Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

Paavista, evoluutiosta ja tiedevastaisuuden väärinkäsittämisestä

Tämänhetkinen Paavi Francis esitti julkisesti että evoluutioteoria ja Big Bang -teoria ovat tosia. "Big Bang theory and evolution in nature "do not contradict" the idea of creation, Pope Francis has told an audience at the Vatican, saying God was not “a magician with a magic wand.”" Nämä ovat tietenkin siitä hyviä kannanottoja että ne osoittavat että Paavi on edes minimaalisesti rationaalinen ihminen.

Alkuällistys

Ensivaikutelmani tiedottamisesta olikin pieni ällistys siitä että tämänlaisia ylipäätään tarvitsee ilmituoda. Ei siis se, että yllättyisin että paavilla on tuollaisia mielipiteitä ja että uskova kannattaa evoluutioteoriaa. Olen kuitenkin tankannut melko paljon ID -debatissa evoluutiota puolustanutta Kenneth Milleriä jolla on sellaisia kirjoja kuin "Finding Darwin's God". Evolutionisti sisälläni on hymyillyt hyväksyvästi tälle evonkeliumille. Siitä huolimatta että hän on kristitty ja katolinen, toisin kuin itse..

Perusluuloni on ollut, että Big Bang -teoria on kehitetty 1920-1930 -luvuilla. Eli on sata vuotta vanha tämän hetken tieteen paradigma. Ja evoluutioteoria on vielä tätä huomattavasti vanhempi. Se, että joku kannattaa noinkin vakiintuneita teorioita ja joutuu  tämän eksplisiittisesti sanomaan ääneen vaikuttaa suoraan sanoen ... ällistyttävältä. Jos keskustelun alla olisi jokin modernimpi teoria, sellainen josta on kiistelty sanotaan 30 vuotta sitten, olisin huomattavasti vaikuttuneempi.

Mutta syynä on tietenkin se, että esimerkiksi universumin inflaatioteoriasta ei ole tullut samanlaista asennekysymystä. Evoluutioteorialla on "uskonnontappajan maine". Ja Big Bang taas on haasteellinen, se jakaa mielipiteitä. Osa näkee että se demonstroi miten Luominen on rationaalinen ajatus. Ja osa taas näkee Big Bangin pahana naturalismina. Kaikista teorioista ei tehdä teologisia kannanottoja. Eikä katolinen kirkko siksi joudu puolustautumaan niitä vastaan. Universumin inflaatioteoriasta ei ole tehty haastajaa uskonnolle. On normaalia että jos ihmisen maailmankuvaa uhkaa tälläisillä niin niitä vastaan puolustaudutaan. Sitä kutsutaan "kritiikkiin vastaamiseksi". Ja se on hyvin tärkeää. Kenties jopa ylevä ihanne. Ellei peräti jokaisen järkevän ihmisen velvollisuus jotta häntä ylipäätään voidaan kutsua järkeväksi ihmiseksi missään relevantissa mielessä.

Kaikesta hyvästä huolimatta kysymys siitä että katolisen kirkon johtaja ottaa kantaa tieteen teorioihin herättää kysymyksiä. Kysymyksiä siitä että esimerkiksi Ilkka Niiniluodon tieteenfilosofianopetusta seuranneet muistavat tieteeseen liitettyjä attribuuttilistoja, ja mukana on ollut tieteen autonomisuus. Eli se, että tiedemaailma päättää sisäisesti tuollaisista asioista eikä esimerkiksi kirkolla ole valtaa päättää tutkimusten lopputuloksista. Toki tämä on sittemmin laajentunut niin että autonomia tarkoittaa myös vapautta uskontojen määräysvallasta. Teologia ei olekaan tieteenalojen äiti, jonka ehdoilla ja tätä alempina kaikki tieteenalat ovat. (Tätä roolia yrittää sitten oikeuttaa itselleen fysiikka, matematiikka ... Ja joskus teologiakin. Mikään niistä ei kuitenkaan saa sitä samassa mielessä.)

Toisin sanoen ; Esikantani oli että on aika surullista elää aikana jolloin tämänlaisten asioiden tarvitsee olla ylipäätään uutisia. Kahdella tapaa ; (a) Uskonnollisilla johtajilla on suunnattomasti valtaa ja medianäkyvyyttä (b) Uskonnoissa on niin paljon tiededenialismia että siitä on ylipäätään tarve irtautua tavalla joka on muutakin kuin nollainformaatiota.

Tämä johtuu tietenkin siitä että nykymaailmassa on kreationisteja jotka ovat uskonnollisia ja uskonnollisesti motivoituja jotka näkevät että evoluutioteorian ja uskonnon välillä on ristiriita. Ja maailmassa on myös monta uusateistia ja maallistunutta jotka ajattelevat suunnilleen samalla tavalla. ; Toki pelkkä kreationistien olemassaolo vihjaa siihen että vähintään ideologinen yhteys asioiden välillä onkin. Eikä kyse ole siitä että moite evoluution ja uskonnon suhteesta olisi jokin ateistien kehittämä valheellinen olkiukko joka ei kuvaa mitään ihmisryhmää tai jolla ei ole mitään liitosta uskonnon ja tieteen suhteen käytyyn valtakeskusteluun ja uskonnon tiedeasenteisiin.

Mutta kun tiedemyönteisyys ja tiedevastaisuus eivät olekaan joko-tai;

On kuitenkin hyvä muistaa että katolinen kirkko on ainakin nykyään tiedemyönteinen. Jo ihan siksi että näitä ajatuksia tiedevastaisuudesta on olemassa. Ja tässä mielessä Paavi voi fanittaa tiedettä samalla tavalla kuin vaikka minä voin fanittaa tiedettä. Eli minun ei tarvitse olla tutkija voidakseni ottaa kantaa teorioiden totuusarvoihin omassa elämässä ja vaikka lehdistössä. Ei välttämättä tarvitse olla lehmä sanoakseen että maito maistuu hyvältä.

Kirkon puolella mukana onkin varmasti sävyjä joissa on puolustauduttava. Sillä kirkkoa pidetään helposti tiedevastaisena. Katolisella kirkolla on taakkanaan esimerkiksi se, miten he kohtelivat Brunoa ja Galileita. Lisäksi katolisesta kirkosta on leivottu useassakin otteessa vihollista ; Renessanssiajalla on luotu ajatuksia kirkkoinstituution syrjivistä asenteista. Ranskan vallankumouksessa oli ajatuksia uskonnon ja tiedevastaisuuden yhteydestä. Ja 1800 -luvulla luotiin laajempaakin myyttiä jossa korostettiin katolisen kirkon tiedevastaisia puolia. Lisäksi kotimaassamme luterilaisen kirkon uskonnonopetus on usein painottanut nimenomaan katolisen kirkon kauheuksia. Vielä minun kouluaikanani oli aivan asiallista tietoa korostaa katolisen kirkon kauheuksia. Nyt kun uusateistit sanovat ihan samoja asioita he ovat täysin ignorantteja. Sillä kritiikki on kontekstoitu ylipäätään uskontoon eikä vaan katoliseen kirkkoon jota vastaan luterilaisuudella on ideologisia kaunoja.
1: Esimerkiksi noitavainoissa korostetaan usein katolisuutta. Inkvisiitio oli kuitenkin mainettaan lempeämpi laitos. Mutta jos katsotaan että Suomessa ei opetettu Suomessa tapahtuneita noitavainoja. esimerkiksi Jan Guilloun "Noitien asianajajassa" kuvaamaa noitavainoa, voidaan huomata että protestanttisilla alueilla oli noitavainoja ja niitä kuvasi lynkkaushenkisyys. Näin ollen ensin haukuttiin katolisia ja tämä todisti että katoliset olivat kauheita. Ja nyt kun tämä myytti on murrettu se kertoo että uusateistit ovat väärässä..

On siis toki syytä muistaa että katolinen kirkko on tehnyt ideologista kontrollia teorioista. Samoin on syytä muistaa että katolinen kirkko rakensi ja synnytti ensimmäiset yliopistot 1100-luvulla. Vuoteen 1500 mennessä Euroopassa oli jo n. 60 yliopistoa, joiden opetuksesta n. kolmannes keskittyi luonnollista maailmaa tutkiviin tieteisiin. Ja katolinen kirkko oli näiden suurin - ja monesti ainoa - sponsori. ; Niiniluodon kuvaama yliopistojen autonomisuuskin on instituutiotasollaan perua sille ajalle jossa yliopisto ja akateeminen elämä noudatti teologien johtamaa määrittelemää yliopistoaineiden hierarkiaa. Yliopisto ei ollut maallisen vallan alla, ja tämä on nykyajan autonomian takana. ; Eli jos mietitään että onko kirkko instituutiona, historialtaan tai muuten tiedettä vastaan tai tieteen puolella, ja vastaa joko "kyllä" tai "ei" on itse asiassa luultavasti ymmärtänyt jotain väärin. Oleellisesti väärin.

Ongelmana itselleni ei ole tiedemyönteisyys vaan tiedevastaisuuskuva.

Kun puhutaan tieteestä ja uskonnosta ja niiden välisestä suhteesta unohtuu helposti se, että ihmiset ovat olleet aika idiootteja aina. Ja he ovat aina kehittäneet jälkikäteen hyviä selityksiä siitä miksi keskustelu oli harhautunutta. Nykyajasta tiede näyttää ajalta jossa flogistonteoriaan uskoneet hoopot osoitettiin väärässäolijoiksi. Kuitenkin flogistonteoriaa ovat jääräpäisesti puolustaneet ihmiset jotka ovat lähinnä olleet väärässä. Heidän päihittämisensä on vaatinut aivan vastaavaa jääräpäisyyttä.

Monen arkijärki noudattelee jotain ihanteellista Robert Mertonin CUDOS -normia. Jotain jossa tieteenteko tarkoittaa sitä että ihanteellinen tiedemies irtautuu objektiivisesti maailmankuvansa yläpuolelle ja tekee sitä persoonattomasti. Ja jossa tutkimuksesta tulee yleistä omaisuutta joka anteliaasti annetaan. Ja jossa järjestelmällisesti epäillään, kyseenalaistetaan kaikki ja varmistellaan. Kuitenkin tosimaailmassa tiedehistoria ja nykyajan tieteessä pärjääminen viittaavat enemmän John Zimanin PLACE -ehtoihin. Siinä tutkimusryhmä hakee eturiviyttä myös tiedon salailulla. Tiimityö on autoritaarista ja hyvä tutkija terävillä kyynärspäillään taistelee. Kun kaikki tekevät näin, todellisuus ratkaisee asian. Kun kaikki kilpailevat kovaa ja raa'asti, tutkimusohjelman on oltava tuloksellinen ja hedelmällinen. (Rauhassa neutraalisti miettimisen sijaan on "publish or perish" -henki.) paradigmanteosta saa kannustavaa mainetta. Ja toisaalta paradigman kaatajalle sataa gloriaa ja Nobelpalkintoja. Tieteenteko on usein aika likaista. Ja on helppoa nähdä että pseudotieteilijä ei täytä CUDOS -ihannetta. Koska heidän tutkimusohjelmansa eivät ole hedelmällisiä eivätkä tieteen auktoriteetit ole heidän puolellaan. Mutta tosiasiassa tiedettä ei tehdä niin enkelimäisesti kuin moni haluaisi ajatella. Ja tästä syntyy helposti ajatus siitä että pseudotieteilijät ja tiededenialistit erottaa muista jokin jyrkästi erilainen halveksittava kuilu. Itse kyseenalaistan tämän kuilun.

Onkin hyvä muistaa että nykyäänkin pseudotiedettä ja denialismia on. Vaikka eletään aikaa jolloin uskonto on tieteen rahoituksen kannalta melkoisen irrelevantissa roolissa. Esimerkiksi ev.lut. kirkko ei luo yliopistoja nyt taantuman aikana eikä rahoita evoluutiotutkimusta. Helsingin yliopiston tärkein ja usein ainut mesenoija ei ole kansankirkon kassa. Nykyajan ongelmana onkin se, että tuo keskiaika ei ole enää voimassa, vaikka se putkahtelee säännönmukaisesti esiin erilaisissa valtionkirkon ystävien narraatioissa. Menneisyydestä tarinoita kertovat narratistit tietenkin kuvittelevat että kun kirkko luo jotain niin sitten se ei voi vapautua kirkosta tai ainakin tästä tämän asian tukemisesta tulee kirkon essentiaalinen arvostusominaisuus ikuisiksi ajoiksi. He voivat uskoa tuota myyttiä lähinnä koska se tekee heidän olonsa helpoksi.
1: Ja voi kyllä he tekevätkin. Modernista ajasta voi vihjata sen verran että kun Kari Tikkanen otti kirkon tutkimuskeskukseen yhteyttä kreationismista. Tutkimuslaitos lähetti mailia että eivät tutki asiaa koska ei relevantti eikä koske Suomea. Epäilivät että ei kannata tutkia kun ei ole varmaa onko yhtään nuoren maan kreationismia koko maassa. Ajan narratiivina peräti oli että koulujemme uskonnonopetus suojelee kreationismilta. Että sekulaari USA on ihan eri asia juuri siksi että siellä ei ole koulussa uskonnonopetusta ja se halutaan sinne joten täytyy tehdä uskonnosta tiedettä. Sitten kun 2000 -luvun alkupuolella tuli lehtiin paljastus kun mielipidetutkimus Korkeasaaressa paljasti että kolmasosa epäili evoluutiota, tilanne muuttui nopeasti. (Ja pian tuli eurobarometri joka huuteli vastaavaa viestiä.) Se siitä kreationismilta ja fundamentalismilta suojelusta. Narraatio ei toki kuollut näiden havaintojen edellä eikä virhettä koskaan tunnustettu julkisesti jälkikäteenkään. Tosin uskoisin että kirkon tutkimuslaitos nykyään tunnustaa kreationismin olemassaolon ja käsitteleekin sitä jotenkin..

Toki Galileon ja Brunon kohtelu viittaavat siihen että kirkko ei ollut pelkkä ei-ideologinen taho. Ja pelkästään tiedemyönteinen ja älyllisyyden ajama. Että maailmankuva ei ohjaa mitenkään. Nykyajan narraatiossa korostuukin jostain syystä se että nykytiedemaailma ja maaallinen tiede on maailmankuvallista, mutta kirkon historia koostui rehellisistä tiedemyönteilijöistä joita nämä rajoitteet eivät kosketa sellaisella tavalla joka koskaan nousee narraatioihin erikseen ääneen mainittaviksi tosiasioiksi jotka vaikuttaisivat yhtään mihinkään. Selvästi ideologista valtaakin on käytetty. Tässä mielessä en näe että asiat ovat ollet niin eri tavalla kuin nykyään. Paavikin näkee että evoluutioteoria ja Big Bang on sovitettava uskontoon. Hän korostaa niiden sopusointuisuutta ja ristiriidattomuutta.

Ja tämä johtaakin viimeiseen ajatukseeni ; Kun uskonnossa loukkaannutaan siitä että uskontoa pidetään taikauskona, syynä on usein se että he arvostavat tiedettä. Kriitikot taas helposti näkevät että jopa nykyajan "modernisti" evoluutioteoriaa kannattava paavi tosiasiassa sovittaa oppikysymystä senkin kohdalle. Ikään kuin sillä onko katolinen kirkko ristiriidassa vai ei olisi jotain joka olisi evoluutioteorian tai Big Bangin totuuden kannalta jollain tavalla relevanttia.

Monesti tässä onkin takana se, että kreationisteja ja fundamentalisteja halveksutaan. Ja tässä halveksunnassa heistä luodaan valhekuva joka ei pidä paikkaansa. Tässä helposti unohtuu se, että pseudotieteilijä on pseudotieteilijä koska luottaa tieteen arvovaltaan ja kannattaa tiedettä idean tasolla. Se, mitä he käytännössä tekevät on sitten ajattelua jota itse kutsun presuppositionistiseksi. Eli kun he tietävät että tiede on hyvä ja totuuden tiellä ja he tietävät että heidän maailmankuvansa on hyvä ja totuuden tiellä, he näkevät että nämä ovat sopusoinnussa ja hakevat after the fact todisteita sille että tämä asiantila on paikkaansapitävä.

Kaikki tietämäni kreationistit ovat kiinnostuneita tieteen periaatteista enemmän kuin moni maallinen itseään tiedemyönteisenä pitävä passiivisesti evoluutioteoriaa - mitenkään sen sisältöä merkittävästi tuntematta - kannattava. He ovat älykkäitä ja halukkaita saivartelemaan asiat miten päin tahansa. He eivät onnistu tässä kovin hyvin, mutta syy tähän on lähinnä se että hedelmällisyyspuoli tieteenteossa ei ole heidän puolellaan. Kreationistien selitykset ovat jotain jotka mukailevat Imre Lakatoksen ajatuksia siitä että ei-menestyksekäs tieteen teoria ei suostu kumottavaksi vaan rakentaa erityistä suojaverkkoa (protective belt) jonka takana se on ei-ristiriidassa havaintoaineiston kanssa. Nämä ad hoc -selitykset kuitenkin heikentävät teorian selitysvoimaa niin että siitä tulee tutkimuksellisesti hedelmätöntä.

Eli se mitä tieteensosiologia, kognitiotiede ja psykologia voivat ihmisille opettaa on suunnilleen se, että tämänlaista after the fact -sovittelua, asennevammaisuutta ja kaatuneen teorian suojelua ties millä kommervenkeillä harjoittaakseen ei tarvitse olla mikään fanaattinen kulttilainen. Ihmiset tekevät sitä aika helposti. Ihminen helposti ajattelee että kulttilainen tai kreationisti on jotenkin mielenvikainen tai höyrähtänyt. Itse näen että he ovat maailmankuvallisesti jämähtäneitä tyyppejä joilla on pakkomielle ja aivan liikaa aikaa. (Ja nämä piirteet eivät ole niin kaukana itsestäni että voisin jotenkin elvistellä näiden yläpuolelta.)

Jos tiedevastaisista kreationisteista on loukkaava stereotyyppinen kuva niin voi ajatella että paavin näkemys evoluutioteorian ja katolisen teologian ristiriidattomuudesta on jotain joka helposti nähdään "ihan eri asiana". Itse näen että niissä on aika paljonkin samaa. Oma maailmankuva asetetaan teorialle litmuksen testiksi. Se, että loppupäätelmä tukee tiedemiesten antamia kuvia on lopputulosta eikä tekemisen asennetta kuvaava. Ja itse näen että tekemisen asenne on tärkein ja oleellisin. Ja että on omituista että vielä nykyäänkin kirkollinen johtaja voi korostaa että jokin teoria on ristiriidaton hänen oppinsa kanssa ja luoda tästä jotain teemoja joissa tässä tulee gloriaa hänen omalle maialmankuvalleen. Ja josta voidaan vielä vetää ristiriidattomasti sekin että tässä annetaan rapsutusta niille katolisille joista ilman tätä yhteyttä evoluutio tai Big Bang -teoria olisi jotenkin harhaoppinen..

Tätä voi miettiä siitä että miettii mitä Herra Martti Luther sanoi aurinkokeskeisyydestä. Hänestä se oli harhaoppi ja "Raamattua" vastaan. Luther oli tässä mielessä aikansa ID -kreationististara. Uskonnollinen periaatteessa fiksu tyyppi joka arvostaa älyllistä ajattelua ja akteemista fiksuutta. Ja joka käyttää tätä puolustamaan ideologisista syistä jotain jonka historia ja sen ajan paras tiede tunnisti pseudotieteeksi. Luther oli kiistatta nerokas, ärhäkkä ja periinantamaton. Sellainen joka näyttää että kun riittävän älykkäälle annetaan riittävästi kärsivällisyyttä ja aikaa niin hän kyllä keksii mitä tahansa oikeuttaakseen oman kantansa. (Luther oli tässä aurinkokeskisyysasiassa evoluutiokriittisyydestään tunnetun Tapio Puolimatkan vastine.) Evankelis-Luterilainen kirkko on denialistin perustama. Tällä on toki merkitystä nykyluterilaisuuteen aivan yhtä paljon kuin se, että yliopistot ovat olleet alkujaan katolisten pykäämiä instituutioita. (Eli ei oikein mitään.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Aika harvalle suomalaiselle teologille taitaisi nykyään tulla nuoren maan kreationismi mieleen, mutta lääkäri Pekka Reinikainen sitä kyllä puolustaa. Kuka uskaltaisi mennä moisen potilaaksi?

Asiallisesti nykyisen kaltaisen big bang -teorian esitti ensimmäisenä, vuonna 1931, Georges Lemaitre, joka oli päivätyöltään katolinen pappi. Kiinnostavampaa kuin mielipide tästä asiasta olisi kuulla paavin mielipide siitä, alkoiko maapallon elämä rna-maailmana...

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Itse lasken BigBang -teorian taustalle punasiirtymähavainnot, jotka siirtävät ajatusta vähän taaksepäin. Missä vaiheessa ne kasautuvat alkräjähdysteoriaksi ei selvästi ole "niin yksiselitteinen" kuin itsekin tätä kirjoittaessa ajattelin. Tiede taitaa olla tiimityötä monesti, asiat kasautuvat. Pinnoparadoksi tulee vastaan ja raja vedetään eri kohtaan.

Tosin omalla logiikallani saattaisin olla biospenseristi. (Selitys ; Herbert Spencerin teos "Social Statics" kun irjoitettiin muutamia vuosia ennen Charles Darwinin "Lajien syntyä". Spencerin oppia kutsutaan nykyään sosiaalidarwinismiksi. Usein tämä nähdään myös muodossa sosiaalidarvinismi. Tämän ajoituspuolen vuoksi on kenties väärin puhua sosiaalidarvinismista. Sen sijaan evoluutiosta pitäisi historiallisesti katsoen puhua biospencerisminä. Jota nähtäisiin myös muodossa biospenserismi.) Ehkä tämä ei olekaan niin vakuuttavaa...

PS. Sain tästä tekstistä parhaan mahdollisen palautteen facebookissa. "En jaksanut lukea. Kirjoittajalla on jonkinlaista keskittymisvaikeutta." Lauseessa on sisäinen logiikka jonka paradoksiluonnetta halaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Muistan hämärästi kirjoittaneeni 37 vuotta sitten gradun otsikolla "Herbert Spencer ja individualistisen evoluutiosoiologian ongelmat".

Kun Lajien synty ilmestyi, Spencer huomautti Darwinille käyttäneensä Social Staticsissa teemaan sopivaa termiä "survival of the fittest". Darwin otti ytimekkään ilmauksen seuraaviin painoksiin.

Charles Darwinhan jakoi vuolaasti tunnustusta isoisälleen Erasmukselle, Malthusille, Lyellille, Spencerille, Wallacelle ja kaikille mahdollisille innoituksen lähteille.

Herbert Spencer ei itse koskaan ymmärtänyt, mitä se "fittest" oikein on. Hän kuoli lapsettomana neitsyenä, joten vain meemit ovat säilyneet.

Huvittavaa kyllä, Spencer ei pitänyt talouden parhaana organisaationa osakeyhtiötä vaan osuustoimintaa, joten Sumner ja muut amerikkalaiset sosiaali"darwinistit" eivät ehkä ihan täysin sisäistäneet hänen oppejaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Lemaitre ehti ennen kuolemaansa, vuonna 1966, kuulla kosmisesta taustasäteilystä, joka vahvisti hänen (ja Einsteinin ja Hubblen) olettamuksensa.

http://www.decodedscience.org/georges-lemaitre-dis...

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Paavin uskomuksista ei ole loppupeleissä mitään hyötyä ihmiskunnalle, ellei kirkkonsa ala pikaisesti jakamaan kondomeja ;D Tulee tuosta Lutherin kuvauksesta kirkkaasti mieleen täälläkin paratiisistaan käsin kirjoitteleva T.Torppa. Paratiisista jossa ei kasva hyvän ja pahan tiedon puuta, joten sieltä karkoitustakaan ei tarvitse odottaa. Paitsi, ellei jokin luojajumala sitten joku päivä kyllästy pilkkaamiseensa ;D

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Torppa on tavallaan ihan veikeä. Humaani tyyppi. Etenkin lajityypissään.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Definitely a human being. A primate.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #9

Yeah. With some other creationist's there is a strange feeling. Feeling that they might be right. That kinda begs flamboyant oneliners. Oneliners like "You know what else pretty clearly isn't a evidence of evolution either? You! You dum shit flinging ape!"

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

tätä en ymmärrä:
Jari-Pekka Vuorela (15.5.2016 18:30):
”Ignorant of Lemaître’s precedence, physicists later labeled it “Hubble’s Law”. The discovery of the expansion of the universe is still generally credited to Hubble, even though he reportedly rejected this explanation for galaxy redshift to the end of his life.”
http://www.decodedscience.org/georges-lemaitre-dis...
=
Puheenvuorosta:
http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15...

E. Hubblen punasiirtymäarvo oli seuraava, ja hänen oma uniikki tulos galaksien kalsiumin spektriviivan perusteella:
1. Observations show that details in nebular spectra are displaced toward the red from their normal positions,... (p.121) . Velocities, on the average, increased at the rate of roughly 100 miles/sec., per million light-years of distance, over the observed range of about 6.5 million light years. (p. 115)

E. Hublen vakion arvoa on yksi niistä asioista kosmologiassa, jota U-teksti selvimmin väittää virheelliseksi!

Stefan H. Tallqvist ,2.1.2014 14:22
punasiirtymästä :
Urantia-kirjan viittaukset E. Hubblen havaintoihin ovat ilmeisiä, ja joitakin olen koonnut seuraavaan vertailuun:

The Urantia Papers:
1. Spectral lines are displaced from the normal towards the violet by an approaching star; likewise these lines are displaced towards the red by a receding star. Many influences interpose to make it appear that the recessional velocity of the external universes increases at the rate of more than one hundred miles a second for every million light-years increase in distance. (p.134)

2. But this apparent speed of recession is not real; it results from numerous factors of error embracing angles of observation and other time-space distortions. (p134) ...That is, these myriads of nebulae and their accompanying suns and spheres are at the present time revolving clockwise about the central creation.

3. You fail to recognize the present outward and uniform expansion of the physical creations of all pervaded space. Your own local creation (Nebadon) participates in this movement of universal outward expansion. The entire seven superuniverses participate in the two-billion-year cycles of space respiration along with the outer regions of the master universe. (p. 134)

4. In the not-distant future, new telescopes will reveal to the wondering gaze of Urantian astronomers no less than 375 million new galaxies in the remote stretches of outer space. At the same time these more powerful telescopes will disclose that many island universes formerly believed to be in outer space are really a part of the galactic system of Orvonton. (p. 130)

5. The gravity-electric changes give origin to vast quantities of tiny particles devoid of electric potential, and such particles readily escape from the solar interior, thus bringing about the collapse of a gigantic sun within a few days. It was such an emigration of these "runaway particles" that occasioned the collapse of the giant nova of the Andromeda nebula about fifty years ago. This vast stellar body collapsed in forty minutes of Urantia time (p.464). (my comment: the year 1885 is about fifty years ago, from 1934, see Hubble! The supernova 1987A produced radiation of small uncharged particles, neutrinos, observed for the first time from a nova in the year 1987)

"The Realm of the Nebulae" by Edwin Hubble, printed 1936:

1. Observations show that details in nebular spectra are displaced toward the red from their normal positions,... (p.121) . Velocities, on the average, increased at the rate of roughly 100 miles/sec., per million light-years of distance, over the observed range of about 6.5 million light years. (p. 115)

2.The term "apparent velocity" may be used in carefully considered statements, and the adjective always implied where it is omitted in general usage (p. 123). This explanation interprets red-shift as Doppler effects, that is to say, as velocity-shifts, indicating actual motion of recession. It may be stated with some confidence that red-shifts are velocity-shifts or else they represent some hitherto unrecognized principle in physics. (p. 122)

3. The interpretation as velocity-shifts is generally adopted by theoretical investigators, and the velocity-distance relation is considered as the observational basis for theories of an expanding universe. Such theories are widely current.

4. Because the telescopic resources are not yet exhausted, judgement may be suspended until it is known from observations weather or not red-shifts do actually represent motion. (p. 122)

5. The nova of 1885 in M31 (Andromeda) was of a different order, Its luminosity at maximum was a considerable fraction of the total luminosity of the spiral, and in this respect it resembled the photographic novae detected in other, fainter nebulae. ... Which, if either of the two groups, dwarfs and gigants, was comparable with galactic novae. (p. 87)
= = =
Teos "The Realm of the Nebulae" by Edwin Hubble, printed 1936, Yale University,
perustuu hänen aikaisemmin pidettyihin luentoihin astronomiasta, galakseista ja kosmologiasta.
12.
=
”We learn that the name "Big Bang" was first proposed by Lemaitre in 1932. In …”

Maailmankaikkeuden geometria ja kosmologia
28.10.2011 12:37 Stefan H. Tallqvist

http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87...

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Hawking kertoo kirjassaan että paavi 1950-luvulla julisti Big Bang teoriaa oikeaksi Raamatulliseksi teoriaksi.

Katsotaan mitä Hawking (1988) sanoo alkuräjähdyksestä,
"Ajan lyhyt historia" sivu 52:

"Viimein 1970 julkaisin Penrosen kanssa yhdessä tutkimuksen, jonka mukaan alkuräjähdyksen eli singulariteetin edellytyksenä oli, että yleinen suhteellisuusteoria pitää paikkansa, ja että maailmakaikkeudessa on ainetta sen verran kuin olemme havainneetkin. … lopulta teoriamme hyväksyttiinkin yleisesti, ja nykyisin lähes jokainen olettaa että maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksessä. Kuin kohtalon oikusta olen nykyisin toista mieltä ja yritän vakuuttaa muille fyysikoille, ettei alussa ollutkaan todellista singulariteettia

Toimituksen poiminnat