Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

Tämä. On. Internet.

  • Tämä. On. Internet.

Pasi Sillanpää kirjoitti blogiinsa tekstin siitä miten hän haluaa olla epäkorrekti. Tekstin sisältö on sen sorttista, että se tuo mieleen vertailukohtia menneisyyteen. Maailmaan ja aikaan jota ei enää ole mutta johon minut on vielä kasvatettu.

Tässä vanhassa maailmassa oli niin että jos joku kutsui itseään nöyräksi, laajasti elämänkokeneeksi ja viisaaksi neuvojaksi tai toisinajattelijaksi, hän ei ollut sitä. Aidosti nöyrä ei sano olevansa nöyrä, koska asian tiedostaminen saisi ylpistymään. Laajasti elämänkokenut viisas tietäisi että ihmiset eivät ohjaudu neuvomalla.

Ja toisinajatteluaan alleviivaavat ovat oikeasti erikoisuudentavoittelijoita jotka, noin karkeasti sanoen, yrittävät vain olla erilaisia salatakseen sen pikkuseikan ettei heillä ole aivoja. Useilla toisinajattelijoilla myös menevät sekaisin se, että ollaan jotain mieltä (opinionated) siitä että ollaan jotain ajattelijoita (thinkers). Ja usein toisinajattelijoilla on myös jokin marginaali-ideologia jonka ajatuksia he seuraavat hyvinkin kliseisesti niin että jos tietää heidän mielipiteistään olennaiset ja tietää mihin ideologiaan he ovat sidoksissa, voi arvata heidän muutkin näkemyksensä. Eli toisinajattelija on toisinajattelija vain jos unohdetaan sanaparista toisinajattelu sekä sana "toisin" että "ajattelu".

Nykyaikana epäkorrektius on vastaava asia.

Ne jotka korostavat olevansa epäkorrekteja noudattavat hämmentävän kliseisiä ja perinteisiä arvoja. Heillä on kuppikuntia joissa voivat jakaa mielipiteitään keskenään. Ja tässä kontekstissa häiriö ja tätä konsensusta hämmentävä kommentoija on sananvapauden este. Kuin Pasi Sillanpään herrakerho, joka päättää naisista että "Ei oteta, koska sen jälkeen emme enää voi puhua vapaasti."

Tämä taho korostaa olevansa jokin hovinarrin jatke. Pasi Sillanpään tapaan sanoo "Poliittinen epäkorrektius on keino kanavoida mielipiteitä. Se on ikiaikainen keino nostaa naurunalaiseksi vallitsevia uskomuksia ja käsityksiä oikeasta ja väärästä. Hovinarreista alkaen yhteiskunnan valtaa pitäville henkilöille ja ryhmille on esitetty asioita sarkastisesti, kärjistäen ja väännellen. Kärjistämällä ja vääntelemällä ihmiset ovat saaneet paksunahkaiset päättäjät hermostumaan tai vähintäänkin epävarmoiksi. Itsestäänselvyydet on haastettu ja monta itsestäänselvyyttä on murskattu. Murskaamisen kautta on syntynyt entistä parempaa." Ja huolena on se, että "Itse näen, että värikkään kielen kieltäminen ja vahvan retoriikan hylkiminen johtaa entistä suurempaan vastakkainasetteluun. Kun mitään ei saa sanoa, viha kanavoituu ja kapseloituu pieniin ryhmiin ja vihan poistaminen epäonnistuu."

Näissä epäkorrektien puheissa onkin aina tämänlainen hämmentävä jännite. Omia kuppikuntia suojellaan epämiellyttäviltä mielipiteiltä. Omaa ryhmää suojataan kun taas erimielisten tulee kestää kaikenlaista. Nykyajan epäkorrektius onkin usein malliltaan  sellaista että ihminen haluaa haukkua muita mutta hänen omia käsityksiään ei saa kyseenalaistaa. Näin sitä koetaan että vastapuolen moittiminen on hyvä silloin kun moititaan vaikka suvaitsevaiston ajamia asioita. Mutta sitten jos erimielisyyttä esitetään provokatiivisesti omasta mielestä vääristä asioista niin "esimerkiksi puhuminen miesten ja naisten polkupyöristä on historiallinen vääryys, joka vihdoin pitää korjata. Olen pahoillani, mutta edelleenkin pidän tuota keskustelua miesten ja naisten polkupyöristä esimerkkinä siitä, että vain itsetarkoituksellisesti etsitään epäkohtia." Aivan kuin jako miesten ja naisten polkupyöriin ei olisi kulttuurinen konventio jota on opetettu itsestäänselvyytenä.

Onkin hämmentävää elää maailmassa jossa virallisesti kannatetaan niin voimakkaasti epäkorrektiutta. Mutta jossa kuitenkin ollaan sellaisia että kritiikin saaminen muuttuu vainoamiseksi. Esimerkiksi jos sanoo jotain homovastaista ja saa siitä ärhäköitä kommentteja, tätä ei nähdä epäkorrektiutena vaan vainona. Se on aina yhtä söpöä kun joku kirjoittaa nettiin laajalevikkisen lehden suuresti luetun uutisotsikon alle kommentoiden, että hänellä ei ole sananvapautta. (Esimerkiksi kaikista niistä maahanmuuttokriittisistä kommenteista olemassa ovat ilmeisesti vain ne jotka haastetaan oikeuteen. Koska muuten tilanne olisi se että valtaosaa maahanmuuttokriittisistä teksteistä ei teknisesti ottaen sensuroida vaan niitä pääseeä ammatikseen esittämään eduskunnasta käsin lehdistöllekin moni.)

Mutta tämä tietenkin sopii maailmaan jossa tilanne on se että kun omaa mieltä olevat ovat oppositiossa, niin silloin pitää olla poliittisesti epäkorrekti ja valtaa vastaan. Mutta sitten kun ei olla, niin ei saa kritisoida ja olla torppaamassa ahkeraa tekemistä. Koska vaaleissa se paljon puhuttu Kansa on puhunut, pulinat pois. Kansa ei äänestä väärin. Unohdetaan että Kansa äänesti valtaan nykyisen hallituksen ja aiemmat. Ja ne on kyllä haukuttu oppositiossa. Narrivertauksilla omaa toimintaa oikeuttaen.

Tämä ei ole mitään yllättävää.

Yksi tapa mitata asiaa onkin kätevää tehdä narriviittauksilla. Jos sitä korostaa narriuden tärkeyttä osana provokatiivista asioiden käsittelyä niin sitten sitä tietysti suhtautuu myönteisesti siihen että tätä kohdistetaan myös omaan itseen.

Hikipedian ylläpitäjänä olenkin tottunut siihen että toimintaamme ovat moittineet ennen kaikkea (1) lestadiolaiset ja (2) toisaalta juuri omaa poliittista epäkorrektiuttaan alleviivaavat tahot, kuten kansallismieliset maahanmuuttokriitikot. Heidän puolellaan tulee lausuntoja joiden mukaan parodia-artkkeli Marco de Witistä ei kuulu siihen mitä hikipedia on projektina. (Which is golden.) Eihän heille voi opettaa muuta kuin sen, että jos Simo Häyhä -juttu on liian provokatiivinen joidenkin makuun ja se pitäisi sensuroida tai jopa poistaa, niin kirjoitamme tilalle pahemman mustasta kuolemasta ja venäläisiltä poskeen ottamisesta.

Tämä mielestäni demonstoi sitä mitkä tahot eivät salli itselleen vitsailua. Saatan esimerkiksi mainita että Antti Tuisku on naureskellut itsestään tehdylle hikipedia -artikkelille mediassa. Ja Henry Laasanen on ottanut osaa itseensä kohdistuneiden vitsien keksimisessä ja tekemisessä. Tämä kertoo siitä että heillä on harvinaislaatuisen terve sietokyky. Itseen kohdistuvat erimielisyydet, provokatiiviset verbaali-iskut ja vastaavat mittaavat aidosti sitä miten hyvin ihminen kestää ja arvostaa.

Älkää ymmärtäkö tätä väärin (ymmärtäkää tämä oikein).

Näen että kuppikunnilla on suuri rooli kun puhutaan mielipiteiden kokonaiskirjosta. Kritiikki voidaan esittää argumentatiivisesti mutta ainakin osa siitä koetaan myös sosiaalisena ja emotionaalisena paineena. Ja tämä vaikuttaa jokaiseen ei-sosiopaattiin ja ei-psykopaattiin käytöstä ohjaavasti. (On tavallaan tervettä jos se naisen läsnäolo todella tukkisi suita. Niitä omia räväköitä mielipiteitä kun ymmärrettäisiin jollain tavalla hävetä.) Tässä kuppikuntaisuudessa on kuitenkin kysymys juuri siitä että valtaosa "provokatiivisista" ihmisistä ovat tosiasiassa pelkureita. He tykkäävät sanoa mitä mieltä ovat mutta eivät itse kestä itseensä kohdistuvaa kritiikkiä tai provokatiivisuutta. Tämä on minun silmissäni verrattavissa ihmiseen joka kutsuu itseään tappelijaksi mutta joka suostuu vain taisteluihin joissa joku pitää vastapuolta sidottuna ja avuttomana ja vetelee tähän itse ns. "vapareita". Moni "provokatiivinen ajattelija" tosiasiassa vaan tykkää hakata ja kyykyttää. Tämä on sadismia eikä sananvapausrohkeilua. Nämä ihmiset ovat julmia ja pelkureita. Ja se on aika ikävä kombo.

Tai ymmärretään vähintään että räväköille mielipiteille on olemassa konteksti. Koko elämä ei ehkä ole yksi suuri narrin showesitys eivätkä myöskään kaikki ihmiset ole narreja. Minun on vaikeaa ymmärtää miten kansainvälistä politiikkaa tekemään pyrkivät hahmot jotka pitävät kunnianosoituksena sitä että eivät harrasta kohteliaisuutta. ("I do not do politeness.")

Lisäksi olen omasta mielestäni samoinajattelija. Usein minua moititaan oudoksi. Mutta mielestäni olen aivan normaali ja näitä arvostelmia esittävät ovat enimmäkseen tylsämielisiä. Toki minulla on jonkinlainen luonnehäiriö joka tekee minusta ärsyttävän ja rasittavan kaikille kanssaihmisilleni. Kuten kanssani uskontoasioista vääntänyt kristitty Sami Liedes on minusta sanonut, hän ei usko että minä olisin järjestämässä kenenkään lynkkajaisia. Mutta sen sijaan olen uskottavasti itse lynkkausjonossa pääsisipä hirmuvaltaan suunnilleen mikä tahansa suuntaus. Tämä on mielestäni kohteliaasti, kenties jopa tarpeettoman kohteliaasti, sanottu. Mutta toisaalta tästä voi sanoa sen verran että jos minun asenteella ja aatemaailmalla oltaisiin eletty menneisyydessä niin olisin esimerkiksi ranskan vallankumouksessa ollut todennäköisimmin Girondisti. Heistä ei tykätty. He olivat periaatteessa kuninkaanvaltaa vastaan mutta heidät tappoi kuitenkin vallankumoukselliset.

Tähän liittyen minulla on vaihtelevan kohtelias tapa poltella siltoja takaani, edestäni ja joskus jopa altani. Tästä on ollut seurauksia. (Esimerkiksi hikipedian ylläpitäjänä olen ollut tilanteessa jossa vähemmistövaltuutettu on lähettänyt kollektiivillemme ukaasia sakoista jotka koskevat tekstiä jota en ole kirjoittanut tai edes lukenut.) En edes jaksa laskea monissako ja miten pahassa antisosiaalisen median matalapaineessa olen ollut ja palannut niistä silti hengissä.

Yleensä en tässä kohden ole kuitenkaan sanonut että tämä johtuisi siitä että minua vainottaisiin. Pelkkä vastuuseen tai vaikeuksiin joutuminen ei ole vainoa. Kritiikki on sananvapautta eikä sensuuria. Turhat mielipiteet naisten- ja miesten polkupyöristä ovat mielipiteitä. Valitan vasta kun tämä menee kohtuuttomuuksiin kuten työpaikan alta soittamiseen tai väkivallalla uhkailuun. Sillä minä en ole mikään munaton ruikuttava pelle joka leikkii jotain pikku provokaattoria ja sitten itkee kun veri vuotaa nenästä jota sieltä on omin pikku toimin kaiveltu. (Ja voi että olenkin sitä sieltä kaivellut.)

Lisäksi tietenkin on hyvä ottaa esille jos ylilyöntejä tulee. Sillä jos vihollinen suuttuu narriudesta ja ylilyä, on tämä ylilyönti hyvä napata talteen ja jakaa mahdollisimman monelle. Ei sensuroiden vaan nimenomaan jakaen mahdollisimman laajalle jotta mahdollisimman moni näkee ja voi päätellä minkälaisia ihmisiä nämä ylilyöjät ovat. Tämäkään ei ole sensuuria vaan maksimaalista sananvapautusta. ; Muutenkin voidaan sanoa että niin kauan kuin Juuri Teitä ei ole tappouhkailtu, juuri Teidän kotiosoitettanne ei ole ilmoitettu tiedetyksi ja juuri Teidän henkeänne ei ole uhattu henkilökohtaisten mielipiteidenne vuoksi, eikä poliisi ole heittänyt Juuri Teitä vankilaan mielipiteidenne vuoksi niin teknisesti ottaen Te ette ole mikään uhri. Jos teitä sakotetaan se riippuu siitä onko tässä juuri teidän ideologiassanne jokin poikkeus vai ovatko Teidän ideologianne jäsenet nyt vain sellaisia että eivät välitä niistä Yhteisesti Määrätyistä, esimerkiksi tappouhkailua ja kansanryhmää kiihottamista vastaan tarkoitetuista, lakipykälistä. (Koska jos annetaan erikoisvapaus eikä tuomita se on nimenomaan mielivaltaa joka ei sovi demokratiaan. Lain on oltava sama kaikille.) Jos Te valitatte uhriutumisesta eivätkä nämä ehdot täyty, ette ole uhreja vaan Hienohelmoja. (Hyvää onnea vaan valitsemallenne tielle.)

Vihjaan vielä senkin verran että on turhaa pitää itseään provokaattorina ja epäkorrektina vain siksi että sanoo jotain joka ärsyttää jotakuta. Netti on täynnä aivan kaikesta pahastujia. (Toisissa ideologioissa, kuten maahanmuutokriittisissä tätä hienohelmaisuutta jossa uhriutuminen ei ole sidoksissa vastapuolen hirviömäiseen väkivallan uhkaan ja vastaavaan vaan siihen että ollaan itse kovin herkkänahkaisia ja pahastutaan siitä että jollakulla on väärä lakialoite politiikassa ja maassa on asioita jotka ärsyttävät häntä itseään. Liity kuule kerhoon. Ainiin, teillähän onkin se toisinajattelijoiden kliseitätoisteleva kuppikuntakerho jo. Unohtakaa että sanoin mitään!) Täällä on myös trolleja jotka tekopahastuvat ties mistä ja tekevät ties mitä muuta. (Uskokaa miestä joka on kirjoittanut suuren osan vauvafoorumin sisällöstä!) Te ette teknisesti ottaen ole mitään ainutlaatuisia lumihiutaleita. Tämä. On. Internet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Luin ja koetin ymmärtää. Välillä olin saamassa niskalenkin blogista, mutta rivi lisää, niin täysin hukassa taas. Joko älyni, tai oppimääräni ei ole riittävän korkealla tasolla.

Yritin ajatella itsenäisesti ja vastustaa näkemystäsi, tai puoplustaa sitä. Ei onnistunut, valitan.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Ehkä joku on syönyt väärän merkkisiä sieniä?

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Olette väärässä. Nauttimani sienet ovat aina Audi -merkkisiä.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Ei se mitään. Kaikkea ei tarvitsekaan ymmärtää. Toisaalta ymmärtämisvaikeuksia saattaa tuottaa se, että kärsii Dunning-Kruger -efektistä tai tekstisisältö tuottaa liiallista kognitiivista dissonanssia. Jos kysymys on tästä niin sitä tuskin voi auttaa millään. Oppimattomuuden voi korvata harjoittelulla. Väitän että 10 000 tuntia aktiivista päämäärätietoista tiedekirjallisuuden lukemista muuttaa asian.

(Itse olen suoraan sanoen lakannut välittämästä sellaisten ihmisten todellisuuskuvastosta, jotka eivät ole lukeneet vähintään tuhatta kirjaa joista yli puolet on ns. akateemista tiedekirjallisuutta jossa ei ole juonta. Enkä välitä mikä heistä on liian helppoa tai vaikeaa. Miksi toisten ihmisten ymmärrysrajoitteet olisivat jotain jolla he voisivat ylpeillä tai argumentoida tai olisivat jotain jonka pitäisi jotenkin jarruttaa itseäni ja omaa mielenjuoksuani? Jos juoket kilpaa, et kuuntele kun radanvarsimummo valittaa kävelytukiensa ja rollaattoriensa kanssa että ei pysy perässä.)

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Vinkki valtiovarain ministerille. Sivistyssanat ja yliviisaat henkilöt haittaverolle. Me tyhmät jo maksamme tyhmyydestämme veroja.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Janitskin tuskin linkittää tätä juttua lehtykäiseensä. Fanit nippanappa otsikon jaksaa, ja sekin oli piip.

Hikipedian "Sahti" juttu ei pidä paikkaansa. Hikivandaalit asialla? Nimittäin, olen kerran saanut hyvää kylmää sahtia heinäpellolla, jonka jälkeen en ole sellaista piip maistellut. Mutta ehkä tämä oli asiatonta, koska tapahtuma liittyy henkilökohtaisiin ja ainutkertaisiin kokemuksiini, joihin internet ei ollut viellä vaikuttanut. Sitä ei edes ollut, toisin kuin sahtia, ja aika kultaa muistiot.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Katselin pari päivää sitten hyvin epäkorrektia haastattelua. Vaikka olenkin sitä mieltä, että ihmisten pitäisi käyttää sanoja, joilla on luontevin kuvailla asioita, jotenkin jäi sellainen maku siitä, että kumpikin osapuoli pyrki olemaan epäkorrketimpi kuin toinen ja koko keskustelu muuttui sen kautta tyhjänpäiväiseksi. Mistään ei oikeastaan puhuttu, keskityttiin vain haukkumaan vastapuolta homoksi.

Siinä, missä se jossain paskanjäykässä televisiokeskustelussa voisi aiheuttaa höhöttelyä, edellämainitussa haastattelussa se alkoi vain tylsistyttää. En minä ymmärrä, miksi ihmisiä täytyy sanoa homoiksi, neekereiksi ja ties miksi, jos se ei selvennä tai paranna keskustelua millään tavalla. Saa toki sanoa, sitä en kiellä, mutta aika itsetarkoituksellista se on.

Voisiko siinä olla joku yleisen korrektiuden aiheuttama paine? Että pitää saada sanoa niitä "kiellettyjä" sanoja. Joskus on tullut katseltua amerikkalaisia roasteja, jotka alkavat olla siinä pisteessä, etteivät ne enää edes naurata.

Viihteellä on toki suhteensa todellisuuteen. Esimerkiksi väkivaltaviihdettä kulutetaan jatkuvasti enemmän ja sitä on tarjolla enemmän. Viihteen kertomat tarinat ovat aina vain kyynisempiä ja nihilistisempiä.

Sitten kun vilkaisee viihdettä vaikka toisen maailmansodan jälkeen. Ketään ei silloin ilmeisesti kiinnostanut mässäillä raiskauksilla, kirosanoilla, verellä ja suolilla. Voiko sillä, että niillä polvilla oli aitoa kosketuspintaa asiaan, olla jotain merkitystä?

Morris taas totesi jotain siihen suuntaan, että väkivaltaviihteen korkea kulutus kertoo siitä, kuin alistettuja ihmiset ovat yhteiskunnan taholta.

Edit.

Niin ja se, mitä olen ollut huomaavinani, on parodisointi; Kun saadaan tilanne käyttää jotain keinoa, josta on totuttu syyttämään vastapuolta, se käytetään kärjistetysti samalla kaltaisesti. Lopulta se parodiakin näyttäisi unohtuvan ja siitä tulee ihan normaali väline. Yhtäkkiä jokin, mikä oli aluksi vastapuolen halveksittu keino, onkin omassa käytössä. Ja sitten se vastapuoli puuttuu siihen, koska siihen puututtiin heidänkin kohdallaan.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Viihde on sitä, mitä ihminen ottaa himolla vastaan, kun ko. viihteen sisältö puuttuu ihmisen ikiomasta tosielämästä.

Kun sitä viihdettä imee tarpeeksi, niin alkaa ihminen elämään just sitä samaa viihde-elämää myös todellisessa maailmassa. Joillekin se muuttaa ilmaisua, toisilla se muuttuu teoiksi.

Toimituksen poiminnat