Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

Soittakaa Paranoid!

Kuunnellessa luonnonsuojelua korostavia tahoja oloni on usein hankala. Mielestäni eläinten hyvinvointi on tärkeä kysymys. Samoin otan ilmastonmuutoksen kohtuu vakavasti. En pidä ydinvoimaa riskittömänä. Ja geenimuuntelussakin on paljon asioita joita emme vielä tiedä. Mutta sitten on se tapa joilla näitä asioita ajetaan. Monilla tuntuu olevan ajatuksena sen suuntainen, että kun johtopäätös on tosi niin sitten siihen johtavat perusteetkin ovat loogisesti valideja tai relevantteja tai hyviä argumentteja.

Eräs näistä on ajattelutapa joka pyörii usein eri aiheissa. Sillä ei taida olla mitään virallista nimeä. (Vaikka kenties pitäisi.) Siihen on kuitenkin viitattu varoaisuusperiaatteen nimellä. Joskin varovaisuusperiaate on tosiasiassa tätä mainittua ajattelutapaa mutkikkaampi ja parempi.

Ensimmäinen - ja sattumalta myös parhaiten ja eksakteimmin muotoiltu - versio tästä oli internetissä kiertänyt ilmastonmuutosvideo jossa ilmastonmuutoksesta huolestunut piirsi nelikenttää. Siinä oli taulukko jossa yhdellä "akselilla" oli se, onko ilmastonmuutos totta vai ei. Ja toisella on se teemmekö asialle jotain vai emme. Taulukko piirrettiin niin, että
1: Jos ilmastonmuutos ei ole totta emmekä tee mitään estääksemme ilmastonmuutosta, säästämme hieman rahaa.
2: Jos taas ilmastonmuutos ei ole totta ja teemme jotain, menetämme hieman rahaa.
3: Jos taas ilmastonmuutos on totta ja teemme jotain, menetämme hieman rahaa ja pelastumme.
4: Mutta jos ilmastonmuutos on totta ja emme tee mitään kuolemme kaikki.

Argumentissa esitetään että emme voi valita onko ilmastonmuutos totta vai ei joten siitä ei kannata kiistellä. Voimme sen sijaan valita mitä teemme ja valinta on tässä "lottokuponki". Joko teemme tai emme tee. Joko tarkoituksella teemme tai aktiivisesti jätämme tekemättä. Ja passiivinen valitsematta jättäminen on tekemättä jättämistä. Pitää katsoa riskiä ja lottokuponkia joka on käsissä.

Kuvaustapa on tietyllä tavalla vakuuttava. Lisäksi nelikenttä on graafi. Kuka voisi taistella sellaista vastaan? Etenkin kun argumentti näyttää harkitsevan kaikkia vaihtoehtoja. Se ei ole asenteellinen tai maailmankuvallisesti biasoitunnut kun nelikentässä on avarakatseisesti punnittu vaihtoehtoa jossa ilmastonmuutos ei olisi totta.

Eipä ihme, että vastaavaa ajatustapaa kohtaa monessa asiassa. Ennen kaikkea GM -kriittiset korostavat geenimuuntelun tuntemattomia tai mahdollisia riskejä tavalla joka muistuttaa hyvin vahvasti juuri tätä annettua nelikenttää. Sama koskee ydinvoimaa. Valitettavasti samaa asennetta tuntuu olevan myös rokotekriittisessä puolessa. (Ja nähdäkseni viimeistään tämän pitäisi alkaa kilistämään kelloja. Jos argumentin rakenne johtaa epätosiin lopputuloksiin on syytä miettiä onko tässä kysymyksessä perusargumentin kumoutuminen modus tollens. Tutummin "falsifioituminen".)

Tai sitten ei.

Argumenttirakennetta voi nähdä strategisena viisautena joka on kriittinen sen suhteen että se antaa avomielisesti tilaa mietiskellä vaihtoehtoja. Tosiasiassa tämä on vain yksi tapa muotoilla asenteita siten että siihen ei liity lainkaan itse asian käsittelyä. Se, mikä näyttää avomielisyydeltä tosiasiaa kohtaan on se keino jolla kierretään asian huolellinen riskianalyysi.

Riskianalyysissä on tavallisesti katsottu sitä, että on katsottava (1) riskin toteutumisen todennäköisyys ja (2) riskin toteutumisen voimakkuus. Ja kenties täydennettävä tätä (3) ennaltaehkäisyn työläydellä.

Tässä kohden tieto on jotain joka todellakin on se joka määrää onko vaikka ilmastonmuutos tosi vai ei. Tässä kohden voimme tiedon kautta valita hieman toisennäköisen lottokupongin. Sellaisen jossa tehdään aktio sen mukaan onko ilmiö tosi vai ei. Todellisuus ei tietenkään mukaile maailmankuvia ja toiveitamme. Mutta voimme ottaa tosiasiat huomioon päätöksenteossa. Tämä on se joka nelikentällä perimmillään ohitetaan. Ja ilmeisesti halutaankin ohittaa.

Argumentti tarttuu vain riskin voimakkuuteen.

Itse asiassa kuvattu nelikenttä on rakenteeltaan "teologiasta tuttu". Tavallaan. Ajatus on tuttu Blaise Pascalin aivoituksista kiinnostuneille. Ja tarpeettoman julistusintoiselle kristittyskenelle. Ajatus on hyvin samanlainen kuin Pascalin vaaka. Jostain syystä tämä on se argumentti jolla käännyttäjä usein lähtee liikkeelle. Ilmeisesti argumentti tuntuu yhtä nohevalta kuin ilmastonmuutoksesta huolestuneen video.

Ajatus siitä että luodaan "nelikenttä" jossa olisi vaihtoehdot "Jumala on, Jumala ei ole, Emme harjoita uskontoa, harjoitamme uskontoa" on itse asiassa lähinnä hieman erilainen tapa kuvata Pascalin argumenttirakennetta.

Suosiostaan huolimatta Pascalin vaaka on tunnetusti huono argumentti. Ei tarvitse olla edes kovin hyvä filosofiassa että on törmännyt syihin miksi sitä ei kannata ottaa kovin vakavasti. Tämä lienee se syy miksi argumentti näyttää vakuuttavan vain teistejä kun taas ateistit pitävät sitä ei-vakuuttavana jopa ilman filosofian perusteiden tietämistä. Ilmastonmuutosvideostakin innostuvat lähinnä ne joille asia on jo valmiiksi rakas. Pascalin vaa'assa onkin kieltämättä se ajatus että jos ei pidä vaihtoehtoa mahdollisena tai relevanttina, siinä kuvattua riskiä ei tunnetasolla koe merkittävänä. Ja jos taas uskoo Jumalaan pitää riskiä mahdollisena ja sillä pelottelu tuntuu vakuuttavalta. Tähän liittyen voisi mainita, että Jennifer Faust on tutkinut monien jumalatodistusten ja uskonnollisten argumenttien vetoavuutta. Ja hän on huomannut, että jopa sisäisesti ehyet käsiteanalyyttiset jumalatodistukset, kuten Anselmin ontologinen todistus, ovat sellaisia että niiden taustaoletukset ovat sellaisia että lähinnä teisti hyväksyy ne. Ja tämä tekee argumenteista sellaisia että ne vakuuttavat lähinnä niitä ihmisiä jotka ovat jo valmiiksi teistejä.

Pascalin vaa'an heikkoudet ovat monet. Mutta blogauksen kannalta oleellisinta on tiedostaa että se ei ole argumentti Jumalan olemassaolon todennäköisyydestä vaan siitä miten kannattaa uskoa vaikka kaikkia todennäköisyyksiä vastaan.

Toki jotain erojakin on. Pascalin klassikkoargumentissa on kuitenkin yksi älyllinen puoli joka koskee siinä olevaa äärettömyyden käsittelyä ja sen vaikutusta voiton odotusarvoon. Kun tämä äärettömyys otetaan pois, jää jäljelle tämänlainen "nelikenttä". Pascalin älyllinen kikka tavallaan rikkoo riskianalyysin heittämällä ääretöntä peliin. Ja nelikenttä unohtaa tämän ja jättää vain koko todennäköisyyden miettimisen kokonaan väliin.

Tämä luonnollisesti eroaa omista ajatuksistani. Niistä joissa esimerkiksi ilmastonmuutos on vahva teoria. Teoria jonka kriitikot ovat usein hieman erikoisesti liikkeellä denialismi edellä. Asenteella että jos tieteellinen konsensus on omaa asiaa vastaan niin "tieteelliset konsensukset ja paradigmat tulevat ja menevät". Itse muistan samalla että "uskonnot ja idiotia ovat sen sijaan ikuisia."
1: Edustan tätä vastenmieliseksi usein koettua ihmisryhmää jonka mielestä tieteen ja vaihtoehtotieteen suhde on samantapainen kuin valtavirtamedian ja vaihtoehtomedian ; Tieteessä tulee tutkimuksiin usein sutta ja sekundaa vaikka heillä on P -arvot ja vertaisarviointi. Tämä ei tarkoita että vaihtoehtotieteet olisivat laadukkaita hylkäämällä nämä periaatteet. Media valehtelee ja vääristelee mutta vaihtoehtomedia ei tarkista faktoja edes samalla tasolla joten ne ovat vielä epäluotettavampia.

Perustelematonta varovaisuutta!

Kikan voi tehdä ihan mihin tahansa missä voi pelotella. ; Nelikenttä on siitä hauska että sen voi tehdä aivan mihin tahansa. Jos puhutaan vaikkapa avaruusolennoista, voidaan törmätä Stephen Hawkingin ajatukseen siitä että meidän pitäisi kieltää SETI -projekti koska avaruusolennot jotka tulisivat tänne voisivat käytännössä tuhota meidät koska heidän teknologiansa olisi niin mahtavaa verrattuna omaamme. Tässä näkökulmassa ei tarvitse tietää miten paljon avaruusolentoja on. Ei sitä miten moni niistä on ystävällismielinen. Se nojaa pelkkään tuhon mahdollisuuteen, tai siihen että on kuviteltavissa mahdollisuu tuhoon.

Tai sen voi tehdä jostain joka ei viehätä tahoja jotka yleensä käyttävät tämänlaisia korkealentoisia ajatuksia. Ilmastonmuutos, geenimanipuloinnin vastustaminen ja vastaava ovat "hyvyyskeskeisten ihmisten" touhuja. (Niiden joita joku kutsuu naïveiksi, hipeiksi tai hörhöiksi, mutta en mene itse niin pitkälle.)

Mutta riski kuin riski. Saman nelikentän voisi rakentaa myös maahanmuutosta ; Joku voisi esimerkiksi tehdä näille maailmanpelastajille vasta-argumenttina nelikentän joka käsittelee maahanmuuton uhkia Suomalaisille. Siinä ei välitettäisi joukkoraiskaako ja ISIS dekapitoiko maahanmuuttajajoukkio ihmisiä oikeasti vai ei. Koska nelikenttään voitaisiin tehdä "kriittistä pohdintaa avomielisesti harkitseva" näkökulma juuri samalla hienolla tavalla kuin ilmastonmuutoksenkin kohdalla. "Maahanmuuttaja raiskaa ja tappaa" -kulmalle voidaan tehdä samanlainen uhkakuvan lietsonta kuin ilmastonmuutokseen liittyvälle maailmantuhollekin. Ja tämä hieno nelikenttäkin oikein pienen piirtelyn jälkeen näyttää, että varmuuden vuoksi pitäisi torjua kaikki. Koska kuviteltavissa oleva riski on samanlainen mahdollisuus kuin todellinen riski. Pelkkä riskin olemassaolo tai vaihtoehdon ottaminen punnittavana mahdollisuutena tekee sen että oikea ratkaisu olisi "Rajat kiinni!"

Ja rehellisesti sanoen. Keksin tämän koko kirjoituksen siksi että kun kuuntelin maahanmuuttokriittisten pelottelupuheita, niissä puhuttiin paljon uhasta ja riskeistä ja analysoitiin hyvin vähän todennäköisyyksiä joiden suuruus tunnetaan ja voidaan arvioida. Se kuulosti kovin tutulta. Huomio vähensi maahanmuuttokriittiten puoleltani saamaa kunnioitusta ja heidän mielipiteensä arvostusta. Tämänlainen asenne kun kertoo enemmän peloista kuin tosiasioista. Asenne on myös enemmän samanmielisten kanssa selkään läimimistä kuin kenenkään erimielisen vakuuttamista. Ja itse asissa tämä on lähinnä kätevä keino välttää tosiasioista puhumista. Ja vaientaa erimieliset tai vähintään tehdä kaikesta mitä he sanovat suoraan irrelevanttia. Samalla kun teeskentelee että on kovinkin avomielinen ja argumentatiivinen. (Ei minulla muuta, Lloydilla kenties on.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset