Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

Jälkiabortti - eli miksi eetikot ovat monesti kauheita?

Olen muutaman kerran kuullut lausumia siitä että mikään ei ole niin kauhea kuin eetikko. Eetikot käsittelevätkin usein hyvin inhottavia asioita ja keksivät niitä lisää. Nämä ovat yleensä osa argumentointia. Hyvin provokatiivisia argumentteja esitteleviä eetikoita on paljon. Tähän on syy.

Otan heistä esimerkiksi John Danaherin kuvauksen David Benatarista : "Benatar is a consistently provocative, and annoyingly careful, philosopher so I was intrigued. In the past, he has defended the anti-natalist thesis that coming into existence is a great harm, and more recently he has defended the notion of anti-male sexism. It is no surprise then to find that this particular paper defends an equally controversial conclusion, namely: that if we accept the permissibility of causal sex, we will struggle to explain the wrongness of paedophilia and rape."

Syynä on tavallaan se, että etiikka on usein otteeltaan analyyttistä. Tämä tarkoittaa sitä, että etiikan taustaperiaatteet otetaan käyttöön ja seurataan sitä minne ne sitten vievätkään. Ja tämä eroaa usein siitä miten tavallinen ihminen lähestyy näitä samoja eettisiä argumentteja. On tavallista, että ihmisellä on mielessään tietynlainen johtopäätös. Ja hän sitten hakee tätä tukevia analyysejä. Ja kun johtopäätös on oikea niin näiden ajatusten taustapremissit saavat tukea. ; Käytännössä moni kuitenkin ottaa taustaperiaatteen joka hyväksytään yhtäällä ja soveltaa sitä jossain muualla. Ja näin saadaan selville että kenties tämä kauniiksi hyväksytty periaate onkin itse asiassa jossain muualla aika omituinen, häijy ja jopa moraaliton.

Jossain määrin tämä liittyy debattiin johon jouduin ottamaan osaa muutama vuosi sitten. Silloin aiheena oli se, että pitääkö filosofin olla sitoutunut niihin premisseihin joita esittää. Mielestäni ei. Moni katsoo että olisi ensiarvoisen tärkeää seurata omaa sydäntään ja maailmankuvaansa ja käyttää periaatteita joihin uskoo. Minä nautin enemmän siitä että otan toisten hyväksymiä periaatteita ja löydän miten ne ovat rikki ja sitten demonstroin mitä seuraamuksia näistä on.

Tämänlainen moraalianalyysi tiivistyy kenties parhaiten yhteen kohujulkaisuun.

Turun Sanomat uutisoi 2.3. 2012 siitä miten "Lääketieteen etiikkaan keskittyvässä tieteellisessä aikakauskirjassa on julkaistu artikkeli, jossa ehdotetaan vastasyntyneiden surmaamisen laillistamista. Tutkijat katsovat, että sikiön abortoimisella ja vastasyntyneen surmaamisella ei ole periaatteellista eroa." Tämä nostatti paljon melko vihaista keskustelua. Tähän artikkeliin on viitattu säännöllisen epäsäännöllisesti. (Nykyään moni kai laskee viittauksille paljonkin arvoa. Tuskin kuitenkaan vihaisia blogauksia lasketaan...) Esimerkiksi kirkollinen ei-äärifundamentalistilahokaista-edustava Hannu Kiuru viittasi 27. 4. 2015 siihen miten hänkin on pöyristynyt tutkimuksesta. Hän reagoi jopa jutun saanutta kohua "En yhtään ihmettele tappouhkauksia. Asiantuntijaparat saisivat näin maistaa omaa lääkettään. Asennevamma kun on paljon pelottavampi vammautumisen muoto kuin kehitysvamma." Itse en ymmärrä miten joku voi vakavasti olla kategorisesti "pro life" ja samalla "pro tappouhkaus". Mutta ymmärrän kuitenkin pahastumisen.

Reagoijat viittaavat yleensä lehtijuttuihin. On itse asiassa selvää että harva on jaksanut kuitenkaan lukea mitä itse artikkeli todella sanoo. Tavallaan. Tämä voi tietenkin olla vaikeaa jos elää käsityksessä jossa etiikka on sitä että esitetään moraalisia johtopäätöksiä moraalisista premisseistä.

Antonio Giublinin ja Francesca Minervan "After-Birth Abortion: Why Should the Baby Live?" on luettavissa sellaisenaan. Tätä kautta voidaan varmistaa mitä kaikkea he ovat sanoneet tai eivät ole sanoneet.
1: Lisäksi voi olla kiinnostavaa lukea julkaisijan kannanotto julkaisemiselle. Oma pointtini alleviivaa siellä lausuttua "Many people will and have disagreed with these arguments. However, the goal of the Journal of Medical Ethics is not to present the Truth or promote some one moral view. It is to present well reasoned argument based on widely accepted premises. The authors provocatively argue that there is no moral difference between a fetus and a newborn. Their capacities are relevantly similar. If abortion is permissible, infanticide should be permissible. The authors proceed logically from premises which many people accept to a conclusion that many of those people would reject."

Kaikki tiivistyy tavallaan siihen että Giublini ja Minerva rakentavat aivan uudenlaisen konseptin "after-birth abortion". Termin voisi kääntää jälkiabortiksi. Ja on selvää että se on hyvin omituinen. Se kelpaa arkikielisenä sellaisenaan vitsiksi käsitteen oksymoroniluonteen vuoksi ; On omituista väittää että abortti voisi tapahtua synnytyksen jälkeen koska tavallisesti abortti määritetään raskauden keskeytykseksi. Tämä itse asiassa sanotaan itse analyysissäkin "We propose to call this practice “after birth abortion”, rather than “infanticide”, to emphasise that the moral status of the individual killed, is comparable with that of a fetus…rather than to that of a child." Tämä ratkaisu oikeutetaan määrittelemällä persoona. "We take ‘person’ to mean an individual who is capable of attributing to her own existence some (at least) basic value such that being deprived of this existence represents a loss to her. This means that many non-human animals and mentally retarded human individuals are persons, but that all the individuals who are not in the condition of attributing any value to their own existence are not persons." Persoona on tässä selkeästi hyvin laaja. Eläimetkin ovat persoonia. Tämä vahvistaa argumenttia siinä mielessä että jos lapsensurma onnistuisi vain jollain hyvin spesifillä persoonan määritelmällä niin se vaikuttaisi helpommin kuriositeetilta.

Sen jälkeen se tekee, karkeistaen sanoen seuraavaa (oikeasti se on hieman mutkikkaampaa, mutta karkeistukseni tiivistää mielestäni oleellisen ja tekee tämän tavalla joka on kansantajuisesti mahdollista ymmärtää...);
Oletus 1: Aborttikeskustelussa on saatu ilmi se että tiettyjen maailmankuvien etiikassa on asiallista surmata ei-persoonia. Ja tämä on mahdollista vaikka he olisivat potentiaalisia persoonia.
Oletus 2: Sikiö ja vastasyntynyt ovat tässä keskenään samanlaisia, analogisia siinä mielessä että kumpikaan ei ole persoona.
Johtopäätös; Näin ollen syntymää edeltävä ja syntymän jälkeinen abortti ovat mahdollisia.

Näin ollen jälkiabortti oikeutetaan aika vahvasti sitä kautta että varsinainenkin abortti hyväksytään. Lisäksi persoonan määrittely on siitä kiinnostaa, että eutanasia menettää oikeutustaan koska eutanasia on persoonan reaktio omaan kärsimykseensä. Se ei vertaudu aborttiin koska kyse ei enää ole ei-persoonasta.
1: Voisi jopa sanoa häijysti ja arvottaen, aborttia ei tehdä sikiön parhaaksi, toisin kuin eutanasia. Tosin joskus vakavasti sairaan sikiön kohdalla ajatus eutanasiasta ei tosiasiassa liene aivan mahdoton teema. Silloin ainut epäanalogia eutanasiaan on se, että ei noudateta vauvan tietoista pyyntöä vaan vanhempien tahtoa. Tämä ero ei ole välttämättä oleellinen. Mutta on kenties hyvä siirtyä tämän sivuraidehyppäyksen sijasta takaisin asiaan.

Mitä tämä sitten voi merkitä?

Ongelman voi purkaa koherentiksi monella tavalla:
1: Jälkiaborttitulkinta ; Tulkitsija sitoutuu argumentin persoonan määrittelyyn ja siihen että abortti on hyvä asia. Tällöin argumentti antaa tukea sille vaihtoehdolle että jos argumentti on validi abortin kohdalla niin sitten vastasyntyneenkin tuhoaminen olisi mahdollista. Sopii mielestäni sinulle lähinnä jos sukunimesi on Mengele.
2: Abortinhylkäys. Kun aborttiargumenteista on näin epämiellyttäviä seurauksia niin sitten tämä ajatus lastensurmien oikeutuksesta onkin itse asiassa syy olla ottamatta aborttia. Kun argumentisto johtaa tuollaiseen pahuuteen kuin lastensurma niin kenties aborttiasiassa onkin sitten jäänyt jotain oleellisia taustaoletuksia huomaamatta. Sopii mielestäni sinulle jos olet vaikka tietyllä tavalla kristitty.
3: Kolmas keino on hylätä persoonan määrittely. Tämä on siitä kiinnostava vaihtoehto että abortin kannattajat ovat usein määritelleet sikiötä erilaiseksi kuin syntyneen. (Usein raja vedetään kohdussa olevan sikiön sisällä. Esimerkiksi hermoston toimintaan liittyvät kysymykset voivat vetää rajan tuntevan ja ei-tuntevan solukasan välillä.) Koska tämä argumentti nojaa analogisuuteen on ikään kuin vakiona tarjolla useitakin taustanäkemyksiä jonka vuoksi jo syntynyt onkin oleellisesti erilainen kuin vaikka aivan ensimmäisten raskauskuukausien aikainen sikiö. Sopii jos kannatat aborttia mutta dissaat lapsensurmaamista.

Kun kohua ja tappouhkauksia herättänyt tutkimus, jota on kauhisteltu ammattipastorienkin voimin kauan ja säännöllisesti otetaan viileästi analyysiin, huomataan että kyse on "lapsensurmalakialoitteen" sijasta jotain muuta. Jotain joka itse asiassa sanotaan itse tutkimuksessakin, aivan alkupuolella ; "A serious philosophical problem arises when the same conditions that would have justified abortion become known after birth. In such cases, we need to assess facts in order to decide whether the same arguments that apply to killing a human fetus can also be consistently applied to killing a newborn human." Itse en ymmärrä miksi pitää tappouhata eetikoita jotka itse asiassa tavallaan tuovat ilmoille yhdenlaisen uuden abortinvastaisen argumentin. Ilmeisesti provokatiiviset klikkiotsikot painavat enemmän kuin se mitä eetikot ovat itse sanoneet ja tarkoittaneet. Ja mitä heidän julkaisunsa ylipäätään tarkoittaa...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Onneksi kyse on vain siitä onko syntymättämän abortti ettistä. Kinkkinen aihe siis totta tosiaan. Sana jälkiabortti toi mieleen vielä epäeettisemmän älynväläyksen yläaste ajoilta. Meilla oli yhteiskuntaopin tunneilla ryhmätyönä kehitettävä yritysidea ja moni saikin kiitetyävän arvosanan paitsi yksi ryhmä joka sai päähänsä että voisi olla klinikka jolla nainen voisi hakea katumuksesta aborttia vielä kaksitoistavuotta jälkikäteen. Tosin sen ryhmän idea perustui väärinkäsitykseen siitä mikä abortti on. Mutta asioiden eettisyys on usein se painavimpia mittoja.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Sovellettavalla Maailmankuvallisella Eettisyydellä on aika vähän akateemisen etiikan kanssa. Ihan sen takia että premissien ja johtopäätösten kanssa kikkaillessa käsitellään ilmiötä jota ei voida mallintaa samalla tavalla kuin fysiikkaa.

Kohdataan klassisen rationalismin kovin ongelma ; Logiikkaa ja muita vastaavia analyyttisiä työkaluja käytetään lähinnä perustelurakenteisiin. Ne selventävät käytettyä kieltä ja varmistavat väitelauseiden sisäisen eheyden. Semanttiset mielettömyydet ja ristiriitaisuudet karsitaan pois. Mutta tämän jälkeen jäljelle jää paljon eksakteja ja koherentteja teorioita joiden totuudesta ei itse asiassa ole sanottu mitään. Ne voivat olla analyyttisesti valideja mutta toistensa kanssa ristiriidassa. ; Tehdessään työtään puhtaasti määritelmien ja johtopäätösten kanssa ihminen ei oikeasti sano maailmasta mitään eikä voi tätä kautta jäsentää maailmankuvia ilman että hypähtää ulospäin logiikasta.

Tämä on järisyttävän radikaalia jos huomiota sovelletaan valtaosaan apologetiikasta. Niissä käsitellään jumalatodistuksia ja erilaisia teologisia argumentteja hyvin puhtaasti analyyttisin työkaluin. Suuri osa teologiasta irrelevantisoituu jos hakee maailmankuvallista tietoa maailmasta, yleistettäviä totuuksia tai vastaavaa...

Toisaalta on näiden oletusten ja johtopäätösten kanssa silti joskus hauskaa leikkiä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän raskautta voi keskeyttää enää kun sikiö on jo syntynyt.
Sikiön poistamisella on aikarajat: ennen 12 tai 20 tai jossain tapauksissa 24 raskausviikkoa.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Vastauksesi on huomioitu. En vaan enää tiedä miten sen lokeroisin.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Voit lokeroida sen asianmukaiseksi kritiikiksi artikkelia kohtaan. Artikkelissa oletetaan virheellisesti, että luonnollinen(?) syntymä olisi raja abortinteolle. Näin ei kuitenkaan useimmissa valtioissa ole, vaan käytännöt muovautuvat lääketieteellisten tosiasioiden perusteella hyvinkin pragmaattisesti:

1. Abortti ennen 12. raskausviikkoa on äidille lähes riskitön, ja sikiö on elinkelvoton loinen ilman äitiään, joten abortti on hyväksyttävä melko vähäisin perustein.
2. Abortti alkaa olla riski äidille 12. raskausviikon jälkeen, mutta 20. raskausviikkoon asti sikiö on edelleen elinkelvoton loinen ilman äitiään, joten äidin riskit huomioiden abortille tarvitaan aiempaa vahvemmat perusteet.
3. Osa sikiöistä havaitaan elinkelvottomiksi vasta 20. raskausviikon jälkeen kehityshäiriöiden takia, joten tällaiset sikiöt voidaan abortoida vielä ennen 24. raskausviikkoa, tässäkin tapauksessa elinkelvottomina loisina.
4. 24. raskausviikon jälkeen abortti ja synnytys ovat yhtä riskialttiita äidille. Koska on olemassa pieni diagnosointivirheen mahdollisuus sikiön elinkelpoisuutta arvioitaessa, ei ole tarkoituksenmukaista enää sallia aborttia, koska abortista ei enää olisi vastaavaa hyötyä äidille.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #7

"Voit lokeroida sen asianmukaiseksi kritiikiksi artikkelia kohtaan. Artikkelissa oletetaan virheellisesti, että luonnollinen(?) syntymä olisi raja abortinteolle. Näin ei kuitenkaan useimmissa valtioissa ole, vaan käytännöt muovautuvat lääketieteellisten tosiasioiden perusteella hyvinkin pragmaattisesti:"

Itse asiassa ei. Voisin lähestyä asiaa sitä kautta että itse asiassa itse olen enemmän Gazzanigan linjoilla. (Tästä itse asiassa on jopa Uudessa Suomessa minun mielipidetekstejä aborttiaiheen kohdalla, voit selata itsekin.) Olen siis sitä mieltä että artikkelin tietyistä premisseistä voi olla erimielinen.

Mutta tuo menee kuitenkin kritiikkinä ns. pointin ohi. Sillä erimielisyys saadaan hylkäämällä määritelmä. Näin voidaan tehdä mutta premisseistä seuraa yhä johtopäätös. Se, miten esimerkiksi abortin kannattajan kannattaa luopuakin tästä persoonaan sidotusta premissistä taas on mainittu ihan siinä blogitekstissä. ; Olen siis nimenomaan yksilönä nielemässä nuo sinun argumentit ja pidän niitä vakuuttavina. Mutta ymmärrän että se ei oikein kosketa tuota artikkelia koska "jälkiabortti" -termin oikeutus on rakennettu suoraan tuosta persoonan määritelmästä. (Jonka mainitsinkin itse blogauksessa.)

Voidaan toki aina ottaa käyttöön toisenlainen määritelmä. Mutta tälläisissä tilanteissa se ei toimi kritiikkinä vaan erimielisyyden puolesta tehtynä aivan toisesta näkökulmasta rakennettuna argumenttina. ; Arkikielinen sanoo että toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä. Akateemisempi voisi heilutella ties mitä määritelmäerimeilisyyksien kautta rakennettuja petitio principii -argumentteja. (Kannattaa muuten lukea tähän määritelmäerimielisyyteen liittyen vaikka Jamie Whyten "Crimes against Logic", se on helppotajuinen olematta tyhmä. Ja siinä aborttikeskusteluun liittyviä argumentteja käsitellään siten että niissä määritelmät ja johtopäätökset johdetaan monissa tilanteissa toisistaan toisiinsa - ja molemmilla puolilla argumenttikenttää. Määritelmäerojen ympärille syntyy pattitilanteita. Ja on esimerkkinä tästä petitio principii -tilanteesta. Tässä tuppaa käymään samoin. Se ei sinänsä ole kovin harvinaista.)

PS. En tosin tiedä onko tuo enemmän kritiikkiä artikkelia vai tätä blogitekstiäni kohtaan. Tekstini aihe oli lähinnä se että tämä "lapsensurmajuttu" kiertää. Ja se väittää artikkelin sanonvan jotain jota se ei sano. En missään korosta että olisin itse tekstin kanssa samaa mieltä. Itse asiassa kerroin jopa että aiheen ollessa premissinvsäätämistyylisessä tilanteessa, tämänlaiset asiat ovat usein irrelevantteja. Mutta joo. En pidä "kritiikkinä" sanan täydessä mielessä enkä tähän "minun blogaukseenkaan". Mutta muuten olen kyllä hyvin samanmielinen ja ymmärrän miksi kommenttisi on ansainut paikkansa.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #8

No ok, esitetään sitten kritiikkiä myös tuohon persoonan määritelmään liittyen:

Artikkeli on mitä ilmeisimmin kirjoitettu siltä pohjalta, että vain sikiö/vastasyntynyt on persoona, mutta raskaana oleva henkilö ei, koska jälkimmäistä ei huomioida artikkelissa mitenkään(?). Oletus on itsensä kanssa ristiriitainen, eikä siten millään tasolla looginen. Jos toinen asiaan osallisista persoonista jätetään huomioimatta, kun ongelmassa on kaksi persoonaa, joilla on keskenään ristiriitaiset edut, ollaan syyllistytty vakavaan ajatteluvirheeseen.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #9

No nyt se taso lähti laskemaan. Olkiukkojen väsääminen ei ole hyve. Etenkin kun teksti on julkinen. Voit lukea ja lainata sitä. Ja olen itse asiassa tiivistänyt siihen itse tekstiin sen oleellisimman määritelmän. Suoraan siitä itse tutkimuksesta. Ihan siksi että olkiukottaminen ja "mitä ilmeisemmin on kirjoitettu siltä pohjalta" on arvaikua ja "että raskaana oleva henkilö ei" on suoraan ristiriidassa sen kanssa mitä itse tekstistä voidaan sanoa ja mikä itse argumentin kannalta on relevanttia.

"We take ‘person’ to mean an individual who is capable of attributing to her own existence some (at least) basic value such that being deprived of this existence represents a loss to her."

Kun katsot jo sitä mitä itse blogitekstiini kirjoitin - ja mikä on siitä annetusta tutkimuksesta varmistettu ja sinunkin varmistettavissasi - niin argumentti menee niin että abortissa voidaan tuhota lapsi koska tämä ei ole persoona. Äidin tahto voi siis olla ei-murha koska siinä ei tuhota persoonaa vaan enemmänkin potentiaalinen persoona. Persoona ei voi kokea tuskaa. Itse lapsensurma taas tapahtuu vastasyntyneelle vaikka äidin toiveesta. Silloin äidin kanta nimenomaan on huomioitu. Teemana on että jos vanhemmat saavat päättää abortista niin lapsensurmastakin koska lapsi on molemmissa tapauksissa samanlainen "potentiaalinen persoona mutta ei persoona".

Eli ainut mikä sanomassasi oli hyvää oli se sama petitio principii. Et hyväksy premissejä. OK. Se on vaan So what tutkimuksen sisäiselle logiikalle. Oletko siis oikeasti ymmärtänyt mitä tämä kirjoitus itse asiassa käsitteli? Sitä että kysymys tälläisissä on siitä että "Miksi eetikot ovat julmia". Koska kyse on logiikasta. Siitä mitä premisseistä seuraa.

PS. Jos tuosta lähtökohdasta haluaa rakentaa aivan suoraan sen omaan perusargumenttiin ilman muita näkökulmia vasta-argumentin niin kannattaa tarttua asioihin joita on sanottu ja soveltaa siihen miten on määritelty. Eikä arvailla. Osaan ihan itse -meiningillä voisin lähteä rakentamaan montakin vasta-argumenttia. (I kinda can do this for living, you know.) Esimerkiksi sen että artikkelissa korostetaan että eläimet ovat persoonia jotka voivat ilmaista oman elämisensä arvon. Toisin sanoen puhetaitoa tai vastaavaa ei tarvita. Itse näkisin että vastasyntyneet ovat kykeneviä itkemisellä ja huutamisella ja muulla reagoimisella ottamaan kantaa elämisensä arvoon ilman sanoja. Toisin sanoen artikkelissa käytetty persoonan arvo käynnistyisikin sikiönkehityksessä selvästi jossain vaiheessa, niin että alun siitetty solupallo on "potentiaalinen persoona" mutta jossain vaiheessa hermosto toimiikin niin että se on "ihan aktuaalinen persoona". Ja näin ollen abortille on asetettava yläraja. Sillä ihminen muuttuu persoonaksi ennen syntymää eikä vasta jonkin aikaa sen jälkeen kuten juttu oletti. (Ei tää oo vaikeaa! Sen kun vähän miettii että mitä on sanottu eikä arvaile. Miettii miten tyyppi tuhotaan omilla ehdoillaan. Katsoo miten sen menee rikki. Ja prosessissa huomaa olevansa taas uusi ilkeä pieni kauhistuttava eetikko. Tai sitten ei...)

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #12

Kyseessä ei todellakaan ollut olkiukko, vaan aito ongelma artikkelissa. Siinä keskityttiin miettimään sikiön persoonautta, mutta ei kahden persoonan välisten risteävien etujen ongelmaa, joka on se ainoa merkityksellinen asia abortissa. Koko aborttikeskustelua ei olisi olemassakaan ilman tuota risteävien etujen ongelmaa, koska kenenkään ei koskaan tarvitsisi tehdä aborttia. Ei sillä ole väliä, onko sikiö "ihan aktuaalinen persoona" vai ei, jos sikiön etu on haitaksi raskaana olevalle henkilölle. Raskaana oleva henkilö on aina ja kaikissa tilanteissa (paitsi aivokuolleena) enemmän persoona kuin se sikiö, jolloin sikiön edut joutuvat aina väistämään raskaana olevan henkilön etuja. Aika erikoiset perusteet saa olla, jos muuta pystyy loogisesti väittämään. Tämä etujen ristiriita päättyy sillä sekunnilla kun sikiö on syntynyt.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #13

"Kyseessä ei todellakaan ollut olkiukko, vaan aito ongelma artikkelissa." Se oli olkiukko. Koska väität että siinä oletetaan äidin olevan persoonaton. Eihän äiti ole persoonaton abortissakaan.

"Siinä keskityttiin miettimään sikiön persoonautta, mutta ei kahden persoonan välisten risteävien etujen ongelmaa, joka on se ainoa merkityksellinen asia abortissa."

Eli toisin sanoen lähdit puhumaan aiheen vierestä sanomalla että kun lähdetään eri lähtökohdista niin saadaan eri lopputulos. Oujea. Olet erimielinen premisseistä ja saat siksi eri lopputuloksen. So what kun luet koko tämän tekstini alusta lähtien ja mietit miten se suhtautuu otsikon kysymykseen.

Miten sinä vastaat matikan kokeisiin? Kun annetaan lasku 15+1 niin menet sanomaan kokeenpitäjälle että vastauksesi 4 ei ollut väärin koska laskusta puuttui jakolasku jossa jaetaan neljällä?

Se, että sinä pidät jotain kysymystä tärkeänä niin ei tarkoita että se olisi ainut mahdollinen näkökulma. Etenkään etiikassa.

"Koko aborttikeskustelua ei olisi olemassakaan ilman tuota risteävien etujen ongelmaa, koska kenenkään ei koskaan tarvitsisi tehdä aborttia."

Varmasti totta. Voiko logiikkakeskeinen premisseistä-johtopäätöksiin nojaava etiikan ala olla olemassa jos sillä ei ole suoraan poliittisia seurauksia? Voiko logiikkakeskeinen eettinen argumentti olla olemassa vain jos kirjoittaja uskoo sekä premisseihin että johtopäätöksiin? Onko mahdollista tehdä logiikkakeskeistä etiikkaa jossa ottaa muualla käytettyjä periaatteita, nivoo niitä yhteen ja saa omituisia lopputuloksia joita näitä periaatteita ottavat eivät luultavasti hyväksyisi?

Poliittisuus-ehdottomuutesi on demonstroinut sen että olet siis vain ymmärtänyt täysin väärin aivan kaiken tuossa tekstissä. Ei pisteitä. Paitsi Dunning-Kruger -efektimittarille. Sen lisäksi olet demonstroinut olevasi sydämellinen hyvää tarkoittava ihminen. Kenties sellaisen paikka ei ole arvioida että "näistä premisseistä seuraa näillä ehdoilla tälläinen johtopäätös" -lähestymistapaa. Ihan siksi että mitä tämä kielen selvennys tarkoittaa? No. Hitto.

Laitoin siitä ensimmäiseen kommenttiin vastauksen. "ohdataan klassisen rationalismin kovin ongelma ; Logiikkaa ja muita vastaavia analyyttisiä työkaluja käytetään lähinnä perustelurakenteisiin. Ne selventävät käytettyä kieltä ja varmistavat väitelauseiden sisäisen eheyden. Semanttiset mielettömyydet ja ristiriitaisuudet karsitaan pois. Mutta tämän jälkeen jäljelle jää paljon eksakteja ja koherentteja teorioita joiden totuudesta ei itse asiassa ole sanottu mitään. Ne voivat olla analyyttisesti valideja mutta toistensa kanssa ristiriidassa. ; Tehdessään työtään puhtaasti määritelmien ja johtopäätösten kanssa ihminen ei oikeasti sano maailmasta mitään eikä voi tätä kautta jäsentää maailmankuvia ilman että hypähtää ulospäin logiikasta."

Mieti mikä on tuollaisen analyysin sisältö ja tarkoitus. Mieti sen jälkeen miten kommenttisi suhtautuvat siihen. Selvästi et arvoi argumenttia sen sisällöllö ja sen genressä. Vaan olet enemmän liikkeellä sitä kautta mikä sinusta on oikein ja kun jokin on sitä vastaan (no ketä vastaan se ei ole) niin sitten olet varma että logiikassa olisi oltava vika. Valitettavasti hommat eivät mene tuolla tavalla. Ja sen tiedostaminen on tavallaan söpöä. Mutta ei sellaisella uskottavalla tavalla. Sinun kannattaa kenties siirtyä kokonaan analyysistä arvokeskusteluaiheisiin. Vielä parempi olisi toki jos opettelisit analyysin niin sinun kaltaisestasi periaatteessa potentiaalia väläyttelevästä saisi irti kaikenlaista molemmissa.

"Ei sillä ole väliä, onko sikiö "ihan aktuaalinen persoona" vai ei, jos sikiön etu on haitaksi raskaana olevalle henkilölle."

On sillä aika iso vaikutus jos mietitään että johtavatko tietyt premissit tiettyyn johtopäätökseen loogisessa kalkyylissä.. Arvokeskustelua voi toki johtaa muustakin. Mutta tämä ei ole niiq se juttu tässä. Uskon että kun luet blogaukseni läpi muutamaan otteeseen, kenties vaikka viikon tauoilla tai vastaavilla, niin ymmärrät mistä on kysymys.

"Raskaana oleva henkilö on aina ja kaikissa tilanteissa enemmän persoona kuin se sikiö (paitsi aivokuolleena), jolloin sikiön edut joutuvat aina väistämään raskaana olevan henkilön etuja."

Tämä vaatii varmasti oman arvokeskusteluketjunsa. Sen takana on varmasti monia argumentteja joita voisi olla mielenkiintoista katsoa. Valitettavasti tämä on aidanseiväsosastoa jos mietitään käsiteltyä argumenttia.

"Aika erikoiset perusteet saa olla, jos muuta pystyy loogisesti väittämään."

Taidat sekoittaa logiikan ja arjen hyvyyskokemukset keskenään. Älä hätäile. Aika harva ihmisistä näyttää kykenevän erottamaan niitä toisistaan. Mutta ne ovat eri asia. Ja sen erottaminen on vain jotain joka vähän niinkuin on tämän minun blogauksen pääteema. Mutta palaa asiaan, rauhoitu. Mieti uudestaan. Niele moraalinen närkästyksesi. Mieti miksi blogitekstin otsikko on mitä on. Mieti miksi logiikkaa käsitellään usein abstraktioina joissa perustelukaavoissa on A:ta ja B;tä. Ja jotka sitten voidaan vaihtaa tavallaan lähes miksi tahansa. Ja mikä suhde sillä on siihen että tämänlaisia lapsensurma-argumentteja esiintyy. Osa vastauksista ovat vaikeita ja teknisiä. Osa niistä on kuitenkin onneksi hyvin helppoja. Itse asiassa itse tekstissäkin on mainittu pari aika yksinkertaista syytä asialle.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #15

Nähdäkseni sinä olet se henkilö, jonka pitäisi rauhoittua ja miettiä mitä minä kirjoitin. Vaikka se viikko tai ehkä jopa kuukausi.

1. Artikkelin määritelmän mukaan sekä äiti että sikiö ovat persoonia (tai mahdollisia persoonia).
2. Artikkelin mukaan persoonauden asteella on merkitystä kun arvioidaan abortin oikeutusta.
3. Artikkeli jättää sivuun äidin persoonauden pohdiskelussaan abortin oikeutuksesta.

Eikö tuossa sinun mielestäsi todellakaan ole _minkäänlaista_ loogista ristiriitaa?

Matematiikkavertauksella artikkeli väittäisi:
1+2=3
2>1
2=0
Johtopäätös:
1+0=3

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #16

"1. "Artikkelin määritelmän mukaan sekä äiti että sikiö ovat persoonia (tai mahdollisia persoonia)." Ei väitä. Olkiukko. Se päin vastoin pitää äitiä persoonana ja sikiötä ei. Annetussa persoonallisuuden määritelmässä.

"2. Artikkelin mukaan persoonauden asteella on merkitystä kun arvioidaan abortin oikeutusta." Artikkeli ei väitä että persoonallisuuden asteella on merkitystä. Se määritttelee sen sijaan persoonan on-off -tilana.

"3. Artikkeli jättää sivuun äidin persoonauden pohdiskelussaan abortin oikeutuksesta." Jättää. Mutta argumentti on validi jos sen premisseistä seuraa johtopäätös. Argumentin ei tarvitse käsitellä jokaista mahdollista näkökulmaa vaikka jokaisesta kuviteltavista olevasta maailmankuvasta ollakseen kiinnostava tai pätevä. Itse asiassa karkeimmillaan validit argumentit ovat syllogismeja jotka koostuvat kahdesta premissistä ja yhdestä johtopäätöksestä. Niissä ei hirveän monisäikeisesti käsitellä asiaa.

"Eikö tuossa sinun mielestäsi todellakaan ole _minkäänlaista_ loogista ristiriitaa?"
Kaikki virheet ovat tekemiäsi. Eikä noistakaan voisi sanoa että mikä niistä on argumenttivirhe. Pikemminkin listasit kolme premissiä ilman mainintaa johtopäätöksestä. Aika paha sellaisesta on mitään sanoa.

------

Mutta korjataan. Itse argumentti on mainittu aivan suoraan blogauksessani. Lainaan sen sieltä. Olisit voinut lukea sen ja käyttää. Nyt syntyy kuva että taannut, olet menettänyt sisälukutaidon jopa sillä copy-paste -tasolla joka kuvaa alakoululaisia:

"Oletus 1: Aborttikeskustelussa on saatu ilmi se että tiettyjen maailmankuvien etiikassa on asiallista surmata ei-persoonia. Ja tämä on mahdollista vaikka he olisivat potentiaalisia persoonia.
Oletus 2: Sikiö ja vastasyntynyt ovat tässä keskenään samanlaisia, analogisia siinä mielessä että kumpikaan ei ole persoona.
Johtopäätös; Näin ollen syntymää edeltävä ja syntymän jälkeinen abortti ovat mahdollisia."

On selvää että jos premissit ovat tosia on johtopäätös tosi. Sen lisäksi on selvää että erot omiin heittoihisi ovat niin valtavia että sinua voi syyttää jo sen tason huolimattomuudesta joka lähentelee vilpillistä mieltä. Kun asian voi lukemalla selvittää helposti ja tulee vääristelyjä niin herää mieleen että "tietääkö vai pitäisikö tietää"...

Joten argumenttivirhettä artikkelin tekijät eivät tee. Kyse on logiikasta eikä siitä ovatko asiat mieluisia. Erikoisinta on että tämä on nostettu esiin blogitekstissä mutta se on jäänyt sinulta käsittämättä. ; Yhä vahvemmin on selvää että et ymmärrä mitä logiikka edes on. Sen sijaan sotket argumenttien validiutta poliittiseen arvokeskusteluun 1:1 tavalla joka on varsin lapsekas. Minun ei tarvitse rauhoittua koska ymmärrän mitä sanot ja ymmärrän tasan kaikki virheet joita teet. Ja selvää on että sinä et ymmärrä niitä edes kasvoihin hierottuna.

Suosittelen että luet rauhassa uusiksi.

Lopetat moraalisen tuohtumuksen ja lähdet katsomaan premissejä ja johtopäätöksiä. Logiikka ei ole vaikeaa. Se on mekaanista. Siinä validiuskysymys ei ole mielikuvista riippuvaista, vaan on hyvin samanlaista kuin matematiikka. Moraali ja se mikä on hyvää. Se on sitten mutkikkaampaa ja vaatii varmasti mainitsemaasi monikulmaisuutta. Mutta jaksan epäillä että ei se sielläkään suju hyvin jos perustelut eivät noudata loogista struktuuria. Logiikka kun on "välttämätön mutta ei riittävä ehto" järkevälle eettisyydelle siinä mielessä että logiikka on vain käsitteiden tarkentamista ja niiden välisten suhteiden analyysiä. Validius ei tarkoita samaa kuin todellisuuden kuvaus. Mutta sitten toisaalta jos todellisuuden kuvaus ei ole validi, niin se on epälooginen ja luultavasti väärä...

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #19

Ok, ensimmäiset kaksi kohtaa minulla erosivat artikkelin oletuksista.

1. kohta siksi, että sinänsä olen samaa mieltä tutkijoiden kanssa, sikiön olemus juuri ennen syntymää ei käytännössä eroa olemuksesta syntymän jälkeen. Se, minkä tulkitsin väärin, oli heidän käsityksensä sikiön persoonaudesta, sillä sikiöillä on jo hyvin varhaisessa vaiheessa vaistomainen taipumus esim. paeta ultraäänilaitetta tutkimuksen aikana, joka hyvin mahtuu heidän esittämäänsä persoonan määritelmään. Puhumattakaan sikiön reaktioista esim. äidin vatsan tunnusteluun. Kyllä sikiökin kykenee hyvin ilmaisemaan tahtoaan, täsmälleen yhtä hyvin kuin monet vähän alkeellisemmat eläimet.

2. kohta siksi, että oletettua on-off -tilaa yksinkertaisesti on mahdotonta mitata. Kyseessä on väkisinkin liukuma, muun väittäminen on tosiasioiden sivuuttamista.

3. kohdan _loogisena_ ongelmana heillä on, että he olettavat muuttujan, jonka olemassaolon he mitätöivät. Jos äidin persoonalla ei ole mitään merkitystä kokonaisuudelle, ei ole sikiön syntymälläkään. Käytännössä he siis väittävät, että sikiön abortti ei eroa sikiön abortista, joka toki on totta, mutta myös täysin mielenkiinnotonta. Se on tuskin ollut heidän tavoitteensa.

"Oletus 1: Aborttikeskustelussa on saatu ilmi se että tiettyjen maailmankuvien etiikassa on asiallista surmata ei-persoonia. Ja tämä on mahdollista vaikka he olisivat potentiaalisia persoonia.
Oletus 2: Sikiö ja vastasyntynyt ovat tässä keskenään samanlaisia, analogisia siinä mielessä että kumpikaan ei ole persoona.
Johtopäätös; Näin ollen syntymää edeltävä ja syntymän jälkeinen abortti ovat mahdollisia."

Näin muotoiltuna ainoa virhe löytyy oletuksesta 2, joka ei täsmää heidän oman persoona-määritelmänsä kanssa. Kyseinen virhe synnyttää virheen myös johtopäätöksessä.

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä artikkelissa tai blogissasi(?) synnyttäisi minussa moraalista tuohtumusta. Minä hyväksyn abortit (24. viikon jälkeen tehtyjä abortteja kutsutaan muuten synnytyksiksi, koska äidin terveydentilan suojelemisen takia abortoituja sikiöitä ei enää tietoisesti tapeta, kun niillä on hyvät edellytykset selviytyä abortista hengissä), ja itse asiassa hyväksyisin myös kuolemansairaana syntyneen lapsen välittömän eutanasiankin. Jos yleensäkään viitsisin tuohtua, tuohtuisin siitä, että jotkut vakavissaan rakentelevat todellisuuteen perustumattomia ja loogisesti epäpäteviä viritelmiä haitatakseen asiallista aborttikeskustelua. En oikein jaksa uskoa että olisit niin tyhmä, ettet tajuaisi tuon artikkelin julkaisun olleen _tarkoituksellinen_abortinvastainen_ teko.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #8

Käsitteenä "jälkiabortti" on epälooginen koska raskaus ei voi keskeyttää syntymän jälkeen.
Toinen pointti on, että on mahdollista määritellä sikiötä persoonaksi kun se selviää hengissä kohdun ulkopuolella.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #11

"Käsitteenä "jälkiabortti" on epälooginen koska raskaus ei voi keskeyttää syntymän jälkeen. Toinen pointti on, että on mahdollista määritellä sikiötä persoonaksi kun se selviää hengissä kohdun ulkopuolella."

Kiitos. En tiedä miten luokitella tämä. Mutta naurattaa silti. Jos haluat yhtyä nauruun, opettele sisälukutaito ja mieti asiaa logiikan kannalta. Se on kohtuullisen relevanttia kun mietit miksi on väärin lähettää tappouhkauksia ihmisille jotka kyhäävät premissilistauksista valideja johtopäätöksiä.

Vihjaan että se että toistat jo mainittua "raskaus kesksytyy syntymän jälkeen" -juttua niin se on sekä mainittu tekstissä että huomioitu. Ja todettu turhaksi sen jälkeen kun persoona on voitu määritellä siihen tutkimukseen siten kuten määritelmiä voidaan määritellä. En ymmärrä miksi he olisivat pakotettuja sinun määritelmääsi. Aidanseipäistä puhumisesta olenkin tuossa yllä maininnut.

Suosittelen että luet tekstin uudestaan, ajatuksella. Kenties sitten ymmärrät miksi katson tuotoksiasi kuin aikuinen katsoo pienen lapsen liitupiirroksia. Lapsi on ylpeä, aikuinen yrittää olla kannustava. (Paitsi että minä en oikeasti oikein jaksaisi, olen siinä mielessä asennevammainen, että en jaksa kun kyse on aikuisista ihmisistä.)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Se että mainitset käsitteen olevan ristiriitainen ei sitä oikeuta. Koko "analyysi" perustuu siihen että on konstruoitu tällainen sisäisesti ristiriitainen käsite. Se on käännetty versio abortinvastustajien perustelusta, että abortti on lapsenmurha. Päätellään siis, että jos abortti sallitaan jo syntyneenkin lapsen tappaminen olisi sallittu.
Mikä tahansa asia voidaan vastaavalla tavalla loogisesti päätellä ottamalla käyttöön sisäisesti kontradiktoorinen premissi.
En minä ole määritellyt mitään persoona, sanoin vain että se on mahdollista määritellä siten.
Ei minun tarvitse ymmärtää sinun ajatuksenjuoksujasi ja jos haluat jonkun niitä ymmärtävän suosittelen, että yrität kirjoittaa sanottavasi uudelleen hieman selkeämpään muotoon.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #18

Kiitos ensimmäisestä kommentistasi jossa oli edes jotain lihaa luiden päällä. Ehkä saadaan seuraavaksi liha maistuvaksi.

"Se että mainitset käsitteen olevan ristiriitainen ei sitä oikeuta. Koko "analyysi" perustuu siihen että on konstruoitu tällainen sisäisesti ristiriitainen käsite."

Ei. En vain mainitse että käsite olisi abortin ARKIMÄÄRITTEESSÄ oksymoroni. Se valitettavasti katoaa kun abortti uudelleenmääritellään kuten tuossa tekstissä on tehty. HUPS. Oksymoronius katoaa kun ei olekaan keskenään ristiriitaisia osasia. Eli päin vastoin, tutkijat olivat huomioineet tämän vasta-argumentin ja nostaneet esiin sen miksi se ei ole sisäisesti ristiriitainen. Abortti on jotain joka tehtiin sille "ei-persoonalle". Eli toisin sanoen en tunnustanut ongelmaa vaan esitin miten ongelma on jo korjattu. Eli en vain tunnustanut vikaa vaan päinvastoi se paljastettiin ei-ongelmaksi ja näennäisongelmaksi.

"Se on käännetty versio abortinvastustajien perustelusta, että abortti on lapsenmurha."
Argumentti tosiaan perustelee, että sikiö ja vastasyntynyt ovat oleellisesti samanlaisia. Samanlaisuuden ytimeksi on määritelty "persoona", joka on se argumentti jolla tämä analogisuus perustellaan. Tässä voisi olla varmasti jotain pohjaa argumenttihistorialliselle näkökulmalle. Ajatus viehättää itseäni suunnattomasti ihan sen takia että tämä tutkimus herätti tappouhkailuja. Joiden lähteenä olivat ne jotka tavallisesti käyttävät abortinvastaisuusargumentaatiota joka nojaa lapsensurma -korttiin ja sen sukuisiin. Valitettavasti kaivon myrkyttäminen tai argumentin lähteen ja historian kautta tuomitseminen ei ole muuta kuin virhepäätelmä.

"Päätellään siis, että jos abortti sallitaan jo syntyneenkin lapsen tappaminen olisi sallittu."
Ei. Johtopäätös ei ole yksikään premisseistä. Joten kehäpäätelmästä ei ole kyse. Katso vaikka. Ensimmäinen rivi ei ole sama kuin johtopäätös.

"Oletus 1: Aborttikeskustelussa on saatu ilmi se että tiettyjen maailmankuvien etiikassa on asiallista surmata ei-persoonia. Ja tämä on mahdollista vaikka he olisivat potentiaalisia persoonia.
Oletus 2: Sikiö ja vastasyntynyt ovat tässä keskenään samanlaisia, analogisia siinä mielessä että kumpikaan ei ole persoona.
Johtopäätös; Näin ollen syntymää edeltävä ja syntymän jälkeinen abortti ovat mahdollisia."

Jos vaikka kirjoitetaan auki ajatuksia kirjaimin:
*A on hyväksytty koska C:llä ominaisuus B (Aborttia on hyväksytty koska sikiö ei ole persoona.) Josta tehdään periaate jos ominaisuus B niin A on hyväksytty. (Joka voidaan tehdä premissiksi kyllä. Etenkin kun alkuosa abortista on lähinnä argumentti miksi moni uskoo että periaate on hyväksytty.)
*D on B. (Vastasyntynytkään ei ole persoona annetulla persoonan määritelmällä. Määritelmällä jota on sovellettu myös sikiöön.)
Siis myös D=A.

B -> A
D=B
-----
D -> A

Ei ole kehäpäätelmää nähnytkään.

Yritys osoittaa lähinnä että tietyt lauseet tunnetaan mahdiltaan mutta ei siksi miksi tuo mahti on ansaittu. Eli logiikasta tunnetaan muotoa mutta ei sisältöä. Ainakaan sellaista jota osaisi soveltaa.

"Mikä tahansa asia voidaan vastaavalla tavalla loogisesti päätellä ottamalla käyttöön sisäisesti kontradiktoorinen premissi."
Totta. Mitä ei tuossa tapahtunut koska abortti ei ole tuossa yhteydessä sama kuin "syntymää edeltävä".

"En minä ole määritellyt mitään persoona, sanoin vain että se on mahdollista määritellä siten."
Tutkimuksen persoona oli määritelty tietyllä tavalla. Määritelmä oli annettu tässä blogauksessakin. Se on osa argumenttiketjua. Joten joko lausuntosi oli olkiukko eli se sitouttu artikkelin johonkin mitä se ei ollut nimenomaan sanonut. Tai se oli red herring eli keskustelun vieminen argumentista jonnekin muualle.

"Ei minun tarvitse ymmärtää sinun ajatuksenjuoksujasi ja jos haluat jonkun niitä ymmärtävän suosittelen, että yrität kirjoittaa sanottavasi uudelleen hieman selkeämpään muotoon."
Asiallisen kritiikin minimivaatimus on kritisoidun kohteen ymmärtäminen. Minua kiinnostaa tarkkuus ja dialogi. En hyväksy huonoa filosofiaa. Oma kantani on että jos ei ymmärrä lukemaansa niin sitten lukee jotain muuta. Minä en halua maksimaalista lukijakuntaa vaan mahdollisimman hyvän lukijakunnan. Laatu ennen määrää. Miksi minun muuten pitäisi välittää tai ymmärtää sinun ajatuksenjuoksuistasi jos sinulla on tuollainen asenne muiden ymmärtämiseen? Miksi kommentoit kun eihän siitä olisi väliä?

No. Kai niitä oman pään sisäisiä syy-seurauksia saa kertoa vaikka ketään ei kiinnostaisi. Itse elän tuon periaatteen mukaan. Se periaate tuottaa blogitekstejä jotka ovat kenties vaikeita niille jotka eivät ole filosofiassa hirveän harrastuneita. Toisaalta tämä sama periaate kertoo senkin, että jos haluat minulta kunnioitusta kannattaisi opetella logiikasta muutakin kuin käytetyt sanat. Niillä on sisältö. Ja kun sen osaa niin tälläiset tekstit eivät ole vaikeita vaan eksakteja ja tätä kautta helppoja. Yksiselitteisiä. Ja on selvää milloin puhuu aidasta eikä aidanseipäästä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Niinpä, sanoilla on sisältö. "Abortti" tarkoittaa keskeytystä, ei vain arkimääritteenä, vaan myös teoreettisena käsitteenä.
"Jälkiabortti" on teoreettisestikin mahdoton käsite koska ei voida poistaa sitä mikä on jo poistunut.
Eikö mielestäsi voi keskustella blogista vaikka sitä ei ymmärtäisikään? Dialogi on mielestäni keino jolla voi oppia ymmärtämään paremmin.
Minä en väittänyt, että kyseessä olisi kehäpäätelmä.
Olen minäkin sentään logiikan peruskurssin suorittanut. Se pitäisi riittää tämänkin alustuksesi pähkäilyyn.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #7

Tosin on pakko tunnustaa että sinun kommentin vakuuttavuus ei yllä tuohon puolustamaasi lyhyeeseen kommenttiin.

Se on todella omituinen. Se lähinnä toistaa jo tekstissä mainitun ongelman. Sen jonka kirjoitan kohdassa "Se kelpaa arkikielisenä sellaisenaan vitsiksi käsitteen oksymoroniluonteen vuoksi ; On omituista väittää että abortti voisi tapahtua synnytyksen jälkeen koska tavallisesti abortti määritetään raskauden keskeytykseksi."

Se ei kuitenkaan ota huomioon sitä MIKSI tuota termiä kuitenkin käytetään, eli ei huomioi sitä millä määrittein ja millä argumentein ja millä syin tuota termiä oikeutettiin. Se ei kumonnut näitä argumentteja tai tehnyt sitä mitä sinä teit eli tuonut toisesta näkökulmasta toisen tavan katsoa samaa asiaa ja puhua samasta aiheesta asian vierestä ja saada eri premisseillä eri lopputulokset. (Mikä ei ole yllättävää kenellekään.)

Se ei argumentoi mitenkään. Toistaa vain. Ja jotain joka on jo mainittu. En tiedä minkälainen suhde tämänlaisella onelineröinnillä on argumentaatiolle. Saako siihen päälle edes vääntää tulkintaa että "olen erimielinen premisseistä joten saan eri lopputulokset"? (Mikä ei ole yllättävää kenellekään ja jonka voi aina tehdä. Joten aika vaikeaa tästä on kiinnostavaa tai sisältöä saada esiin vaikka saisikin tulkita.) Uskoisin että ei oikein voi. On vain lause irrallaan. Se ehkä kertoo että jollakulla on hyvin tavanomainen määritelmä asiaan ja hän ei halua siitä joustaa edes siksi että tavallisesti logiikkaperustaista filosofista analyysiä kaikissa aiheissa - ja tämän tapauksen kannalta oleellisesti myös etiikassa - arvioidaan sitä kautta tuleeko argumentaatioketjun alkuoletuksista ne johtopäätökset vai ei. (Etenkin kun se oli tämän kyseisen filosofisen tekstin oleellinen sisältö, se oli tarkoitettu siksi ja koko blogiteksti demonstroi tämän tajuamisen tärkeyttä...)

Itse näen että kommentti oli "asiallisen kritiikin" sijaan täysin ansioton. Se ei ollut edes väärä. Se vain oli yksittäinen väitelause tai statement ilman mitään siihen liittyvää keskustelua. Se, että se itse asiassa toistaa jo itse tekstissä mainitun kritiikkivaihtoehdon on aika, no...

Mutta kai siitä jotain hyvää seurasi kun laitoit siihen sitten argumentteja toisesta näkökulmasta lapsensurma-aiheeseen.

Antti Jokela

Luultavasti ennen omaa aikaamme lähes kaikkialla maailmassa on harrastettu enemmän tai vähemmän suoria lapsensurmia. BBC:n mukaan Etelä-Intiassa jopa 15% raportoiduista tyttöjen imeväiskuolemista on lapsensurmia. Kiinassa vastasyntyneitä tyttöjä on surmattu jo vuosisatoja. Koillis-Brasiliassa noin 20% vastasyntyneistä kuolee ensimmäisen vuoden aikana. Äidit pitävät sitä siunauksena, jos vauva on ollut unelias ja passiivinen. Australian aboriginaalit surmasivat jopa puolet vastasyntyneistä.

Vuonna 1822 Ranskassa toimitettiin 140 000 lasta lähes varmaan kuolemaan sairaaloiden löytölapsilaatikoiden kautta: 80-90% heistä kuoli ensimmäisen vuoden aikana. Vuonna 1915 lääkäri Henry Chapin vieraili kymmenessä lastenkodissa Yhdysvalloissa ja totesi, että yhdeksässä niistä jokainen lapsi kuoli ennen toista ikävuottaan. Siis jokainen. Doris Drucker kertoo viime vuosisadan alun Saksasta kylän "enkelintekijästä", joka vastaanotti vastasyntyneet aviottomilta äideiltä, ja hänen hoivissaan vauvat menehtyivät. Avioton äiti saatettiin sitten palkata yläluokan perheeseen imettäjäksi. Tehokasta.

Etiikkaan en ota kantaa, mutta selvästikään tämä toiminta ei ole ihmiselle vierasta.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Lapsenmurha ei ole ihmiselle vierasta. Logiikka sen sijaan vaatii vuosikausien kierouttamista jossain norsunluutornissa.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Jotta yllä olevilta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin on varmaan syytä muistuttaa logiikasta; Syynä on arkikieli. Jossa käytetään "looginen" ja "logiikka" totuuden ja oikeassaolemisen synonyymisenä. Arkikielessä niiden käyttö arkikielessä jotain joka viittaa enemmän siihen että henkilö on vakuuttunut kyseisestä argumentista. Muutoinkin perusteluun viittaavat käsitteet on ilolla lainattu tuomaan uskottavuutta puheeseen, ikään kuin sivistyssanoina. Niiden henki kuitenkin latistuu säännönmukaisesti kohti "tuntuu järkevältä" ja "olen samaa mieltä" -henkeä. Usein näissä on soveltamista. Ja esimerkiksi poliittisuuspuoli voi olla relevantti elämisen kannalta.

Perusteluun liittyvät käsitteet ovat kuitenkin jotain muuta tuolla norsunluutorneilussa. Siellä "validi" tarkoittaa sitä että perustelurakenne on sellainen että jos premissit ovat tosia, niin myös johtopäätös on tosi. Esimerkiksi tässä argumentissa oli ytimessä se, että eetikot usein käyttävät tiettyjä premissejä. Ja kun niitä tässä läimittiin yhteen niin saatiin argumentti jossa premisseistä seurasi johtopäätös.

Tässä kyseisessä tapauksessa relevanttia oli että argumentti oli validi. Premisseistä seuraa johtopäätös. Tämä oli se syy miksi se oli kiinnostava. Koska se voi johtaa monenlaiseen jatkomietintään.

Tästä validiudesta pääteltiin kommenttien puolella suoraa siihen että onko se heistä itsestään tosi. Ei ymmärretty että premissien vaihtaminen ei auta kun aiheena on se seuraako premisseistä johtopäätös ja onko argumentti itsessään vahva. Logiikka muuttui arvokeskusteluksi ja tätä ei ajateltu edes joksikin joka olisi minkäänlainen virhe. (Se on.)

Mikä on siitä ikävää että se on ollut tämän tutkimuksen riippakivenä kaikessa mediakohussa joka on lietsonut tappouhkauksiakin. Ymmärrän miksi väärintulkinta tapahtuu. (=Ihmiset eivät osaa filosofiaa eivätkä logiikkaa. Ja kun he eivät ymmärrä mitä tässä tehdään ja miksi näitä tehdään he syyttävät argumentinlaatijaa. Ja ovat vihaisia.)

Jos rationaalinen ihminen suhtautuu siihen että argumentti on jotain, hän katsoo ensin onko se validi. Ja sitten jos se ei ole validi niin hän päättelee että tämä tarkoittaa sitä että (1) Joko johtopäätös on tosi (2) jokin tai jotkin premissit hylätään. Näin on tehtävä juuri koska argumentti on validi. Sen peruslähtökohdat johtavat ilman loogista päättelyvirhettä johtopäätökseen. Joten siihen on reagoitava. Non sequiturin voisi ohittaa ja kyhätä omista lähtökohdista tilalle jotain.

Mutta arvokeskustelussa käy helposti niin että ohitetaan koko argumentti ja puhutaan jostain ihan muusta lähdetään tekemään jotain aivan toisia argumentteja tästä aiheesta. Jolloin tehdään virheargumentaatiota jos ollaan kommentoimassa ja keskustelemassa tästä kyseisestä argumentista.

On toki kiinnostavaa että muista lähtökohdista saa erilaisia tuloksia. Ja niitä voi pitää uskottavina. Ja varmasti helpommin "enemmän totuudenmukaisina" kuin tässä mainittua argumenttia. (Jota ei ole tarkoitettu tosissaan otettavaksi vaan nimenomaan se selventää eetikkojen käyttämää kieltä ja näyttää että jotkin eetikkojen muualla käyttämät periaatteet hyväksytään samanaikaisesti. Kenties vain siksi että ne jossain muualla tuottavat itselle mieluisia lopputuloksia. Tai koska mukana on enemmän "muuttujia" tai jotain.)

Kaikki vaan siksi että ei ymmärretä mikä ero on logiikalla ja arvokeskustelulla. Sääli että tämän tiedostamattomuus on tämän kyseisen tutkimuksen kohdalla johtanut jo niihin uhkailuihin joihin olen tässä itse tektissäkin viitannut.

Itse näen että on aika ilmiselvää että tämä "vauvansurma-argumentti" on validi. (Jälkiabortti-semantiikka häiritsee arkisimpia kielenkäyttäjiä ilmeisen rankasti joten on kenties tarpeen sanoa että argumentti on termien sisällöissä joten jos ilmiötä kutsuu vauvansurmaksi niin se ei muuta loogisessa rakenteessa yhtään mitään. Joka kertoo oman osansa siitä miten tehokasta on vain heitellä määritelmiä niiden kirjainjonosisällön pohjalta...) En itse pidä sitä Totena tai Hyvyytenä. Mutta se on silti kiinnostava tutkimus juuri siksi että usein sovellettuja määritelmiä ja käsitteitä käsitellään ja saadaan yleisesti-ei-hyväksyttävissä oleva lopputulos.

Toimituksen poiminnat