(Entinen) tyttöpoika puhuu pojista ja tytöistä – ja dissaamisesta
Viime päivinä eduskunnassa on viilattu tasa-arvoisen avioliiton liitännäislakeja. Toisaalta "Aito Avioliitto" -kampanja on kerännyt nimensä ja siihen liittyvä toiminta on ollut melko vähäistä. Homojen avioliitosta ei-pitävien ryhmissä on saatu erikoisen paljon tilaa näkemyksille joissa kumpuaa tappion odottaminen. Tiedostetaan että vaikka "Aidon Avioliiton" ajama aloite sai riittävästi nimiä, se tuskin tulee vaikuttamaan lakiin. Puhutaan siitä että "ei uskalla" muuttaa niin vähän aikaa sitten muutettua lakia. Uskoisin että mielipiteet eivät muutu.
Kannatankin tässä vakaumuksen vapautta. Mutta vakaumuksen vapaus ja vahvojen mielipiteiden omistaminen ei ole sama kuin niistä puhuminen. Uskoisin että poliittisen liikehdinnän pysähtyminen johtanee siihen että aletaan vääntämään eri asioista. Mielipiteet eivät muutu, huomio ja keskkittyminen sen sijaan tullee muuttumaan radikaalistikin.
Pettymys onkin suuntautunut siihen mihin arvokeskustelu usein menee.
Ensin povataan maailman tuhoa ja sitten vaihdetaan aihetta. Tämä ei ole tietenkään mitään uutta ; Samassa hengessä on kauhisteltu esimerkiksi sukunimilakia ja lasten piiskansaamiseen liittyvää lainsäädäntöä. On povattu katastrofia ja sitten kun vastapuoli on voittanut maailmanloppu odottaakin jostain ihan toisesta suunnasta. ; Tämä on tietenkin siinä mielessä positiivista että pääsemme eroon "homokeskusteluun" liittyvien kliseiden ylitarjonnasta. "Keskustelu" aiheesta on ollut tunnetusti vähintään väljähtynyttä jo useita vuosia. Siitä on sanottu kaikki oleellinen puolin ja toisin ja jäljelle jää vain toisto. Toisto jonka tärkein funktio ei ole argumentointi ja perustelu vaan oman leirin näyttäminen.
Moni onkin pelännyt että keskustelu siirtyy muualle. On pelätty slippery slopea. Homojen oikeuksien on nähty ajavan kohti moniavioisuutta. Itse olen ollut huvittunut slippery slopeista. Sillä paikoitellen vaikuttaa siltä että on olemassa kaksi ihmisryhmää ; (1) Niitä jotka uskovat slippery slopeen homoseksuaalisuudessa, eutanasiassa, kannabiksessa ja abortissa ja (2) niitä jotka uskovat slippery slopeen lähes kaikessa muussa. On kuitenkin selvää että kun yksi asia tulee poliittisessa mielessä sellaiseksi että se tuskin tulee muuttumaan, huomio siirretään jonnekin jossa voidaan vaikuttaa. Ja näin ollen kliseitä aletaan toistamaan jostain toisesta aiheesta.
Kuitenkin näyttää että uusi aihe "on tavallaan jo valittu".
Transsukupuolisuus, sukupuolen korjaaminen/sukupuolen vaihtaminen. Tästä kysymyksestä tulee luultavasti se seuraava aihe josta keskustellaan. Ja tässä samalla unohdetaan tietenkin se, että homojen aikaansaama maailmanloppu ei tulekaan. Koska muutoksen ennustetut katastrofit ja niiden näkymättömyys eivät ole tärkeitä vaan maailmankuvasotiminen. Tärkeämpää ennustaa tuhoa tulevaisuudessa siitä asiasta jolla nyt identifioidutaan tiettyyn maailmankuvaan kuin se, että katsotaan miten perusteltuja ne entiset moraalipaniikit olivat.
Perussuomalaiset aloittivat tyttö_poika -sukupuolikampanjan, jossa korostetaan seksuaalisen suuntautumisen sijaan sukupuolen binaarisyyttä. Tämä on kiinnostava kulma koska homoseksuaalisuuden torjumisessa ei ole kielletty homoseksuaalien olemassaoloa. Tässä teemana taas on että oikeastaan muunlaisia ihmisiä ei olekaan.
Tähän kampanjaan on reagoitu monilla eri tavoin internetissä. Itse olen viehättynyt kuvasta jossa viitataan Timo Soinin omenista ja meloneista puhumiseen. (Itseäni tuon Soinin lauseen, sanotaanko kafkalainen, perusolemus huvitti. Hedelmien pukeutuminen on kohtuullisen absurdia.) Myös väestöliitto on osana #omaleima -kampanjaansa esittänyt kuvan jossa korostuu, että "Jos vastaasi kävelee henkilö jonka sukupuolesta et ole varma, noudata seuraavia ohjeita 1 Älä huolestu 2 Jatka elämää." Tämä tarttuminen vihjaa siihen että aiheen ympärille saadaan syntymään paljon poliittista keskustelua. Vastaavaa laajamittaista intoutumista en ole havainnut esimerkiksi sen kauhistelun koirien avioliiton kanssa. (Joka näyttää epäsusitulta vaikka televisiossa tuleekin ties mitä "huippumalli haussa" -ohjelmaa.)
En pidä PS -kampanjaa läpeensä huonona. Se kuitenkin korostaa että jokaisen tulee olla sellainen kuin on. Usein sukupuolisuutta kun lähestytään siten että siihen sidotaan hirveän paljon käyttäytymistä. Eli "et ole oikea mies" jos et käyttäydy tietyllä tavalla. ; Tämä haittasi minua jonkin verran lapsena. Ja etenkin nuorena koska murrosikäni alkoi melko myöhään ; Sain äänenmurroksenkin vasta lukiossa. Lisäksi harrastukseni olivat nörttimäisiä. Näin aikuisena olen monella tavalla machompi ja perinteisellä tavalla miehekkäämpi kuin valtaosa niistä jotka minua lapsena neidiksi pilkkasivat.
1: On itse asiassa nautinnollista katsoa miten minä olen tällä hetkellä kohtuu hyvässä kunnossa, hoikka. Kamppailulaji-ihminen. Useimmiten energisen oloinen. Kun taas tietyt aikanaan hyvännäköiset samanikäiset urheilijapojat ovat keskimahautuneet ja ulkonäöltään minua 10 tai vuotta vanhemman näköisiä kurttuisia todennköisesti impotenttisia kalkkiksia. (Sen sitä saa kun kaljassa on vitsienkin mukaan estrogeenia! Koska niillähän maailma toimii. Puujalkavitseillä.)
Tässä mielessä on vähintään jossain määrin hyvä että kampanjassa ajatellaan että sukupuolisuus on saatu ominaisuus, jokin jota ei voi ottaa pois. Eikä jotain jota pitää ansaita vaikka pitämällä kaljasta ja jääkiekosta. ; Ilmeisesti jopo homoseksuaalisiin aktioihin kykenevä BB -tähti voi pitää lippistä jossa lukee "POIKA" kertoo että mieheyttä ei ikään kuin riistetä ensimmäisessä mahdollisessa tilanteessa.
1: En tosin tiedä mitä lukee tämän yhden hatussa? Sen kampanja tosin jättää avoimeksi. Toivottavasti siinä Sebastianin lippiksessä lukee, että "POIKA". Tosin jos siinä lukee "TYTTÖ" niin pointit rohkeudesta! Itselläni on se kanta että jos joku ostaa minulle PS -lakin jossa lukee "TYTTÖ" niin pidän sitä julkisilla paikoilla.
Toki en ole läpeensä tyytyväinen.
On hyvä lähestyä kampanjaa mutkan kautta. Tämä mutka olkoon tällä kertaa Hannu Kiuru. Hän blogasi "kotimaahan". Mukana on myös kuvia jotka käsittelevät tätä kampanjaa. Meemikuvien keräämisellä on jonkinlainen alkeellinen kansanperinteentutkimuksellinen arvo. Ja sitä kautta voi esimerkiski katsoa niitä meemikuvia joihin tämän tekstin yhteydessä olen viitannut. (On niitä muitakin mutta olen viitannut juuri niihin joihinn olen viitannut osittain juuri siksi että ne voidaan kaikki löytää tuon yhden linkin takaa.) Hänellä on toki nokkelan vitsikäs yhden puujalkavitsin sanaleikkiotsikko "tunneksä ittes unisex". (Se on minun silmissäni aina plussaa.) Hän reagoi nousevaan sukupuolikysymykseen "Kaikki perusasiat täytyy näemmä tänä päivänä paitsi kyseenalaistaa myös hylätä. Hylättyjen joukkoon kuuluu myös Jumala, joka muuten ei luonut ihmisiä tytöiksi ja pojiksi vaan mieheksi ja naiseksi." Kiurun lähestymistapa on sen verran yleinen että häneen reagointinsa on varmasti kohtuu yleisluonteista.
Hän rinnastaa sukupuolta vaihtavia neljän ruudun sarjakuvalla. Niissä ensimmäinen kierosilmäiseksi piirretty mies sanoo "Tunnen itseni naiseksi" ja ihmiset hurraavat. Seuraavassa kuvassa on nainen joka sanoo "tunnen itseni afrikkalaiseksi" ja ihmiset hurraavat. Seuraavassa ihminen tuntee itsensä kissaksi ja tämäkin on jotain jota pidetään rohkeana. Viimeisenä on "Tunnustan Jeesuksen Herraksi". Ja tätä pilkataan. Tässä on kolme omituista kohtaa;
1: Hannu Kiurun jakamassa sarjakuvassa on piirrosyksityiskohtia joissa vähätellään kolmea ensimmäistä ja heidän uskottavuuttaan. (Jota varsinainen tekstikin tekee tosin vahvemmin.) Ja samalla kuitenkin korostetaan että kristittyjä kohdellaan eri tavalla ja tämä väheksyntä olisi väärin. Jos kristityillä on oikeus pilkata muita oman maailmankuvansa mukaan ilman että tämä tarkoittaa että olisi pakko pilkata joka ikistä vähemmistöä tai kristittyjä, niin miksi muilla ei olisi samaa oikeutta? Jos on oikein pitää naurettavana vaikka sitä että mies kokee itsensä naiseksi niin miksi pitää kunnioittaa jotakuta joka uskoo näkymättömään taikamieheen? (Jos en laillani hyväksy kissaksi itseään kokevia ihmisiä vakavastiotettavina, tuleeko minun sitten nyt olla hyväksymättä myös kristittyjä? Onko tämä peräti velvollisuuteni? Jos ei niin missä on sisäinen logiikka analogisuudessa? Ovatko tilanteisiin reagointi pakotetusti samanlaista vai onko kaksoisstandardiargumentti itsessään non sequitur eli sarjakuvan pääteesi itsessään epälooginen, huonosti perusteltu ja typerä?)
2: Sarjakuva on itse asiassa olkiukko siinä mielessä että tosiasiassa rodunvaihdos on kuviteltu asia eikä todellinen ilmiö joten se on aika keksitty konstrukti. Toisin kuin ne jotka kokevat itsensä eläimiksi. On merkittävää huomata että esimerkiksi Tämä Päivä -blogissa suhtaudutaan positiivisesti homoseksuaalisuuteen mutta ei pidetä tätä ryhmää, sanotaanko "kovin täysjärkisenä". Toisin sanoen kuvassa rinnastettuja ryhmiä ei kohdellakaan samanarvoisena. Toisin sanoen sarjakuvassa on ns. olkiukottamista. Se ei tunnetusti tee kannanotosta perustellumpaa vaan viittaa enemmän siihen suuntaan että jos tarve tämänlaiseen reaktioon on, niin se johtuu siitä että ihmisellä on asenne. Eikä siitä että ihminen olisi jotenkin erityisen oikeassa.
3: Ja kolmanneksi osa todella voi kuvitella itsensä afrikkalaiseksi siksi että on asunut mantereella. Osa afrikkalaistaustaisista on myös hyvin vaaleaihoisia, osittain siksi että heidän vanhempansa voivat olla eri kansalaisuuksista ja osittain siksi että ihon tummuusasteissa on eroja ilmankin (niitä on tilastollisesti vähemmän mutta ne eivät lakkaa tyystin olemasta tämän vuoksi).
4: Neljänneksi voidaan huomata että kaikki muut kolme ovat juuri sitä että ihminen sanoo mitä hän on. Jeesusteluun taas liittyy juuri se että ihminen yth'äkkiä ei olekaan sitä kautta mitä hän on vaan sitä kautta kenelle hän kuuluu. Eli hänen identiteettiään ei sidota siihen mitä hän itse on vaan sitä kautta että hän on antautunut Herran edessä ja antanut itsensä Jeesukselle. Jos näkee että ihmisen on oltava sitä mitä on, ei ole ihme jos asioihin suhtautuu eri tavoin.
Ehkä eniten kuitenkin haluaisin vaikuttaa siihen mistä näkökulmista asiaa käsitellään.
Tässä kohden on syytä tiedostaa että en ole ns. postmodernisti. Sellaiset kirjat kuin esimerkiksi Matt Ridleyn "geenit, kokemus ja ihmisenä oleminen" ovat muovanneet käsityksiäni sukupuolisuudesta ja sen kokemisesta jo kohtuu nuorella iällä. Ja tähän liittyen en usko että sukupuolinen kokemus on sosiaalinen konstrukti.
Tämä ei tosin tarkoita että luottaisin PS -nuoriin tai joihinkin ei-biologian ammattilaiskristittyihin. Sen sijaan luotan tieteeseen. ; Sukupuoli on itse asiassa siitä oleellisen mielenkiintoinen asia että se on hyvin kompleksi. Kompleksi siinä mielessä että siihen vaikuttaa monta geeniä. Joka johtaa siihen että tosiasiassa on odotettavissa poikkeuksia. Jotka ovat olemassa eivätkä mitään sosiaalisia konstrukteja. ; PS -nuorilta tuntuukin unohtuvan se että biologia on tavallaan "poikkeuksien tiede". Evoluution kannattajana tämä on jopa odotettavissa ; Evoluution koko idea on siinä että luontoon ilmaantuu tapahtumaketjuja jotka ovat ytimeltään kontingentteja.
Usein tilanne on se, että vastakkain ovat näkyvästi (1) Ne jotka katsovat että sukupuoli on vain geneettinen ominaisuus, ja joista ihmiset ovat siksi tyttöjä tai poikia. (2) Ja ne joista sukupuoli on kulttuurinen konstrukti ja jonka vuoksi ihmiset voivat valita asioita.
Luultavasti suurin osa on oikeasti "jostain tästä välistä" mutta tätä ei kenties kovin helposti arvokeskustelun ryöpytessä ruskeana ja vaahtoavana huomaa. Koska kyse on identiteetin ilmituomisesta ja poliittisessa pelissä voittamisesta ja ryhmään kuulumisesta eikä mistään analyyttisestä omien ajatusten esilletuomisesta eksaktilla ja syväluotaavalla tavalla jossa asian syvintä luonnetta samalla punnitaan ja omia kannanottja myös harkitaan siltä kannalta että mielipiteen omistamisoikeuden lisäksi olisi mukana mahdollisuus siihen että on itse erehtynyt.
Itse näen että sukupuolisuudessa on myös geneettistä pohjaa ja koska aiheena on biologia niin valitettavasti silloin emme voi luoda tieteellisesti kattavaa ja validina pysyvää jaottelua jossa olisi automaatisesti vain "tyttöjä ja poikia". Sukupuolessa on toisin sanoen poikkeuksia. Tähän liittyen voinen huomauttaa että sukupuoli on tässä mielessä jossain määrin analoginen homoseksuaalisuudelle ; Jos ajatellaan keskiarvoina niin suurin osa on heteroseksuaaleja. Kuitenkin seksuaalisuudessa on poikkeuksia, vähemmistöjä. Kuten homoseksuaalisuutta. Ja em. Ridleyn kirjoista voi tutustua siihenkin että niihin liittyy myös genetiikkaa. Eli niissä on geneettisiä osioita. Samoin sukupuolen kokemukseen on aivokemiallista pohjaa. Tässä mielessä sukupuolen kokemus on nimenomaan ei-sosiaalinen-konstrukti. ; Suurimpaan osaan sukupuolijaottelu sopii. Mutta ei kaikkiin. Ja tämä ei ole sosiaalinen konstruktio. Itse asiassa muun väittäminen on se sosiaalinen konstruktio. Ja mikä tärkeintä; Sukupuolen kokemiseenkin liittyy genetiikkaa.
1: Mitä muuten on myös, ironista kyllä, se että väittää että "homoseksuaalisuus on valinta". Sen mukaan sukupuolinen suuntautuminen on kulttuurinen opittu ja valittu konstrukti eikä biologiaa. Tämä ironisuus ei ole yllättävää kun miettii että vaikka kristitty konservatiivi usein korostaa biologiaa niin tosiasiassa hän kannattaa ennen kaikkea kulttuurista determinismiä selittäessään että uskonnolla on merkitystä käytökselle..
2: Toisaalta vaikka nyt sukupuolenkorjausasiat on otettu mukaan niin kokemuksen vääjäämättömyys on ollut ilmeisesti jonkinlainen haaste monille feministeille. Tilanne tulee luultavasti muuttumaan nyt kun aiheesta mitä ilmeisemmin tulee tärkeä identiteeteille ja poliittiselle maailmankuvasodalle. Mutta ei ole vaikeaa huomata että transsukupuolisten kohdalla monella on antipatioita feministejä kohtaan. Eikä se ole ihme, jos ottaa huomioon, että feminismin näkyvimpiä ja vaikutusvaltaisimpia tahoja oleva Naisasialiitto Unioni on laitos jolla on aika huono track record jos katsotaan mitä transsukupuolisten kohteluun tulee. (En suoraan sanoen ihmettele jos on antipatioita feminismin suuntaan.)
Tosin on turha mennä edes identiteetin syvyyteen. Helpoimmin ihan biologiaa katsoessakin on nimittäin jaoteltava erikseen geneettinen sukupuoli ja anatominen sukupuoli. Ensimmäinen tunnistetaan geeneistä ja sukupuolikromosomeista. Jälkimmäinen silmämääräisesti elimiä katselemalla. Esimerkiksi SRY -geenissä olevien mutaatioiden/häiriöiden/muutosten/erilaisuuksien vuoksi nämä eivät välttämättä kohtaa ; On olemassa intersukupuolisia joiden sukupuolta ei voida tunnistaa ulkoisesti. Ja tämän lisäksi on olemassa ihmisiä jotka näyttävät naisilta vaikka heillä onkin miesten sukupuolikromosomit. (Sanavalintalista edellä on siksi että ne ovat kaikki arvottavia. Niissä otetaan kantaa onko asia eettisesti hyvä vai huono. Oma pointtini on että tämä on irrelevanttia. Asia voi olla "häiriö" tai "poikkeus" tai "geenivirhe" mutta se on silti olemassa. Ja olemassaolo kumoaa sen että kaksi lippalakkia sopii kaikille…)
1: Tässä en siis ole edes puhunut sosiaalisesta ja juridisesta sukupuolesta. Eli kokemukseta ja siitä minkä laki on säätänyt sukupuoleksi. Juridinen sukupuoli on siitä kiinnostava että monissa intersukupuolisissa tapauksissa vanhemmat ovat päättäneet lapsen sukupuolen ja sitten laki on kohdellut lasta tämän kautta. Tämä ei ole usein vastannut lapsen omaa kokemusta. Itse asiassa tämä on monesti ollut katastrofaalista. Ja niitä löytyy niistä kauhutarinoista joita nimenomaan sukupuolen biologisuutta ja tyttö-poika -luonnetta korostavat tahot levittelevät mielellään…
Blogitekstisi ovat pitkällisiä lukea ja ajatella, mutta aina voi nautiskella jostain itselleen aivan uudesta tiedosta sekä siitä, miten asioita pitäisikään osata käännellä. Pahoittelen, jos olen liian usein ollut ”suosittelen” -klikkaajana, kun kuitenkin tavoittelet mahdollisimman vaihtelevaa lukijakuntaa. En aio lopettaa.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en ymmärrä näistä juuri mitään. Päädyn yleensä leikillisesti keksimään mielessäni argumentteja puolesta ja vastan sanomatta niitä tietenkään ääneen tai julki, sillä ne ovat samantekeviä.
Näissä ei mielestäni ole koskaan kysymys siitä, mistä niissä muka on kysymys.
Olen pihalla arvokeskusteluissa, joissa puolustetaan jotain ulkoa annettua ideologista tai uskonnollista keskustelematta niiden perusteista. Ymmärrän slippery slopet ja uskon niiden olemassaoloon, mutta jotenkin näen ne myös tarpeellisina. Ne pitää laskea jos mitään halutaan todella oppia.
Täytyy myöntää, että olen itsekin perinteisestä näkökulmasta ollut aina aika femiini tyyppi. Ei kiinnosta autot, ei kiinnosta bändissä soittaminen, ei kiinnosta joukkueurheilulajit, enkä koe oloani kotoisaksi ”jätkien kanssa” (enkä ylipäätään ihmisjoukoissa). Kirjoittelen runoja ja tarinoita, piirtelen
ja kiinnostun tekotaiteellisesta paskanjauhannasta.
Olen ajatellut, että se johtuu sosiaalisesta kyvyttömyydestäni. Että en osaa omaksua käyttäytymismalleja kuten muut tai näe merkitystä sosiaalisen statuksen haalimisessa; Paine on lähes olematon. Voin aivan hyvin viettää kuukausia ja todennäköisesti vuosia olematta minkäänlaisessa tekemisissä kenenkään kanssa kaivaten ainoastaan seksiä.
”On itse asiassa nautinnollista katsoa miten minä olen tällä hetkellä kohtuu hyvässä kunnossa, hoikka. Kamppailulaji-ihminen. Useimmiten energisen oloinen. Kun taas tietyt aikanaan hyvännäköiset samanikäiset urheilijapojat ovat keskimahautuneet ja ulkonäöltään minua 10 tai vuotta vanhemman näköisiä kurttuisia todennköisesti impotenttisia kalkkiksia. (Sen sitä saa kun kaljassa on vitsienkin mukaan estrogeenia! Koska niillähän maailma toimii. Puujalkavitseillä.)”
Tässä on jotain tuttua. Minä en sinäänsä nauti vaan ennemminkin olen järkyttynyt. Aina kun ollut kyse fyysisestä suorittamisesta tai suoriutumisesta, se on ollut minulle kuin huumetta. Itse asiassa en käsitä lainkaan ihmisiä, jotka eivät koe samanlaista kutsumusta tehdä; Nostaa, vääntää, lyödä, juosta, kävellä, pyöräillä. Joudun jatkuvasti rajoittamaan itseäni, etten mene ylikuntoon.
Mutta siinäkin on kyse lähinnä itse tekemisestä. Minua ei viehätä muiden vahingoittaminen, nöyryyttäminen tai voittaminen. Olen se tyyppi joka vuotaa verta ja nauttii joka hetkestä. Lähden käyntiin vasta kun joku lyö silmän mustaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisiä on lisääntymistä (lapsen saamista) ajatellen lähtökohtaisesti ominaisuuksiltaan kahdenlaisia: hedelmöittäviä (mies) ja hedelmöityviä (nainen).
Lähtökohtaisesti poikalapsi kasvaa ominaisuuksiltaan lisääntymistä ajatellen hedelmöittäväksi (mies) ja tyttölapsi kasvaa ominaisuuksiltaan lisääntymistä ajatellen hedelmöityväksi (nainen).
Myös lisääntymiskyvytön aikuinen henkilö on joko mies tai nainen.
Jos aikuinen henkilö on lisääntymiskyvytön, niin jossain hänen lisääntymistä koskevassa ominaisuudessa on jokin vika.
Ihmiset jaetaan lisääntymiseen liittyvien ominaisuuksien perusteella kahteen eri ryhmään: miehiin ja naisiin. Tuon kahden eri ryhmään jakamisen luokittelun perusteena käytetään käsitettä ”sukupuoli”.
Sukupuoli-käsitteen vapaamuotoinen määritelmä: Ihmisen sukupuolella tarkoitetaan lisääntymiseen liittyvää ihmisten erilaisuutta kuvaavaa käsitettä, joka perustuu kehosta todennettavissa oleviin lisääntymiseen liittyviin ominaisuuksiin ja jonka avulla ihmiset jaetaan miessukupuolta ja naissukupuolta oleviksi henkilöiksi. Miessukupuolta olevaa henkilöä kutsutaan mieheksi tai pojaksi. Naissukupuolta olevaa henkilöä kutsutaan naiseksi tai tytöksi.
Kielitoimiston sanakirjassa (kielitoimistonsanakirja.fi) sukupuoli-sanan merkitys on kuvattu seuraavasti: ”eliön ominaisuus, joka määräytyy sen mukaan, onko kyseinen yksilö lisääntymissoluiltaan hedelmöittävä (koiras, mies) vai hedelmöityvä (naaras, nainen); miehistä t. naisista ryhmänä.”
Suomen kielessä sana (Kielitoimiston sanakirja)
1 ”mies” tarkoittaa täysikasvuista miessukupuolta olevaa ihmistä ja sanalla ”nainen” tarkoitetaan täysikasvuista naissukupuolta olevaa ihmistä;
2 ”poika” tarkoittaa miespuolista henkilöä syntymästä murrosikään, poikalapsi ja sanalla ”tyttö” tarkoitetaan naispuolista henkilöä syntymästä murrosikään, tyttölapsi;
Sanan ”sukupuoli” merkitystä ei ole määritelty lainsäädännössä, mutta on ilmeistä, että sanalla tarkoitetaan säädöksissä nimenomaan ihmisen sellaista lisääntymiseen liittyvää ominaisuutta, jonka perusteella ihmisiä on olemassa kahta eri sukupuolta (mies ja nainen).
Lainsäätäjä tunnustaa, että on olemassa erikseen miehiä ja naisia: monissa säädöksissä esiintyy sana mies (https://goo.gl/I0nelW) ja nainen (https://goo.gl/oi7JLt).
Sukupuoli-käsitettä ei ole määritelty tasa-arvolaissa, eikä muussakaan säädöksessä, vaikka tuo käsite esiintyy lainsäädännössä useassa eri yhteydessä. Katso https://goo.gl/LgS9qh.
Koska sukupuoli-käsitettä ei ole määritelty lainsäädännössä, niin sille täytyy olla olemassa riittävän yksiselitteinen ja yleiskäyttöinen määritelmä.
Jos käsitteellä ”sukupuoli” tarkoitettaisiin jotain muuta asiaa kuin sellaista, josta seuraa, että ihmisen sukupuolia on kaksi (miessukupuoli ja naissukupuoli), niin silloin ei olisi selvää mitä eri säädöksissä esiintyvällä sukupuoli-sanalla todellisuudessa tarkoitetaan.
Sana sukupuoli muodostuu kahdesta eri sanasta: suku ja puoli.
Sanan ”suku” voidaan ajatella viittaavan lisääntymiseen ja sanan ”puoli” voidaan ajatella viittavan siihen, että mies ja nainen ovat kumpikin puolet kahdesta ihmisestä. Ihmisen luonnolliseen lisääntymisen tarvitaan kaksi ihmistä, mies ja nainen.
Henkilön tosiasiallinen sukupuoli on se, mikä se on hänen syntyessään, ei sitä kukaan voi itse muuksi muuttaa, vaikka sitä kuinka haluaisi.
Henkilöllä on oikeus kertoa kokemuksensa omasta sukupuolestaan (sukupuoli-identiteetti), mutta kukaan ei voi itse määrittää sukupuoltaan muuksi kuin mitä siitä on merkitty väestötietojärjestelmään.
Sukupuoli-käsitteessä ei ole kyse henkilön omasta sukupuoltaan koskevasta kokemuksesta, eikä henkilön harjoittamasta sukupuolen ilmaisusta.
Ihmisen oma kokemus sukupuolestaan ei muuta hänen tosiasiallista synnynnäistä sukupuoltaan toiseksi.
Henkilön sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu eivät kumpikaan määritä millään tavalla sitä, mikä on henkilön tosiasiallinen sukupuoli (mies tai nainen).
Hyvin pieni vähemmistö ihmisistä on intersukupuolisia (sukupuolen kehityksen häiriö http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99299.pdf).
Intersukupuoliset henkilöt eivät ole syntyessään fyysisiltä sukupuolta määrittäviltä ominaisuuksiltaan yksiselitteisesti naisia/tyttöjä eikä miehiä/poikia. Myös intersukupuolisille lapsille määritetään syntymän yhteydessä tutkimusten jälkeen sukupuoli (mies tai nainen).
Vaikka on olemassa intersukupuolisia ihmisiä, se ei tarkoita, että sukupuolia olisi enemmän kuin kaksi.
Jos käsitteen ”sukupuoli” merkityksen kuvaukseen sisällytetään sellaista asiaa, jolla ei ole mitään tekemistä lisääntymistä koskevien ihmisen ominaisuuksien kanssa, niin silloin ei ole kyse käsitteestä ”sukupuoli”.
Jos jollain käsitteellä halutaan tarkoitettavan tosiasiallisen sukupuolen lisäksi esimerkiksi sukupuolirooleja, naiseuden ja mieheyden sosiaalisia merkityksiä tai yksilön sukupuoli-identiteettiä, niin silloin on kyseessä jokin aivan muu asia kuin käsite ”sukupuoli”.
Käsitteet ”sukupuoli” ja ”sukupuoli-identiteetti” tarkoittavat eri asioita. ”Sukupuoli-identiteetti” ei ole osa käsitettä ”sukupuoli”.
Ilmoita asiaton viesti
Spämmäys tarkoittaa mm että riippumatta blogin tavasta lähestyä jotain aihetta käy heittämässä sinne samaa copypastattua materiaalia kuin viiteen edelliseen. Äärikansallismieluset käyttävät sitä systemaattisesti.
Se on verrattavissa yhteisön etujen tahalliseen yli- ja väärinkäyttöön, syvästi epäsosiaalista toimintaa.
(#3)
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentistasi joka osoitti kyvyttömyytesi vastata itse tekstissä esitettyihin biologisiin ja luonnontieteellisiin tosiasioihin jne. argumentteihin. Kiitos siitä että näytät miten itse itseään toistava copy-paste edustaa sinulle keskustelua. Kuten myös ”suvakkiapina määkii” -tyylisten alatyylisten imausten käyttäminen. Kiitos turhasta floodauksestasi jonka relevantti sisältö on jo kumottu itse blogitekstissäni. Juuri Teidänlaisenne ihmiset saavat minut tuntemaan itseni älykkäämmäksi ja paremmaksi joka päivä. Kiitos kun teit omahyväisyydestäni jälleen kerran hieman vankemmalla evidenssillä tuettua!
Ilmoita asiaton viesti