjestelmä tai sakotusmekanismi jolla näitä tuomioita annetaan. (Tätä ei voi pitää hirveän dramaattisena tai kohtuuttomana näkemyksenä tai minun kuupoilunani.) Näin ollen ei riitä että de jure joku päättää jotain vaan oikeus on de facto olemassa vasta jos sitä ei rajoiteta ja tehdä ylettömän vaikeaksi.

Tässä kulmassa oli olemassa riski jonka kuvasin. Se on osittain jopa toteutunut ulkomailla. Tämä koskee sitä, että jos jollain paikkakunnalla - jossa on vaikka voimakas kristillinen enemmistö ihmisissä - on niin että lääkärit joiden yhtenä työtehtävänä on abortti, kieltäytyvät kaikki. Tämä massakieltäytyminen olisi boikotti. Joka taas estäisi lain salliman oikeuden toteutumisen. Tämä johtaa siihen, että maassa jossa olisi demokraattisesti sallittu että abortti on äidin tai vanhempien valinta, kumoutuisi. Tämä riski on tärkeä koska se muistuttaa siitä, että ei voida sanoa että tässä omantunnon lakialoitteessa ei olisi mitenkään kyse siitä että abortista päättäminen ohjattaisiin pois vanhemmilta.

Toinen teoria taas perustui klassiseen jaotteluun negatiivisista vapauksista ja positiivisista vapauksista. Tässä korostin sitä että abortti on jotain joka on hyvin poikkeuksellinen verrattuna muihin lääkärin tekemiin töihin. Sen eetos on erilainen. Käytin tässä apuna omia kokemuksiani eläintenhoidon puolelta MTT:llä. Yleensä eläintenhoitaja auttaa eläimiä ja eläinrakkaus on hyve. Mutta possujen kastrointi oli työ joka kuului niihin asioihin "jotka oli tehtävä". Vaikka se onkin hyvin vahvassa asenteellisessa epäsymmetriassa muiden töiden kanssa.

Lisäksi korostin että negatiivisia vapauksia - kuten tätä abortista kieltäytymisen oikeutta - on helppo kannattaa vähemmistöstatuksessa. Eli jos yleinen ilmapiiri ja kulttuuri ei mukaile omaa näkemystä kovin laajasti, on tarpeen suojata itseä tämänlaisilla suojakilvillä jotka korostavat negatiivista vapautta. Vapautta joidenkin muiden ilmaisuilta.

Miksi tällä on väliä?

Jos huomataan, pääargumenttini sitä vastaan että en allekirjoita tätä aloitetta perustuu enemmistötilanteeseen tai riskiin siitä. Tämä vaatiikin sen että löytyisi paikkoja joissa aborttia tekevät lääkärit olisivat yksimielisesti aborttia vastaan. Ilman sen mahdollisuutta boikottirintama tietenkin romahtaa. Tätä kautta riskit vaativat jossain määrin vahvan kristillisen paikallisen valtakulttuuriuden. Jos taas tuo jälkimmäinen teoria on tosi, tältä pelolta putoaa suuresti pohja pois. Jos kristityt ovat vähemmistökulttuuria, yhteisrintaman syntyminen on epätodennäköistä.

Tämä ymmärrettiinkin varsin hyvin. Pekka Ropponen kommentoikin abortteja puolustavasti että "Ainakaan lääkärit eivät yleisesti ottaen ole vaatimassa uskonnon perusteella kenellekään erioikeuksia, ja Lääkäriliitto vastustaa aloitetta. Sikiönlähdetysaikojen kauhut ovat kollektiivisessa muistissa. Hidden agenda on abortin saamisen vaikeuttaminen, ei mikään omantunnonvapaus." Hän varmasti ymmärsikin että se, että annoin niin paljon tilaa sen löysemmän ja vähemmän pahaenteisen teorian kohdalle kertoi että pidän sitä ihan vakavastiotettavana.

Toki Ropposen kommentissa tuli täsmennettyä sekin mitä en oikein viitsinyt. Kun lähestyin asiaa vain uskonnonvapauden kautta, en kokenut tarpeelliseksi perustella miksi keskustelen vain uskonnollisista näkemyksistä. Näkökulmia voisi olla muitakin. Ropposen lausunto muistuttaa, että näkökulmani valinta olisi melko pakollinen. Sillä tosiasiassa - vaikka muissa kommenteissa selitetään miten Suomi on erityisen julma maa ja siksi tämä on ainut maa jossa tarvitaan tälläistä omantunnonlakiehdotusta oikeasti - nämä omantunnonaloitteen puoltajat tuppaavat jostain syystä koostumaan ihmisryhmästä jolla (a) on mainetta siinä että toimivat ideologisella puolella ja levittävät kristillistä sanomaa (b) eivät tee töitä aborttiklinikoilla. Esimerkiksi Päivi Räsänen on toki lääkäri, ja hän on ajanut tämän aloitteen ideaa. Mutta hän ei ole tehnyt työkseen abortteja. Selvästi aborttilääkärien tarve nostaa ideaa esiin on vähäisempi kuin erilaisilla kristillisillä intoilijoilla. Tämä on toki oireellista.

Tarve aloitteeseen varmasti on. Mutta se ei ole lääkärien. Se on myös siitä kiinnotava että vaikka siinä puhutaan omastatunnosta, ja usein tässä nousee teemana se että onko laki vahvempi kuin omatunto, niin tätä aborttiasiaa ei ajeta sillä että lääkärit keskustelisivat ja sopisivat keskenään ja työnantajiensa kanssa asioista. (Kuten me teimme possujen kanssa MTT:llä.) Sen sijaan siitä tehdään lakialoite. Eli asiaa vedetään juridiikka edellä.

Mikä se mielenmuutokseni on?

Kun minä muutan mieltäni, syy tuskin on pelkästään se että Ropponen on kanssani erimielinen. Syy oli siinä että sain aborttia vastustavia kommentteja. Ja niitä leimasi abortin hyvin kategorinen vastustus. Kommenteissa on abortin rinnastamista murhaksi. Ja erikosiia syytöksiä koskien minua (jotka ovat vieläpä monelta kohdalta ns. straw man -argumenttivirhe). "Kirjoittajan pyrkimyksenä kuitenkin on perustella epäeettistä lakia lain kirjaimella ja sivuuttaa laillisuuden etiikka. Se on sama kuin perustelisi natsi-Saksan tappotöitä sillä, että Hitler valittiin valtaan täysin laillisesti. Tai kuten itse vastaat vääryyttä tehneen virkamiehen vastanneen: "se oli lainmukainen projekti".
1: Tässä yhteydessä on ohessa sellaisia omantunnon ja lain suhteen olevia argumentteja joita oletan että kommenttien tekijä ei noudata eutanasiakysymyksessä. Itse edustan sitä kantaa että lakia ei muuteta rikkomalla sitä. Eli ensin pitää demokraattisesti muuttaa laki ja vasta sitten tehdä kuten mieli tekee. Olen siis "maksimaalisesti erimielinen" kommentoijan kanssa ja tästä olemme samaa mieltä, onhan se kommenteissa eksplisiittisesti kirjattuna. Tai tosin nyt kun kuvaan asian näin, niin emme välttämättä.

Sama on toki tullut vastaan muissakin aihetta käsittelevissä kirjoituksissa. Ja älkää ymmärtäkö tätä väärin. (Ymmärtäkää tämä sen sijaan oikein!) Minä aivan oikeasti ymmärrän jos joku näkee että abortti on epäeettinen temppu. Minä oikeasti ymmärrän jopa sen että joku näkee että abortti on murha.

Sen sijaan en ymmärrä sitä että selittää että abortti on vapaus ja että kysessä on omantunnonvapaus, jos asenne on hyvin kategorinen. Tosiasiassa kun katsoo näitä abortti-omantunnon argumentteja voi huomata varsin helposti niissä omituisen piirteen. Ne ovat itse asiassa täysin samoja argumentteja mitä on käytetty kun on perusteltu miksi kukaan missään ei saisi tehdä aborttia. Toki on niin että jos perustelee miksi lääkäri voisi kokea että abortti on epäeettinen, joutuu ottamaan kriittisen kannan aborttiin. Demonstroimaan tämän mahdollisuuden. Mutta tässä ei olekaan kyse tästä vaan enemmästä.

Jos abortti on murha, se on argumentti siitä miksi kukaan ei saisi tehdä sitä. Se on argumentti sen puolesta että sitä ei saisi tehdä mielipiteestään ja omastatunnostaan riippumatta. Eli jos omatuntosi sanoo että haluat abortin niin se on väärin. Ja lääkäri joka tekee abortin saisi menettää lääkärilupansa.

On nimittäin sillä tavalla että jos nähdään että "laillisuuden etiikka" on jotain jossa isketään pahasti harhaan, voidaan nähdä että niissä ei ole tilaa mielipiteilylle. Esimerkiksi - paitsi äärimmäisessä poikkeustapauksessa - lääkäri ei voi omantuntonsa verukkeella myydä huumausaineita rikkaille "reseptillä". Lääkärillä ei ole oikeutta mielipiteensä mukaan suorittaa eugeenisen projektin kastrointeja Nyky-Suomessa oikein mitenkään. Ei voi olla niin että murhasta tehdään jotain "josta saa päättää".

Saamieni kommenttien - ja muihin tätä samaa aihetta käsitelleiden kommenttejen, mukaan lukien kristittyjen keskinäinen juttelu, vaikkapa Susanna Koivulan blogauksessa - kategorinen abortti-ilmiön tuomitseminen kokonaisuutena demonstroi sitä että "abortinvastaisuus on hyvin tietynlaista". Se ei ole perustaltaan sellaista jossa huomioitaisiin se, että lääkärillä on lupa valita. Se ei perustele miksi asia olisi jokin jossa olisi tilaa eri mielipiteille. Sen sijaan se koostuu argumenteista joiden mukaan ei pitäisi olla valintaa koska kaikkien pitäisi kieltäytyä. Kun "omantunnon puolustus" koostuu vain ja ainoastaan niistä argumenteista joita käytetään yleisessä abortin vastustamisessa - ja kun nämä em. argumentit ovat olleet abortin kieltämistä eivätkä aborttia koskevan valinnanvapauden korostamista - voidaan tietää mikä on se syy jonka vuoksi tätä kansalaisaloitetta pääasiassa ajetaan.

Tätä tietämistä vahvistaa huomattavasti sekin, että jos puhutaan lääkärien (1) omastatunnosta jossa (2) ei oteta yleisesti vanhempien ja erityisesti äidin oikeuteen valita otetaanko perheeseen abortti vai ei, niin (=) on tarpeetonta puhua siitä onko abortti kategorisesti hyvä vai huono asia. Sillä jos vanhemmat päättävät niin tapahtuu täysin yhtä monta aborttia. Ja näiden aborttien syyt ovat samat mitä ennenkin. Aborttien kategorinen hyvyys ja pahuus ja niiden syiden moitinta eivät kosketa lääkäriä, koska valinnan tekevät sikiön vanhemmat, erityisesti äiti. Abortin kategorinen hyväksyntä ja paheksunta on tätä kautta sivuraide jolla ei ole argumentatiivista arvoa omantunnonkysymystä arviiotaessa. Paitsi tietenkin jos lääkärit menevät jonossa banniin ja rajoittavat aborttien lukumäärää. Mutta silloin tavoite onkin eri kuin ääneen sanottu!

Koska omantunnonvapauden oikeutus perustuu siihen, että aborttia dissataan kategorisesti ja tiukasti ilmiönä, voidaan arvata että jos tuo minun "kristityn vähemmistön suojausteoria" on tosi yksilöiden kohdalla, se ei osu kovin moneen tuon kampanjan kannattajaan. Omantunnonaloitteen kohdalla kommentit ovat yksinkertaisesti kaikenkattavasti niin jyrkkiä, että on aivan selvää että Ropposen mainitsema "hidden agenda" on varsin verevä ja vahva näkemys asioiden laidasta. Eli kampanjassa henkenä on se, että kun abortti on valitettavasti laillinen, niin sen oikeutus halutaan kieltää niin että jos se on de jure laillinen niin se olisi de facto laiton.

Lääkärien vapaudesta ei puhuta, sen sijaan puhutaan siitä miksi abortti pitäisi kieltää tai sallia. Joka vihjaa että kysymys ei ole omantunnonvalinnasta ja siitä että halutaan antaa vaihtoehtoja ihmisille. Sen sijaan koetaan että nykyajan valinnat ovat vääriä ja niitä olisi syytä rajoittaa. En ota kantaa siihen onko tämä sitten eettinen tai epäeettinen näkemys. (Minua ei suoraan sanoen hirveästi kiinnosta se. Filosofiset taustat ja argumenttirakenteet kiinnostavat. Strategioiden ja ideaalien jännitteiden havaitseminen on kiinnostavaa. Itse aborttiasia suuntaan tai toiseen - no ei todennäköisesti koske meidän perhettä.) Moni yksinkertaisesti elää kuin Suomi olisi kristillinen maa. En ota tässä tekstissä kantaa siihen että onko tämä sitä että eletään menneisyydessä eikä ole tajuttu että ideologioiden suosiot elävät ja että kristinusko on tosiasiassa vähemmistöuskonto. (tl:dr) Selvää on että moni elää kuin kristiyt olisivat enemmistö jonka boikoteilla abortin saamisesta voidaan tehdä kenkun vaikeaa.

Ymmärrän jos arvot kehottavat toimimaan näin. Mutta pelaaminen sillä että kyseessä olisi vain lääkärien omantunnonkysymys joka ei mitenkään koskaan ikinä missään mitenkään ole eikä voikaan koskea yleisesti vanhempien ja erityisesti äitien oikeuteen päättää siitä otetaanko abortti vai ei. Tälläinen jännite kertoo joko manipulatiivisesta otteesta koko strategiaan. Tai kuupoilusta. Joko kyseessä on mediapeli ja valehtelu joka tehdään koska totuuden kertominen olisi jotenkin ideologialle hankalaa. Tai sitten niitä oman ajattelun taustalla olevia piirteitä ei ole mietitty ja tämä ignoranssi vihjaa että kenties koko kampanjan kannattaminen vaatii sitä että asiaa ei ns. harkitse kunnolla kaikilta kanteilta.

Tämä taas johtaa siihen että on olemassa jännite niiden tiettyjen kampanjaa koskevien tavoitteiden ja sen sisältämän kampanjoinnin välillä. Toki ymmärrän että vaikkapa aivan puhdasverinen painepesurinkestävä ateisti voisi allekirjoittaa tuon aloitteen, teoriassa. Kuitenkin kampanjaa ajetaan strategioilla jotka eivät oikein tue tämänlaisia ihmisiä. Sen sijaan argumentaatio on selkeistä sitä että kampanjoidaan "hyvin tietynlaisessa yleisössä". Tämä toteuttaminen varmasti etäännyttää potentiaalisia allekirjoittajia ja vähentää nimisaalista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Eihän tässä todellakaan mitään valinnanvapautta olla ajamassa, vaan uskontoon perustuvien mielipiteiden nojalla halutaan vaikeuttaa abortin saamista.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Sellainen asenne on hieman epäjohdonmukainen, että kannatetaan nykyistä aborttilainsäädäntöä, mutta ei itse haluta aborttia tehdä. Se omantunnon valinta on jo mielipiteen muodostuksessa, eikä pelkästään abortin tekemisessä, tai siitä kieltäytymisessä.

Kansalaisten mielipiteen pitäisi vaikuttaa lopulta myös lainsäädäntöön, joten mielestäni on täysin legitiimiä ajaa aborttilainsäädännön tiukennusta sitä kautta, että yhä useampien kieltäytyessä abortin teosta, syntyy myös poliittinen liike aborttilain tiukennusta kohtaan.

Abortti koskettaa henkilökohtaisesti abortin tekijää ja hänen läheisiään, mutta myös sitä lääkäriä, joka abortin tekee. On luonnollista, että lainsäädännön muutoksia tehtäessä, näiden ryhmien näkemykset ovat avainasemassa keskustelussa.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

"Sellainen asenne on hieman epäjohdonmukainen, että kannatetaan nykyistä aborttilainsäädäntöä, mutta ei itse haluta aborttia tehdä."

Logiikkasi on vähän sama kuin niillä jotka esittävät että jos ei pidä siitä että tietoja otetaan viranomaisvalvontaan, niin että itsellä olisi jotain salattavaa. Tavallaan siinä on "jotain". Mutta olen ymmärtänyt että voit esimerkiksi arvostaa sananvapautta vaikka olet erakkomökin ukko. Samoin vaikka minulla ei ole lapsia, kannatan nykyistä koulutuslaitosta.

Toki on ymmärrettävää ja luontevaa, että ihmiset joille abortti on reaalinen vaihtoehto ottavat siihen osaa. Siksi abortteja tekevät lääkärit (jotka ovat loistaneet poissaolollaan) voisivat olla yksi taho. Samoin ne joilla on uskonnollinen mielipide asiasta.

Kysymys ei nimenomaan ollut minulla se, että "on täysin legitiimiä ajaa aborttilainsäädännön tiukennusta sitä kautta, että yhä useampien kieltäytyessä abortin teosta, syntyy myös poliittinen liike aborttilain tiukennusta kohtaan." vaan siitä että tämä omantunnonkampanja kiistää tämän. Kampanjan puolusteluissa selitetään että kyseessä ei ole mitään jolla puututaan aborttiin. Että kysymys on vain lääkärien omastatunnosta. (Jonka he tietävät ulkopuolisina, samoin kuin tarpeen sille.)

Minusta kampanjan ideaalien ja strategioiden on kohdattava. Minusta se että strategia ei täsmää tavoitteisiin huutaa tyhmyyttä ja valeltelua. En toki allekirjoittaisi aloitetta, jos olisivat rehellisesti sanomassa että "halutaan vaikeuttaa ihmisten keinoja saada abortti" ja "halutaan illegitimoida abortinteko". Se olisi kuitenkin rehellistä enkä jaksaisi puuttua tähän asiaan silloin. Nyt kun ilmiselvästi korvat heiluvat - joko valehtelun tai sen vuoksi että tuuli puhaltaa korvasta korvaan - minua ärsyttää. Manipulatiivinen pahuus ja torspoilu, siinä asiat joista en pidä.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Kirjoitin vähän huolimattomasti, en ole varma ymmärsitkö. Tarkoitin, että abortteja mahdollisesti tekemään joutuvan lääkärin on epäjohdonmukaista kannattaa aborttikäytäntöjä, mutta itse kieltäytyä aborttien tekemisestä. Jonkinlaista rintamakarkuruutta voisi siis syntyä, jos tuo laki hyväksyttäisiin.

Vakaumuksen vuoksi on ehkä hyvä kuitenkin olla mahdollisuus kieltäytyä. Jos tuo oikeus on laissa, pystytään kieltäytymisiin varautumaan, ja järjestämään työvuorot ym.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #7

"Tarkoitin, että abortteja mahdollisesti tekemään joutuvan lääkärin on epäjohdonmukaista kannattaa aborttikäytäntöjä, mutta itse kieltäytyä aborttien tekemisestä."

Aaa, noin päin. Ratkaisu on kuitenkin sama.

Toki on mahdollista löytää sellainen että vastustaa kategorisesti aborttia. Silloin ei voi antaa muidenkaan tehdä. Ja tämä näyttää olevankin se trendi aborttiasiassa. Ei ole vaihtoehtoja.

Itse esimerkiksi en koe olevani mitenkään ristiriitainen siinä että haluan pitää tupakat myynnissä ja viinan alkossa vaikka en itse polta käytännössä ikinä ja juonkin vain vaivoin.

Miten järjestät työvuorot Suomen "Raamattuvyöhykkeellä" jossa jokainen voi olla abortinkieltäytyjä? Jos laki tulee voimaan miten estät että tälläistä ei tapahdu koskaan missään? Vai onko aborttia haluavan vanhemman säädetty oikeus vain ohitettava koska jonkun muun uskonnollinen vakaumus?

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo Vastaus kommenttiin #8

Jos jossain paikkakunnalla ei aborttia pysty tekemään, niin sitten abortti täytyy tehdä jossain muualla. Tuosta varmasti tulisi polemiikkia kustannuksista ym. Ehkä yhteiskunnan täytyy kuitenkin sietää tällaista "kitkaa" jonkin verran. Jos oikeus kieltäytymiseen olisi, lääkärit joutuisivat aidosti miettimään omaa kantaansa, ja se olisi ihan hyvä asia.

Antti Jokela

Samanlaista jarrutus- tai perääntymistaktiikkaa uskonnolliset piirit ovat harrastaneet muissakin asioissa; kun yksi rintamalinja murtuu, niin perustetaan mahdollisimman pian seuraava.

Näinhän kävi kopernikaanisessa vallankumouksessa, jossa maakeskeinen maailmankäsitys korvautui aurinkokeskeisellä. Kirkko vastusti aikansa, mutta hävittyään taistelun se siirtyi maailmankäsitykseen, jota voisi kai kuvailla ihmiskeskeiseksi.

Kun Darwin esitteli evoluutioteorian, niin sitä vastustettiin, koska se oli ristiriidassa Raamatun luomiskertomuksen ja ihmiselle luvatun erityisaseman (ihminen on Jumalan kuva) kanssa. Todisteita evoluutiosta alkoi kuitenkin kertyä niin paljon, että rintamalinjaa piti taas siirtää. Nyt hyväksyttiinkin evoluutio, mutta vain lajien sisällä. Nuoren maan kreationistit uskovat edelleenkin, että Jumala on luonut lajit - ja varsinkin ihmisen.

Sama näyttää toistuvan abortin osalta: kun de jure -rintamalinja menetetään, niin nyt yritetään pystyttää de facto -linjaa. Avioliittolain etenemistä en ole seurannut, mutta onko siinäkin jotain samaa?

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Sitä on jo alustettu. Täällä Uudessa Suomessakin on fanitettu Kim Davisia. Joka oli virkamies joka ei suostunut allekirjoittamaan homoseksuaalien avioliittoon sitovaa paperia. Tällä varmasti alustetaan tuontyylistä aloitetta tännekin, jos tuo AA -kampanja ei onnistu menemään läpi eduskunnassa.

Kyllä, tuon strategian tunnistaminen on sekä helppoa että tärkeää. Itse opin sen ensimmäisen kerran ID -kampanjassa. Jossa "Panda's and People" -kirja muuttui välittömästi kun oikeudessa oltiin hävitty nuoren maan kreationismin kanssa. Creationism -sanat vain vaihdettiin aikalailla copy paste ja tästä syntyi ID -teos. (Googlaa huviksesi "cdesign proponentists".) Kreationismi on siitä hauska liike, että sen muutoshistoria on käytännössä sidottava yhteen tavoitteeseen. Kouluopetukseen. Kun siellä ei ole kouluissa uskonnontunteja - koska perustuslaki - ovat sitten kasvavassa tarpeessa tehdä uskonnosta luonnontiedettä joita kouluissa taas pitää opettaa. Ja kun tässä yritelmät eivät mene juristeille läpi niin sitten muutetaan yksityiskohtia ja yritetään uudestaan.

Antti Jokela

"Creationism -sanat vain vaihdettiin aikalailla copy paste ja tästä syntyi ID -teos."

No, mutta eikös tuo ole evoluutiota? Kreationismi kehittyy ID:ksi ja puuttuva rengaskin, siis cdesign proponentists, paikannetaan. Hauskasti myös käy niin, että vastustajien mielestä kyseessä on vain mikroevoluutio, koska uskonnollinen ei muutu tieteelliseksi copy-paste:lla. Kreationistien mielestä taas kyseessä on makroevoluutio, jossa uskonnolliseksi leimatusta pseudotieteestä onkin kehittynyt ihka uusi laji: tieteellinen teoria!

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #6

Toimituksen poiminnat