Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

Ei-oo-oikea-raiskaus -kulttuuri

  • Ei-oo-oikea-raiskaus -kulttuuri
  • Ei-oo-oikea-raiskaus -kulttuuri

Olen kokenut termin "raiskauskulttuuri" hyvin epäluontevaksi. Se on termi joka näyttää luovan paljon väärinkäsityksiä raiskauskulttuurin vastustajissa. Ja muutenkin se tuntuu ohjaavan keskustelua ja mielikuvia väärään suuntaan. Demonstroidakseni tätä - ja sen vaikutuksia eri asioihin - aloitan hieman pienemmästä.

PerusSuomalainen Jukka Wallin kirjoitteli twiitissä Rakel Liekin kanssa. Wallin ei näyttänyt suhtautuvan kovin suopeasti siihen että Liekki ei halunnut vilautella. Tälläisestä pitäisi olla ylpeä. Ja se mitä on joskus tehnyt työkseen leimaa koko loppuelämän. Ajatus on siitä erikoinen, että;
1: Olen ymmärtänyt että esimerkiksi minä en voi entisille tyttöystävilleni mennä kertomaan että jos he ovat vilautelleet minulle menneisyydessä että heidän tulisi tehdä sitä nytkin. Häveellisyys-seksuaalisuus -teemoissa korostetaan usein nimenomaan vapaaehtoisuutta joka varmistetaan joka ikinen kerta. Tämän vuoksi esimerkiksi kerran harrastettu seksi ei poista raiskausta mahdollisuuksien joukosta.
2: Pornonäyttelijät kuten muutkin ihmiset voivat oikeasti muuttua.
3: Pornonäyttelijä luo imagon. Ja tämä on eri asia kuin hänen identiteettinsä. Tämä näkyy jossain määrin jopa siitä miten stripteaseartistit - ainakin televisio -ohjelmissa - ottavat erilaisia taiteilijanimiä. Näin ollen roolihahmon sotkeminen itse ihmiseksi on sama kuin vihaisi jotain näyttelijää siksi että hänen näyttelemänsä hahmo oli ilkeä jossain elokuvassa.
4: Kukaan ei ole työnsä vanki siinä mielessä, että olisi velvollinen tekemään töitä sen jälkeen kun työsopimus on loppunut. Yksityisyrittäjänkään ei ole pakko tehdä entistä työtään sen jälkeen kun yritys on lopettanut toimintansa, myyty jollekulle muulle tai jotain muuta vastaavaan.
5: Etenkään ihminen ei ole velvollinen tekemään entistä työtään ilmaiseksi edes pyynnöstä - saati pyytämättä.
6: Eikä etenkään ihmisille jotka eivät ole koskaan olleet hänen työnantajiaan.

Näin ollen Wallinin ajatus onkin hyvin omituinen. Jostakusta PerverSseistä vilautuspakko kuulostaa ensimmäisellä kerralla kiinnostavalta, tosin tämän tyyppinen oikeudenkäytäntö polkee länsimaisia ihmisoikeusarvoja.

Tämä on tärkeä huomata siinä mielessä että Wallin varmasti suhtautuu negatiivisesti tirkistelijöihin. Ainakin oletan, rehellisesti sanoen humanistis-optimistiseti toivon, että Wallin ei näe tirkistelijöitä hyvässä valossa. On yleistä ajatella että naisten hameiden alle kurkistelevat ovat perverssejä joita ei tule taputtaa päähän. Wallin ei tässä tietenkään kannata vapaata tirkistelyoikeutta kaikille. Hän yrittää nimenomaan luoda ilmapiirin jossa entisen pornonäyttelijän kohdalla tälläisestä ei voi olla kyse.

Ja tämä on se ongelma ns. raiskauskulttuurissa.

Tosiasiassa yksikään kulttuuri ei ole raiskauskulttuuri. Yhteisöjen normit kieltävät ne. Suomessakin kaikki ovat raiskauksia vastaan. Ongelma on siinä että jotkin asiat nähdään "ei oikein kunnollisina raiskauksina". Ja tämä on se ongelma. Jokainen kokee lujasti olevansa raiskauksia vastaan. Mutta sitten mukaan tulee jokin poikkeus jossa jokin syy muuttaa asiat jotenkin erilaiseksi. Tämä vaatii tietenkin uusiokielenkäyttöä ja jonkinlaista poliittista korrektiutta. Sanamagialla tilanne muutetaan. Esimerkiksi uhrin persoona tai identiteetti voi johtaa siihen että kyseessä ei olekaan raiskaus vaan sukupuolielinten lyhytaikainen luvaton käyttöönotto.

Näin ollen tiettyjä tapahtumia vähättelevät ihmiset kokevat että raiskaus on väärin ja he kokevat vastustavansa raiskausta. Mutta heillä on erilaisia lisäehtoja raiskaukselle jotta se olisi aito raiskaus. Väärä pukeutuminen, se että naiset fantasioivat usein raiskauksista, se että ollaan naimisissa tämän tyypin kanssa. Se, että humalassa tehtiin jotain. Syyt ovat moninaisia. Tämä vähättely on hyvin lähellä teon rikollisuuden mitätöimistä. Ja siinä elävät vahvimmat syyt joiden vuoksi koko tilannetta tekee mieli sanoa "raiskauskulttuuriksi". Mutta tosiasiassa raiskauskulttuuri näkyy vahviten juuri siinä että tietyt raiskaukset eivät ole edes mahdollisia.

Asiaa itse asiassa mutkistaa se, että toisaalta osa "asiallisestakin lausunnoista" tulkitaan moralismiksi. Ja toisaalta moralismia piilotetaan "asialliseksi lausunnoksi". Itse olen miehenä tottunut että toiset miehet jotenkin korostavat samaan joukkoon kuulumista siten että vaihtavat vaikka vinkkejä miten eivät tule taskuvarastetuksi. Tämänlainen "tipsien" vaihtaminen on toki jonkinlaista pätemistä. Mutta sen tarkoitus ei ole moralisoida. Se on miltei enemmän sitä että ihminen voi harjoittaa omaa miesmäistä elämäntapaansa ja mennä vaikka baariin juopottelemaan. Kun hänellä on tietotaito millä ei tule ryöstetyksi, niin on taas yksi huoli vähemmän.

Tässä mielessä osa naisien pukeutumiseen ja kulkemiseen liittyvät ohjeet ovat hankalia. Mieleen tulee esimerkiksi Paavo Lipposen kuuluisa Helsingin Sanomiin asti livahtanut sammakko "Helsinki on erittäin turvallinen - ei tietenkään tarvitse mennä tyrkyttämään itseään pimeällä johonkin pusikoihin." Selvästi tämä ei muotoilujensa puolesta ole enää voimauttava "tipsi" vaan jotain jossa ongelma korjataan sillä että nainen tottelee ja rajoittaa omaa elämäänsä. Ero näiden kahden välillä on kuitenkin usein vaikea. Itsekin huomaan joskus jakavani "tipsejä" naisille. Ihan sen vuoksi että teen samaa miehillekin. (Päteminen on lisäksi itselleni rakasta ja tärkeää. Ja koen että tässä asiassa minulla on jotain annettavaakin joskus.) Ja joskus nämä tipsit loukkaavat, joskus tarpeettomasti ja joskus siksi että olen heittänyt ehdotuksia jotka rajoittavat ohjeennoudattajan elämää tarpeettomasti.

Joskus moralismi ei tietenkään mitään tekosyitä kaipaa. Todd Akinin termi "legitiimistä raiskauksesta" on varmasti paras ja demonstroivin tapa korostaa sitä miten "raiskaus ei ole oikea raiskaus jos siitä seuraa raskaus". Hänen mukaansa raiskaus ei ole pätevä syy aborttiin koska raiskattu nainen sulkisi itsensä ja estäisi raskauden. Toisin sanoen jos raiskauksesta seuraa raskaus se ei ole oikea ja todellinen raiskaus. Kyseinen argumentti on hyvin kyseenalainen riippumatta siitä pitääkö aborttia hyvänä vai huonona asiana. ; Ja selvästi tässäkin asiaan tartutaan siten että raiskausta pidetään pahana mutta jotkut raiskaukset vaan sitten määritellään ei-raiskauksiksi.

Kenties inhottavimmillaan raiskausvähättely näkyy niissä teemoissa joihin törmää melko maltillisissakin tahoissa. Sävynä voi esimerkiksi olla se, että on syytä puuttua vain maahanmuuttajien tekemiin raiskauksiin koska näiden raiskausten välillä on oleellinen ero. Se, että valkoihoiset raiskaavat humalassa tuttujaan ja kavereitaan jotka ovat hekin humalassa. Ja että ulkomaalaiset tekevät puskaraiskauksia ja joukkoraiskauksia. Tässä ollaan otettu aika pitkä askel siihen suuntaan että vaikka teoriassa korostetaan että jaetaan vain "tipsejä" mallilla "raiskaus on aina väärin mutta tyhmästä päästä kärsii koko alapää." (Tai jotain sinne päin.) Niin mukaan tulee sävyjä joissa uhri muuttuu jotenkin itse syylliseksi. (On jopa jonkin verran puhetta siitä miten raiskattu nainen olisi jonkinlainen ansoittaja joka viekottelee vaikka juuri pukeutumisellaan. Jolloin raiskaus muuttuu joksikin josta puhutaan enää heittomerkeillä. Onneksi tämä on melko vähäistä.)

On toki selvää, että kyse on harmaasävyisestä ilmiöstä. Jossain on raja, jossa humalassa väkisin naimisen vähättely muuttuu koko raiskauksen kieltämiseksi. Vahva vertailu sen kanssa mikä on pahempaa ja eipahempaa on usein hyvin lähellä sen vähemmän pahan mitätöimistä. Tämä on haasteellista muissakin aiheissa esimerkiksi tulkittaessa Ilpo Nurmenniemen tekstiä. Hän pahastui kun rasistista vainoa oli verrattu koulukiusaamiseen. Kun Nurmenniemi pitää analogiaa huonona ja korostaa että se on rasismin vähättelyä. Ja että sen viesti on että rasismi olisi pikkuharmia, on todella vaikeaa nähdä vähätteleekö hän itse enemmänkin koulukiusaamista. Itse en kykene näkemään koulukiusaamista minään "pikkuharmina". Sama vertailu-heijaaminen tulee helposti vastaan myös tässä "mutkun matut raiskaa eri tavalla" -teemassa.

"Miestä ei voi raiskata"

Miesten kohdalla raiskauskulttuuri on jopa vahvempi. Syynä on luultavasti osittain se, että tilastojen mukaan raiskaus tapahtuu niin paljon useammin naisille. Tämä, ymmärrettävästi, painottaa keskustelua. Sillä jos jokin tapahtuma on yleinen, siitä tulee helposti normi. Tästä poikkeava toisteutetaan ei-relevantiksi tai ei-kiinnostavaksi. Ja tätä kautta käy helposti kuten vaikka seksuaalivähemmistöjen kanssa ; Kaikki ymmärrettävistä syistä oletetaan heteroiksi ja voidaan jopa nähdä, että homojen oikeuksilla ei ole väliä koska ei vähemmistön asiaa saa pistää enemmistön yli. Tilastot ovat tässä selvästi "vahvaa viestintää" joka vaikuttaa arvoihin. (Mikä ei itse asiassa sinällään ole mitenkään paha asia.

Otan esimerkinomaisen demonstraation siitä että kulttuurissamme on suuntauksia joissa on vahva "ei-oo-oikea-raiskaus" -kulttuurin sävytys. Netissä kiersi nettimeemi jossa oli kuvattuna pedofiliasta tuomittu opettaja. Pedofiili oli nainen. Kuvateksti, jolle moni machomies nyökytteli kommenteissa, oli sisällöltään seuraava "Why Didn't hot teachers fuck students when I was in school?" - "And why don't these unappreciative little dickheads keep their mouths shut about it". Mielipiteen heijaaminen tekijän ja uhrin identiteetin mukaan on vahva ; Mies joka nai esiteinityttöä on kammottava pedofiili, Mutta jos opettaja on nainen, etenkin yleisesti attraktiiviseksi koettu nainen, tilanne muuttuu. ; Ajatuksena on ilmeisesti se, että jokainen poika tai mies haluaa seksiä aina kaikkien kanssa, joten heidän autonomisuuteensa ei voisi puuttua.

Toki esimerkiksi nykyisessä "macho-maahanmuuttokriittisessä" keskustelussa on teemana että suvakkinaisia uhataan raiskaamisesta ja suvakkimiehille puhutaan turpaanvetämisestä. Ja tässä mielessä raiskauksen mahdollisuus on naisiin kohdistuvassa diskurssissa vahvempi. (Ja kenties ongelmana onkin se, että miehen raiskaaminen olisi homoseksuaalia. Siksi sellaisella ei kehdata uhitella miehille koska se iskisi uhittelijaa hänestä itsestään nololla tavalla takaisin häneen itseensä.) Ja se, että miestä ei itse asiassa tosiasiassa monen mukaan edes voitaisi raiskata.

Tätä on näkynyt täällä "Uudessa Suomessakin". Jani Korhosen tekstissä ihmeteltiin taannoin miksi "raiskausta ei kutsuta raiskaukseksi" kun sen uhrina oli mies. Humalassa ollut mies oli otettu. (Mutta ei sellaisella hyvällä tavalla, vaan sellaisella joka saa sanomaan "otan osaa".) Tästä oli seurannut raskaus ja siihen tietenkin liittyy sekä taloudellisia että sosiaalisia sitoumuksia. Joihin ollaan ikään kuin velvollisia vaikka suostumusta ei olekaan annettu.

Kommenttipuoli oli hyvin kuvaavaa luettavaa. "Mihin tämä maailman on menossa? Jos tommoisesta joku äijä kehtaa valittaa niin joutaa oleen yksin." ... "Sorry vaan ... jokin tässä jutusa on nyt sellsista mikä ei stemmaa. Mies on on niin räkäkännissä että on sammunut ... ja siten yht´äkkiä jotain tapahtuu ... ja mies naisrisee myöhemmin, että ei muka ollut itse osallisena touhussa ... hey, come on !!!" ... "Räkäkännisä olevan miehen raiskaaminen on naiselta perinteisin menetelmin teknisesti mahdotonta." ... "Ikävän tempun teki miehelle, todella, mutta ei tuo kyllä raiskauksen kriteerejä täytä. Eihän velttoa saa sisään edes kenkälusikalla, kyllä Tuukalla on ollut tuntemuksia. Mutta ehdottomasti väärin häntä kohtaan eikä elatusvelvollisuutta voida todellakaan miekkoselta vaatia.Vain aika voi mahdollisesti tehdä Tuukasta ja jälkeläisestä läheiset, nyt on "justiina" vielä välissä."

Ajatus siitä että miestä ei voi raiskata nojannee siihen että mieheltä vaadittaisiin erektio. Ja että erektio olisi samaa kuin kiihottuneisuus ja tahdonalainen toiminta. Se on hyvin syvällä kulttuurissamme. Toki jokainen erektio-ongelmainen saattaa tiedostaa että tahto ja erektio ovat määritelmällisesti eri asioita. Mutta silti heistäkin jotkut varmasti uskovat että asia toimii toisin päin. Eli jos on erektio, se olisi todiste myös halusta ja suostumuksesta.

Miesten kohdalla ilmiö ei ole uskottava, sillä tiedetään että
1: Ympäristöä käsittävää tietoisuutta ei vaadita. Teinipojilla ja aikuisilla miehilläkin tunnetaan ns. märät unet (nocturnal emission). Valvetilaa eli päätöstä ja halua ei siis tarvita. Välttämättä ollenkaan. Mutta jos annetaan löysää ja ajatellaan että miehellä on teoriassa kenties suostumus seksiin unessa, mutta tämä suostumus ei laajene siihen muuhun. Tämä keskittyy siihen että raiskauskonsepti koskee ns. tahdonalaisuutta. Kiihottuminen ei ole samaa kuin koko mieli. Siksi esimerkiksi unissakävellessä harrastama seksiakti (sexomnia) ei ole tietoinen aktio samalla tavalla kuin normaali seksi. On ylipäätään aivan eri asia reagoida refleksiivisesi kuin tahdonalaisesti, jälkimmäisessä on intentio, edellisessä ei. Suostumus on taas tahdonalaista. Joten määritelmällisesti ei voi olla niin että mies joka raiskatessa saa erektion ei olisi oikeasti raiskattu.
2: Tunnetaan ns. priapismi joka on ns. seisokki. Mutta siihen ei liity kiihottumisen tunteita. Erektio ja nautinto tai välttämättä kiihotuskaan eivät liity yhteen. Tämä on toki hyvin harvinainen reaktio. Mutta siihen verrannollinen ilmiö on tutumpi ja miellyttävämpi ns. aamuerektio (nocturnal penile tumescence) Joka liittyy esimerkiksi testosteronitasoihin. Aamuerektio ei tarkoita siemensyöksyä. Mutta sitä voidaan käyttää hyväksi alkuun pääsemisessä. Ja näin humalatilan krapula-aamuun voidaan nousta fysiologisiin mahdottomuuksiin tavalla joka ei vaadi edes kenkälusikkaa. (En tiedä miten kenkälusikkoja paikkoihinsa ujuttavat nuo naiset, itse en lähtisi kokeilemaan. Vaikka olenkin kyllä kovin avomielinen ja kokeilunhaluinen ihminen.)

Ilmeisesti monen mielestä miehelle saa sanoa sen tyylisiä kuin mitä naiselle sanoisi että "kun pukeuduit noin niin kyllä sinä varmasti halusit tulla raiskatuksi". Onneksi näyttää kuitenkin olevan enemmänkin niin että näitä miehen raiskauksen kieltämisiä tulee keski-ikäisiltä ja tätä vanhemmilta naisilta. Kun taas nuoremmat naiset esittävät hieman erilaisia kannanottoja "Kieltämättä tuntuu ihmeelliseltä miten jotkut naiset suhtautuvat asiaan. Raiskaus on raiskaus eikä miksikään muutu vaikka uhrina olisi mies!"
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän TeppoAnnala kuva
Teppo Annala

Jonkinlaista mielenvikaisuutta on syyllistää ahdisteltua henkilöä ahdistelusta ja samaan hengenvetoon väittää kaikkien turvapaikanhakijoiden olevan raiskaajia. Wallin ei nyt kovin ansiokas somen käyttäjä ole muutenkaan, mutta tällainen kaksinaismoralismi menee jo yli hilseen.

Näköjään saaga jatkuu hänen facebook sivullaan vieläkin ja aivan yhtä jääräpäisesti hän kannassaan pysyy.

Edit: Näköjään nyt poistui koko ketju hänen sivultaan.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Wallin on kieltämättä tunnettu. "Datsunin" toilailuja on ollut hauskaa seurata. Itse asiassa Wallinin aivoitusten tuntija saattaa huomata tässä vaatimattomassa blogauksessani olevan ns. alluusioita. Se ivamukailee ja uudelleenkontekstoi joitain Wallinin lausuntoja niin että häne tavallaan pistetään itsensä niitä vastaan.

Toimituksen poiminnat