*

Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

Sipilän erikoiset tunteilut (ja ehkä vähän minunkin)

Juha Sipilän ja YLE:n välinen skisma on ollut varsin viihdyttävää seurattavaa. (Hikipedian kanta tapahtumaan on yksiselitteinen; Varoitamme mauttomia vitsiuutisia kirjoittavia. Kuten minua itseäni. Tämä on kätevää koska varoittaminen on vähän kuin harjaaminen ; Se on keino muka suhtautua asiaan vakavasti samalla kun tekijälle ei tule mitään oikeita seurauksia.)

Pääteemana näyttää olevan se, että toisen puolen mielestä Sipilä on vaarantanut lehdistönvapauden. Ja toisen näkemyksen mukaan Sipilä ja hänen viattomat sukulaisensa ovat vainoamisen ja jahtaamisen uhreja. Tilanne on ollut niin kutkuttava että esimerkiksi Ruben Stiller on uudelleenlokeroitunut mielessäni lähes sananvapauden sankariksi. Toisaalta olen myös hieman sympatiseerannut Sipilää joka selvästi reagoi kuten normaali - eli ei julkisuudessa ollut - ihminen reagoi paineen alla. Ja hän viittaa myös sellaisiin asioihin, kuten siihen että hänellä oli mielestään turhan vähän aikaa vastata journalistille.
1: Toki journalistin on hyvä kuulla jokaista osapuolta, mutta tosiasiallisesti aiheen kohteen suostumusta ei tarvita. Muutenhan kaikki korruptio- ja hankalat tilanteet voitaisiin ohittaa "no commentsilla" jonka jälkeen ei olisi luvallista julkaista mitään paljastusjuttuja olivatpa ne sitten mitä tahansa ja miten merkittäviä tahansa. Aika iso osa paljastusjournalismista paljastetaan tosiasioilla eikä sillä että mukana on puolustus. Jotkut asiat ovat sellaisia että niitä puolustetaan oikeudessa.

Tilanteessa oli erikoinen käänne joka koski Sipilän lähettämää palautetta. Hän Tässä kohden kyseessä on se, että tämä on haluttu nähdä pelkästään lehdistön kommentointina, eikä sensuurina. Sipilän lähettämiä viestejä on myös julkaistu. Tässäkin jutussa on lainauksia joiden lähteenä ovat juuri nämä vuodetut viestit.
1: Suomen kirjesalaisuuden mukaan kirjeen vastaanottaja saa julkaista kirjeen. Kirjesalaisuus tarkoittaa, että vain vastaanottaja saa avata sen ja tämän jälkeen viesti on yleistä omaisuutta. Opin tämän vähän ikävässä yhteydessä kun yritin selvittää onko mahdollista haastaa oikeuteen uskovaisia julistajia jotka lukea repostelevat koulussa luokan edessä saamiaan kirjeitä. Näin saa tehdä. Mautonta se on kenties silti. Jos asia ei ole laitonta, siihen on paha tehdä mitään.

Sipilä on toki tunnustanutkin näiden viestien olevan tunteilua. (Mikä on hyvin erikoista kun mietitään, että journalisti Salla Vuorikoskelle lähettämiensä sähköpostiviestien sisällön mukaan hänellä ei ole tunnesidettä niihin sukulaisiin joka viestissä tarkoitti että mitään jääviyskysymyksiä ei voi olla. "On todella käsittämätöntä, että edes käy pienessä mielessä, tehdä tällaisia ratkaisuja sukulaisten edun vuoksi. Minulla ei käynyt tällainen edes mielessä enkä tiedä mitään Kateran asiakkuuksista. Ei ole aika riittänyt sukulaisten kanssa seurusteluun, vaikka mieli tekisi joskus kysellä kuulumisia."Ei ole yhteyksiä mutta tunteillaan heidän puolestaan ja kutsutaan toisaalla läheisiksi. Aika jännänlaiset etäiset ja olemattomat suhteet nämä tälläiset.)

Sipilän strategia näyttää muutenkin olevan se, että hän syyttää valehtelusta ja vaatii hiljentämistä. Muutenkin Sipilän asioihin puuttuneita journalisteja tuntuu vaivaavan se, että heidän työskentelynsä loppuu tai uhataan lopettaa ei-asiaanliittyvin syin, eikä Ylenkään vaikenemisasioissa ole täysin kärytön tunnelma.. Tämä viittaa siihen suuntaan, että kyseessä on muukin kuin "pelkästään" Sipilän sananvapauteen liittyvä lehdistön toiminnan kommentointi. Ottaen huomioon kauppojen taloudellinen suuruus, sukuyhteys ja siihen liittynyt voimakas reagointi jossa asiassa huomio on haluttu vetää asiasta tiedottavaan journalistiin, on tilanne hyvin kiinnostava. Tässä kontekstissa ei välttämättä kannata heitellä kameran edessä niin, että jos taloudellisesta suhmuroinnista kysytään tulevaisuusskenaariota, että vastaa ilmeillen että "jos, jos ja jos, entä jos Yle loppuu tai Maikkari loppuu, entäs sitten hehhehheh."  (Joka on kyllä sellainen lausunto tuossa kontekstissa, että tekisi mieli mainita ylipäätään siitä mitä tarkoittaa se että tälläinen kytkös käy edes mielessä...)

Jäävi on jäävi.

Merkittävää on se, että aiheena ei ole juridiikka eikä se miten Sipilän välit tai intentiot toiminnassa ovat. Jääviysasioita tankataan sellaisista asioista kuin hallintolaki (434/2003) ja vastaavat asiat. Merkittävää on tiedostaa, että esteellisyys syntyy, mikäli virkamies tai luottamushenkilö on sellaisessa suhteessa käsiteltävään asiaan tai sen asianosaisiin, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Esteellisyyttä ei arvioida konkreettisesti vaan riittää, että puolueettomuus on objektiivisesti ajatellen saattanut vaarantua. Tämä on merkittävää koska Sipilän argumentteina ei ole ollut osoittaa yhteyksiä olemattomiksi vaan se että hän on vain sanonut syytösten olevan valehtelua. Mikä on tietenkin erikoista koska jääviys on mitä se on. Eli Sipilä puolustautuu perimmiltään juridisilta syytöksiltä vetämällä lain silmissä irrelevantteihin asioihin ja käyttämällä kommentoinnissa arvioivaa mutta ei-argumentaatioon sidottusti sanaa "valehtelu".

Kun Sipilä sanoo blogissaan, että "Ylipäätään, että tällainen kytkös käy edes mielessä, kertoo enemmän kysyjästä. Ei kävisi mielessäkään." hän viittaa tietenkin intentioihin. Tässä kohden itse saattaisin sanoa että ammattimaisella toimijalla jääviysasiat käyvät kyllä mielessä kun hän suunnittelee vastuullista yritystoimintaa. Ja tässä mielessä puolustus on hyvin erikoinen, ellei peräti heikko. ; Näkisin että Sipilän olisi ennemminkin perusteltava miksi hän ei ole jäävi. Tämä vaatii peruteluja. Valheeksi väittäminen ilman valheeksi todistamista ei ole tälläistä. Jos hän todella ei ole jäävi, hän voinee demonstroida että yhteyksiä ei ole. Tämä voi tietenkin olla vaikeaa uskoa jos hän toisaalla tunnustaa tunteilevansa.

Kuitenkin näen Sipilän puolelle myös jotain.

Sipilän ongelmana on huono medianhallinta. Tämä ei ole yllättävää ; Hän ei ole poliittinen broileri. Yritysmaailmassa asioita usein setvitään epäsuoremmilla tavoilla.
1: Ja rehellisesti sanoen yksityishenkilönä suosin itsekin näitä menetelmiä. Armeijassa eräs luutnantti sai byrokratian kautta varoituksen teoista. En ottanut osaa tähän nimenkeruuseen koska ongelmat joista hän aiheesta sai varoituksen tapahtuivat leirillä. En allekirjoittanut papereita vaan kerroin hänelle päin naamaa että hän saa seuraavan kerran kusella ollessaan losotella "ihan sieltä päästä asti". Sipilällä on tietenkin ollut vastaavanlaista asennetta. Sellainen nyt ei vain toimi median kanssa, ei jos olet pääministerin tapainen vastuuhenkilö. Minä jouduin tästä asiasta vaikeuksiin, luutnantti sai varoituksen ja ongelma jatkui leirin loppuun asti. Mutta minä olin lähimpänä asian ratkaisukeskeisyyttä probleeman vielä ollessa akuutti.

Syytteissä ollessa on omituista vetäytyä sukulaisten selän taakse jos itse on tehnyt päätöksiä joihin liittyy sellaisia jääviyskysymyksiä joissa sukulaisuus nimenomaan on raskauttava asianhaara. Ja niin edespäin.

Sanon suoraan että katson, että Sipilän toinen ongelma liittyy lestadiolaisuuteen.

En ottaisi asiaa muuten edes esiin, mutta Sipilä aloitti itse aiheesta. Hänen öinen sähköpostiviestinsä kun piti sisällään oireellisen kommentin "Lestadiolaisjutut Yrityksen tuulesta temmatut työsuojelujutut Tulojen ilmoittamatta jättäminen Jne, jne. Arvostukseni Yleen on nyt täysi nolla" Ilmeisesti myös lestadiolaisiin liittyvät paljastukset ovat valetta, jopa silloin kun ne käsittelevät tosiasioita.

Tämä ei toki ole mitään uutta lestadiolaisuudessa; Kun lestadiolaisten parista paljastui pedofiilienpiilottelua, lestadiolaisyhteisön tapa hoitaa mediakritiikki oli uhriutua uskonnollisen vainoamisen taakse. Toki tämä oli toiminut aiemmin. Lestadiolaisten historiaa seuranneet tievätä miten Teuvo Peltoniemi nostatti aikanaan mediakohun televisiota myöten, mutta vasta haastattelu "Pirkassa" toi hänen näkemyksensä lestadiolaisten tietoon asti ; Lestadilaiset eivät katsoneet televisiota ja näin syntyi informaatiokatkos joka alkoi näyttämään erikoiselta. Sillä K-kauppakeskus yritettiin laittaa boikottiin koska sen puolella asia oli tuotu esille sellaisessa lähteessä joka oli myös lestadiolaisten saatavilla. (Aihepiiristä ja enemmästäkin saa enemmän pätevää tietoa lukemalla Johanna Hurtigin "Taivaan taimet - uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta".) Reagoinnit hoitokokouksiin ovat nekin olleet "kiinnostavia". Hikipediassa harva asia on tuottanut suuria ongelmia, lestadiolaiset ovat niistä merkittävimpiä. Toisia vastaavia tuntuvat olevan poliittista korrektiutta kannattavat uusnatsit jotka loukkaantuvat kansallismielisten ikonien aiheista vitsailusta. Muut ovat sitten yksityishenkilöitä joiden häiriintymistason ilmoitan korkeaksi mutta joiden nimeä en tässä kohteliaisuussyistä viitsi nostaa esiin. (Häiriintymisasioissa lienen kokemusasiantuntija ; Koira koiran tuntee.)

Mutta en vedä uskontoa tähän sillä tavalla joka ensimmäisenä tulee mieleen. Vaan mutkan kautta. On nimittäin toki selvää että temperamentti jolla asiaa hoidetaan on liitoksissa itse kunkin kasvuympäristöön. Lestadiolainen puolustusstrategia on siitä kiinnostava että se on sekä aggressiivista, epäargumentatiivista että sananvapauden mukaista. Tällä kolmikolla sitä mennään, hyökkäys on paras puolustus, etenkin silloin kun tosiasiakeskustelua ei voida käydä kun yksityiskohdat ovat itseä vastaan. Sipilä on kasvanut ympäristössä jossa kriisinhallinta median ja julkisen mielipiteilyn kanssa on hoidettu tällä tavalla. Se on sitä kulttuuria josta hän tulee ja sitä eetosta jolla hän toimii. Kysymys ei ole uskonnosta sanan täydessä mielessä. Kysymys on enemmän tämän uskonnon koristelusta.

Lestadiolaisalueilla elävät ihmiset tietävät kertoa että lestadiolaiset ovat yhteisöllisiä. Tämä näyttää helposti ulospäin hyvin suhmuroivalta. Kuitenkin motiivi on useimmiten luottamus. Kun tunnetaan tyyppi ja tiedetään tämä rehdiksi kaveriksi, on hänen kanssaan helpompi tehdä kauppaa. Riskit ovat pienempiä "kun tiedetään". Tämä on tavallaan ihan luontevaa.
1: Mallia omakohtaisuus : Olin itse lukioikäisenä siivoamassa viikonloppuisin leipomon keittiötä ja esim. ansaitsin lukiokirjoihin ja sähkökitaraan rahat tällä. Ansaitsin paikkani pitämisen työllä ja ahkeruudella. Mutta tuskin jotain honteloa puolihullun oloista teiniä olisi otettu vaan siivoilemaan jos leipomon pitäjät eivät olisi tunteneet vanhempiani. Lestadiolaisten kanssa tilanne on sama. Rahamäärät vain ovat suurempia kuin minun viikonlopputyöni kohdalla oli.

Motiivit eivät ole niin ikäviä kuin miten ne ulospäin muotoilee. Sipilällä onkin luultavasti loukkaantumisat juuri siitä että hän on ajatellut että hän tekee hyviä kauppoja luotettavien tahojen kanssa. Eli kyseessä olisi win-win. Jääviysasiat tuskin ovat käyneet mielessä. Mikä on se oireellinen asia. Sillä jääviyskysymys ei ole toimijoiden motiivikysymys vaan yhteyskysymys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tätä viestiä ei saa käyttää julkisuudessa.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Tätä kommenttia ei saa näyttää julkisuudessa tai yksityisissä tilaisuuksissa tai öljynporauslautoilla.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Tämän blogikirjoituksen suositteluani saan kommentoida vain minä itse.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #3

Ettekä saa, sillä tähän blogiin ei saa kommentoida suoraan tai epäsuorasti. Koska kirjoitin näin tähän.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #3

Ei Vuorikoskikaan kysynyt Yleltä lupaa.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Laitetaan tähän tunti sitten julkaistu http://yle.fi/uutiset/3-9329727
Politiikan toimittaja Pirjo Auvisen näkökulma.

No comments.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Hikipedia on offline. Ei nyt mitä tahansa voida maassa sallia.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Hikipedialle on varattu tietty määrä datansiirtoa. Eli kävijävyöry johtaa näihin pimentoihin. Toki olin sympaattinen Sipilälle vain siksi että tapahtuisi sananvapaudelle vakavin ongelma ; Sipilä pitkä käsi sulkisi Hikipedian Kanadasta asti.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Merkittävää on tiedostaa, että esteellisyys syntyy, mikäli virkamies tai luottamushenkilö on sellaisessa suhteessa käsiteltävään asiaan tai sen asianosaisiin, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Esteellisyyttä ei arvioida konkreettisesti vaan riittää, että puolueettomuus on objektiivisesti ajatellen saattanut vaarantua.

Ei pdä paikkaansa, meillä vain on ollut kotona muutenkin surutyötä.

Toimituksen poiminnat