Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

Annetaan uskovaisten kertoa kuka on maahanmuuttokeskustelussa arvotyhjiössä

"Suomen Kuvalehdessä" oli melko kiinnostava kirjoitus siitä miten viha(puheen) valtavirtaistuminen ei ole ollut sattumaa. Teksti puhuu niin taloustaantumasta että sitä että vihaan lietsonta on ollut tiettyjen intressien asia. Näitä sitten tiivistetään sellaisiin asuihin kuin "...oli pienehkö vihaa aktiivisesti ja tarkoituksella lietsova joukko ja näiden tukena laajempi tulevaisuudenuskonsa ja turvallisuudentunteensa menettänyt seuraajakunta, jolle vihan ideologia tarjosi ilmaisukanavan peloille ja tyytymättömyydelle."

Muutoin kirjoituksessa viitattiin myös kirkkoon. (Syynä on tietenkin se, että kyseinen kolumnointitila on annettu kirkolliselle toimijalle/taholle.) Syynä on se, että kirkko on itse asiassa harvinaislaatuisen selvästi ottanut kantaa turvapaikanhakijakysymykseen. Ja tavoistaan poiketen nämä lausumat ovat olleet hallituksen linjauksia vastaan. "Myös kirkko on saanut kaikesta tästä vihasta oman osansa, ja väliin vähän enemmänkin. On silti kohtuutonta syyttää kirkkoa naiiviksi sen auttaessa hankalassa tilanteessa olevia lähimmäisiä – suomalaisia tai muualta lähteneitä." Teksti näkee tämän "pehmeiden arvojen" ja "kovien arvojen" kisana. Jossa kirkko edustaa pehmeitä arvoja. "suomen kieleen on viimeisen vuoden aikana lanseerattu iso joukko nopeasti vakiintuneita ja valtavirtaistuneita käsitteitä, joiden ainoa tarkoitus on ollut leimata muita ihmisiä ja luoda uusia jakolinjoja. Suomalaisen yhteiskunnan perusarvojen, perustuslakiinkin kirjattujen periaatteiden puolustajia on ryhdytty kutsumaan “suvakeiksi”, ikäänkuin suomalaisen yhteiskunnan perusarvot olisi rakennettu jotenkin vajaaälyisesti. Samalla empatiasta, jolle perustuu kaikkien sosiaalisten eläinten yhteiselämä, on alettu puhumaan heikkoutena." Kirkko onkin todella tehnyt puolenvalintaa asiassa. Ja se on jossain määrin ällistyttänytkin.

On kuitenkin aika päästää ääneen Martti Muukkonen. Hän puhuu mielellään arvomuistista. "Tätä olen tarkoittanut puhuessani arvomuistista. Kun se lobotoidaan kulttuurista, tulee tilalle tällaista valtavirtaistumista." Toisaalla hän täsmentää että "Uskonto on eräs ihmisten kollektiivisten arvojen säilyttämisinstituutioista. Siitä uskonnonsosiologit ja -antropologit ovat aika yksimielisiä. Ihan toinen kysymys on se, kuinka hyvin se toimii ja kykenee ylläpitämään yhteisön perusihanteita." Kun häneltä kysytään mitä tarkoittaa että moraalia ei voi olla ilman uskontoa, hän sanoo aivan suoraan että "Kuullostaa todellisuudelta :)" Argumentisto palautuukin klassiseen arvotyhjiöön. Joka tietenkin täyttyy jollain hallitsemattomalla ja kaaoottisella. (Auki jää vain se, että miten kirkko sitten ei ole estänyt tätä. Minulle ei jää auki. Suunnilleen samasta syystä kuin kirkko oli hampaaton saatanapaniikin edessä.)

Toki aihe on tuttu maahanmuuttoaihepiirin kohdalla. Mutta yleensä keskustelu menee niin että "suvakkeja" kritisoiva selittää että monikultturismi johtaa arvotyhjiöön. Liberalismi nähdään nihilisminä. Tässä nimenomaan "suvakit" edustavat tätä arvotyhjiötä. Jota vastaakin sitten jonkinlainen "arvotäysiö". (Koska arvotyhjiö halutaan ratkaista arvoilla.) Ja arvotäysiöhän se on ; Voidaan nähdä että "Kotia, uskontoa ja isäm maata" puolustavat itse asiassa nojaavat vankkaan arvomuistiin. Vihaa vihaavat taitavat "puollustaa". Kun taas "Liberaalit", uskonnottomat ja "suvakit" eivät aja arvomuistin asioita.

On kiinnostavaa että nykyajan hallituksenmuodostus on ollut hyvin "populistista" siinä mielessä että se on pumpannut arvopohjaansa vetoamalla kansalaisten tunteisiin. Ja tunteita on lietsottu vetoamalla kansan arvoihin. Ja kun katsotaan politiikkaa niin Suomessa ei ole varmaan koskaan ollut näin näkyvästi uskonnollista hallitusta. Ainakin Soini on hyvinkin näkyvästi kertonut perustavansa politiikkaansa uskonnolleen. Sipiläkin edustaa lestadiolaisuutta, joskin Soinia diskreetimmin. On kuitenkin turhaa väittää että maailmankuva ei vaikuttaisi siihen minkälaista politiikkaa ihminen tekee.

Tämä puoli näkyy melkoisen vahvasti Vihreän Langan kirjoituksessa. (En pidä tuota lähteenä neutraalina. Mutta voi sen silti lukea ja joskus niissä on ideaa. Tuo kirjoitus on esimerkiksi aika maltillinen. Se näkyy esimerkiksi siinä että "Suomen Sisua" ja "hommafoorumia" kuvataan aika leppoisasti.) Siinä kuvastuu melko vahvasti se, että nykyinen vihailun kulttuuri ei ole vain syntynyt tyhjästä vaan sillä on aatehistoria. Ja kuten miltei millä tahansa laajemmalla liikkeellä, silläkin on ääri-ilmiönsä. Aateperintö tarkoittaa myös sitä että mitään arvotyhjiötä se ei edusta.

En usko mihinkään arvotyhjiöihin.

Toisaalta en usko myöskään instituutioiden tarpeeseen ; Kaikki se mitä olen kognitiotieteen puolelta oppinut on se, että ihmiset harvemmin radikaalisti muuttuavat mielipiteitään. On tavallaan turhaa yrittää "parantaa" huuhaahörhöjä tai muita ihan sen vuoksi että vain harva irtautuisi maailmankuvastaan. Koska ihmiset opettavat esimerkiksi lapsiaan, tästä seuraa se että tosiasiassa kirkko on jotain joka selittää olemassaolollaan tiettyjen arvojen pysyvyyden. Tosiasiassa tätä selitystä tulee kuitenkin hakea psykologiasta. Kirkko toisin sanoen oikeuttaa olemassaoloaan sillä että se ylläpitää jotain joka tosiasiassa ylläpitää itse itseään.

Arvotyhjiöargumentteja on otettu osaksi näitä ideologisia virtauksia. Ja niiden takana on usein jokin sellainen Weberin tapainen sosiologi joka eivät oikein empiirisesti koettele teorioitaan (ts. yritä luoda niille falsifiointikriteerejä ja testata niitä) vaan joiden mallit ovat enemmän määritelmillä luotuja jäsentämistapoja. Nähdäkseni "valtavirtaistuminen" voidaan itse asiassa liittää aateperinteisiin. Kyse on "arvotäysioiden välisestä tappelusta". Tämä voi helposti unohtua kun molemmat puolet painottavat keskustelussa sitä miten vastapuoli edustaa arvotyhjiötilan seurauksia.

Esimerkiksi "valkoisen suomen" teemoissa vanhemmat ovat opettaneet lapsilleen asioita ja arvostuksia jotka kiertävät kulttuurissamme. Sillä on jopa symboleja. Esimerkiksi leijonakoruun liittyvä sensuuri (minusta tyhmä temppu) on tärkeä muistutu siitä että tähän arvomaailmaan liittyy symboleja. Symboleilla on merkitystä ja sisältöä vain kun ne viittaavat johonkin muuhun. Ilman symboliarvoa leijonakoru olisi vain pala metallia. Niiden kanssa se viittaa väkisin johonkin arvoperustaan. (Kun on ajettu valkoista suomea ei ole aina ajettu valkoista suomea ihonvärin kautta. Vaan on itse asiassa ajettu valkoista suomea vuoden 1918 -teemojen kautta. Tämä paluu juurille on vain vahvistunut nyt kun mamun lisäksi vihamielisyyttä kohdistetaan yhä vahvemmin "suvakkeihin".) Omat pakkomielteet ja maailmankuvat eivät hevillä muutu ja sama koskee ihmisten lapsiakin.

Siksi näyttääkin siltä että aika moni maahanmuutosta aggroaja on tuttu ateistikriitikko. Asenteet ovat samat, keinot ovat radikalisoituneet vain marginaalisesti. (Aika moni ateisti on saanut tappouhkailuja. Esim Raamattujen vaihto pornoon synnytti sellaisia. Itsekin olen saanut uhkailuja vain siksi että minulla on ollut väärä mielipide evoluutiosta..) Muukkonen on siitä kiinnostava että hän edustaa järjestöä joka sulki silmänsä tältä. (Nähdäkseni enemmän tai enemmän passiivis-aggressiivisesti.) Nyt näiden samojen tyyppien samantyylinen mekastelu voidaan nähdä "ateistien rakentaman arvotyhjiön syyksi". Ja kirkolla ja kristinuskolla ei ole mitään merkitystä koska se puolustaa nyt pakolaisia ja sulkee yhä passiivis-aggressiivisesti silmänsä siltä että ateisteilla olisi ollut mitään vastaavanlaisia kohtaamisia aiemmin. Saati sen että kirkko oli tähän aikaan yllättävänkin vahvasti ateisteja vastaan.

Toki tässä voidaan nähdä toki sen verran että kun "arvomuistit" tosiasiassa väistämättä jossain määrin kisaavat on kenties tärkeää katsoa mikä arvomuisti on voitolla. Itse pidän ev.lut. -järjestelmää parempana kuin montaa. Esimerkiksi en ole ollenkaan säästellyt kalvinisteja. (Koska kreationismi on nyt ainakin liitoksissa kalvinistiseen ajatteluun joskus ällistyttävissäkin määrin.) Usein maailmassa ei valita oikean ja väärän väliltä vaan valitaan pienempää pahaa tai jotain josta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Näin mitään ei pidä ottaa absoluuttisena.

Silti pidän ei-keskusohjattua humanistista hömpöttelyä parempana. (Etenkin kun kirkon aktiivinen puolustus näyttää olevan se, että se tunnustaa että ei ole täydellinen ja että täydellisyyttä ei voi saavuttaa. Mikä on siitä huono että näyttää että kirkko ei yritä korjata paljastuneita vikoja ja virheitä vaan sulkee silmiään ongelmilta passiivis-aggressiivisesti. Esimerkiksi kielellisten leikkien kautta.)

On kuitenkin kiinnostavaa nähdä miten arvonihilismiin vetoaminen, arvotyhjiöargumentisto ja muut ovat jotain jotka ovat niin pysyvä osa sitä tarinankerrontaa jolla eri ideologiat oikeuttavat omaa toimintaansa uskontokysymyksissä, että molemmat puolet esittävät että vastapuoli edustaa arvotyhjiötä. Tärkeimpänä syynä lienee se, että tosiasiassa aina vastakkain ovat erilaiset ideologiat eikä ideologia vs. ideologian puute. (Kun systeemillä on arvoja ja näkemyksiä ja se institutionalisoi niitä siitä tulee ideologia.) Arvotyhjiöargumentti onkin minun silmissäni yleensä lähinnä keino osoittaa että tässä kohden on tunteenomaista maailmankuvallista metelöintiä. Se on tehokas keino vaikuttaa pseudointellektuellilta. Mutta kun näkee tämän illuusion taakse ja tiedostaa että se ei ole täysin maailmankuvista vapaa ja täysin tarinaton, voi huomata että se on vain tarina. Toki niin yleinen tarina että sitä käytetään lähes kaikkialla. Tässä onkin kenties yhteinen perusta. Uskonnolliset ihmiset, olivatpa maahanmuuton puolella tai sitä vastaan, ovat kuitenkin arvotyjiötarinalla ohjattuja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Suomen isoin ongelma on rakenteellinen koruuptio, joka vaikuuttaa politiikan polarisointiin ja epäloogisuuteen maahanmuutto- ja geopoliittisesti.

Suomen suurin syy maahanmuuttajien vastaaottamisen laittominkin keinoin on nillä (varsinkin ne jotka varmasti saavat kielteisen päätöksen) rahastaminen SPR:n , Luona Oy, oikeuslaitoksen, sosiaaliviraston, Terveystalon , Kirkkoavun, asianajajatoimistojen, tulkkauspalveluiden sekä kuljetuspalveluiden kautta.

Se on kuin korvaisi kansantaloudellisesti roskaruoan (aikaisempi kokoomuksen johdannaiskauppojen sekoilut) pelkällä sokerilla (nykyinen maahanmuuttopolitiikka) Oikea syy on rakenteellinen korruptio varsinkin kuntatasolla.

Tässä raportti:

https://sibilpolitical.wordpress.com/2016/01/30/ha......

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Vastauksesi on varmasti asiallinen kommentti johonkin sellaiseen tekstiin jonka aihe on jotenkin oleellisesti eri tavalla rajattu ja käsitelty kuin tämä minun tekstini. Vähän sellainen olo syntyi nyt että olisit aktivoitunut jostain avainsanasta ja tuottanut siihen yleisesti liittyvän tarkastelunäkökulman mukaisen ammattivastauksen.

En, suoraan sanoen, arvosta sitä että ihmisillä on kommentoinnissa tuollainen julistusasenne jossa jokin sana aktivoi sen että saa ikään kuin vain tuottaa oman mielipiteensä ja sanoa oman asiansa ilman että tässä on lainkaan huomioitu sitä teksti johon kommentoidaan. Jos sinua ei kiinnosta lukea ja ymmärtää lukemaasi sen tekstin kohdalla niin miksi muiden pitäisi kunnioittaa sinua niin paljon että kuluttaisivat ainutkertaisesta elämästään aikaa siihen että tutustuisivat siihen sinun mielipiteeseesi? Kun et itse jaksa ottaa selvää muiden mielipiteistä miksi oletat että muut olisivat toisenlaisia? Itse pyrin kohtelemaan ihmisiä kuin he eläisivät kultaista sääntöä omissa elämissään.

Tai sitten kommenttisi livahti väärään blogaukseen.

Risto Laine

Arvojen sekamelskaa. Uutena ilmiönä on tullut humanistinen uskonto, joka ottaisi lapset pois vanhemmiltaan.. hui kauheeta, kun vanhemmat opettavat lapsille evoluutiota, ateismia, kommunismia, natsismia ja uskontoja.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

On ihan mielenkiintoista huomata että "arvotyhjiön" sijaan voitaisiinkin ihan oikeasti puhua vaikka "arvojen sekamelskasta". Eikä se vaatisi hirveää asennemuutosta. Toki tämä on mielenkiintoista sillä tavalla missä asiasisällön sijaan keskitytään ns. retorisiin muotoiluihin. Eli siihen miten arvoja ja asenteita levitetään analyyttisen denotaatioiohin ja attribuutteihin keskittyvän asiasisältötason sijasta sitä kautta miten ne nimetään ja mitä asenteilla ladattuja konnotaatioita tähän nimeämiseen saadaan sisällytettyä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Missä tuollainen humanistinen uskonto on ilmiönä muodostunut?

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Kliseitä ohimennen pannulle. Jos ei ole rakkautta, ei ole kyllä sitten yhtään mitään. Aivan sama mikä joku nimi otsaan, otsaasi on tatuoitu. Voit loppupeleissä ainoastaan rakastaa, tai, kärsiä, ja kärsiä helvetisti lisää. Näin ihminen on tehty, ja rakkaus toimii, kunnes keksitään parempaa ;D Muuta ei sitten olekaan, so. pelkkää rakkauden puutteen raskasta pohtimista ;D

Käyttäjän TorstiThtinen kuva
Torsti Tähtinen

Usko ja Lotto, sama asia toista harrastetaan sunnuntaina ja toista lauantaina.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Individualistisessa meritokratiassa on rankkaa olla ja päätyä pohjalle yksinäisyyteen. Kuka tahansa meistä voi siellä olla tai sinne päätyä ja siihen on erilaisia tapoja reagoida. Yksi tapa kokea sen kokemiselle on voimattomuus, arvottomuus ja häpeä. Näihin kurjiin tunteisiin voi saada helpotusta vihasta, ryhmästä ja arvoista. Ryhmälle ja vihalle puolestaan on todella tärkeää, että on olemassa "ne toiset".

Muistan hyvin jo ala-asteelta 1990-luvun Joensuusta, mikä voima skineillä oli. Ja saattaahan kaikenlaisissa ryhmissä toimiminen nostaa sitä hyvinvointia, kun on tutkittu, että yksinäisyys ja huonot ihmissuhteet heikentävät henkistä ja fyysistä terveyttä enemmän kuin huonot elintavat.

Ei pidä tietenkään ajatella, että maahanmuutokritiikki kumpuaisi vain ja ainoastaan tällaisesta. Paljon on myös yksinkertaisesti huolestuneita yksittäisiä ihmisiä, jotka eivät näe, että nykyisestä maahanmuuttopolitiikasta seuraisi hyvää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset