Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

Vakaumuksensa pyhittämät miehet

  • Uskonto kuuluu katukuvaan ja siksi tämä on masennuksesta kärsivien uskonnottomienkin velvollisuus, joka päivä.
    Uskonto kuuluu katukuvaan ja siksi tämä on masennuksesta kärsivien uskonnottomienkin velvollisuus, joka päivä.

Uskontoon tutustumista ja uskonnollisia konsepteja pidetään maassamme tärkeänä. Nähdään, että yhteiskuntamme historia on kristillinen ja tämä menneisyys on tunnettava. Toisaalta nähdään että yhteiskuntarakenteidemme arvot ovat perustaltaan kristillisiä arvoja. Näin niiden tuntemiseen sisältyy lisäksi Weberiläinen ajatus siitä että kristilliset arvot ylläpitävät yhteiskuntaa. Joka on jo askel kohti velvollisuutta ; Joko olet kristitty tai yhteiskunnan pysyvyyden vaarantava vapaamatkustaja. (Tämä vapaamatkustaja-ajatus on rakas esimerkiksi kirkonmies Martti Muukkoselle joka on saarnannut asiasta runsaasti esimerkiksi internetissä.)

Näiden näkemysten perusteluun löytää ratkaisuja esimerkiksi "Opettaja" -lehdestä. Opettajat ovat siitä hyviä että he periaatteessa edustavat lain säätämää koulutuselintä. Ja he ovat virallisesti sitoutuneet uskonnonvapauden toteutumiseen. Tässä mielessä on hyvä ja arvokas asia vilkaista mitä heillä on sanottavana. Näkökulma ei ole teologinen tai uskonnolllinen tai julistava. (Koska tunnustuksellisuudesta ei virallisesti voi koulussa olla kysymys. Sellainen olisi laitonta.)

Puolisoni on ammattikoulun opettaja, joten kotiimme on tullut "Opettaja" -lehti jo monta vuotta. Eräs lehti (2.11.2012) oli ottanut uskonnonopetusasian teemakseen. Siihen oli montakin kirjoitusta yhdessä numerossa. Se esimerkiksi opastaa (sivu 13) että "Nykyisessä opsissa uskonnon opetuksen tarkoituksena on perehdyttää oppilas omaan uskontoon ja suomalaiseen katsomusperinteeseen sekä tutustuttaa muihin uskontoihin." Puhutaan tietämisestä ja ymmärtämisestä.

Sivulla 3 sitten kerrotaan mitä tämä tarkoittaa. Hannu Laaksola kertoo että uskonnonopetuksessa on kysymys omien arvojen sisäistämistä. "Arvot ohjaavat kaikkia toimiamme, ja kun ihminen elää arvojensa mukaista elämää, hän voi kokea tyytyväisyyttä ja tasapainoisuutta." Hän kertoo että "Luterilaisuudesta on muodostunut sitä kautta vahva pohja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Kristinuskon vaikutus näkyy myös koko läntisessä maailmassa ja ihmisten ajattelutavassa. Jo monien päivittäisten vertauskuvien tai lainsäädännön ymmärtäminen vaatii tietoa uskonnosta. Tämän vuoksi voidaan pitää luonnollisena, että uskonnon opetus on aina sisältynyt kouluopetukseemme." Tämä tarkoittaa sitä, että "Kouluopetuksen yksi keskeinen tehtävä on arvokasvatus, jonka keskiössä katsomusaineet ovat. Arvokasvatuksella luodaan raamit, millaisiin arvoihin, asenteisiin ja maailmankuvaan koulu kasvattaa." ... "Arvot kertovat, millaisilla säännöillä toisten ihmisten kanssa on sopivaa olla. Ne alkavat muodostua hyvin varhain, ja ne opitaan mallien kautta kotona, päiväkodissa ja koulussa. Arvokasvatus on siten yksi tärkeimmistä taidoista sosiaalisten taitojen opettelussa. Sillä ohjataan ymmärtämään mikä on oikein ja mikä väärin. Sillä voidaan puuttua kiusaamiseen ja väkivaltaan."

Laaksola puhuu hyvin arvokkailla sanoilla. Oma ällistykseni uskonnottomana on kuitenkin se, että tosiasiassa en ole uskonnottomana saanut tai voinut kokea mitään tyytyväisyyttä ja tasapainoisuutta. Kun elän arvojeni mukaista elämää, ja tavoilla jotka tuskin rikkovat yhteiskuntamme lakeja. Olen tehnyt veronalaista työtä ja rakentanut monenlaisia asioita. Tätä vastaan tyypillisesti - ei vain harvoin vaan nimenomaan tyypillisesti - hyökätään hyvinkin aggressiivisesti. (Ei siksi että suurin osa kristityistä olisi paskiaisia, vaan se että ne uskovaiset jotka reagoivat, käytännössä poikkeuksetta, ovat.) Monilla kristityillä ei selvästi ole kovin ystävällisiä raameja sille miten uskonnottomia käsitellään. Väitänkin että Hannu Laaksolan näkemys kumpuaa enemmän ajatuksesta yhtenäiskulttuurista jossa koulu opettaa yhtenäiskulttuuriin ja sitten jos tähän taipuu ja hyväksyy mutisematta nämä arvot omisekseen, ansaitsee osansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ja sitten vi kokea tyytyväisyyttä ja tasapainoisuutta osana yhteiskuntaa.

Argumentatiivisestihan tämä on historiaan vetoava normatiivinen argumentti jossa vallasta on tehty oikeutus. Ideologinen inertia estää muutokset koska valta luo vallitsevan järjestelmän jonka ymmärtäminen vaatii tietysti sitä ideologiaa joka näitä asioita ajaa. Yhtenäiskulttuurin onnellisuusvaikutuskin tulee mainittua ; Vastaansanojat saavat kärsiä, ja tämä on vain hyvä koska tämähän näkyy tutkimuksissa siten, että onnellisuus korreloi uskonnollisuuden kanssa. Joka taas on sinällään jotain jota käytetään argumenttina tämän järjestelmän säilymisen puolesta.

Tämä yhteiskuntamalli on siitä jännittävä että uskonnollisia yhteyksiä halutaan nähdä ties missä. Esimerkiksi itse ihnettelen miten kirkkohistoria näyttää siltä että kirkko hyväksyi humanistiset arvot kirkon arvoiksi vasta kun arvot olivat jo mullistuneet. Tätä ennen humanismia vastaan nousi puheita tapainturmelluksesta. Kun joku muu ensin taistelee arvojen muutoksen, sen jälkeen uskonto tulee luontevasti olemaan läsnä, ja sitten valikoidaan historiaa niin, että voidaan sanoa että uskonto on ollut tämän muutoksen alkuunpannut voima in first place. Uskonto omii vallitsevat arvot, tämä tietenkin onnistuu kun käytössä on hirvittävän paksu kirja jossa sanotaan ties mitä, etenkin jos tämän ties minkä joukossa on vertauskuvallista kieltä, vertauksia ja keskenään jännitteisiä ja jopa keskenään ristiriitaisia lausumia. Olipa arvopohja mikä tahansa, siitä voi löytää jotain irtojakeita tukemaan omia sanomisia

Idea on kuitenkin selvä.

Uskonnollisten asioiden ymmärtämistä korostetaan. Kerrotaan miten edes "Monty Pythonia" ei voi ymmärtää ilman että osaa uskontoasioita. Aina kun puhutaan siitä miten meillä on lääkäritoimi, kerrotaan mielellään miten se on kummunnut luostareista. Aina kun puhutaan siitä miten meillä on yliopistot, korostetaan että yliopistot olivat alunperin teologia edellä vedettyjä instituutioita jotka kristityt ovat rakentaneet. Nämä taustat ovat niitä arvokkaita asioita jotka kehotetaan muistamaan.

Jännittävää kyllä usein osaaminen ei ole se mihin kiinnitetään huomiota. Olen itse kiinnittänyt asiaan huomiota sitä kautta, että olen taatusti lukenut tästä aihepiiristä enemmän kuin valtava suurin osa niistä tapakristityistä. Osaan - ja luultavasti myös ymmärrän - näitä asioita vähintään siinä missä normiuskovakin. Mutta tällä ei ole merkitystä.

Tosiasiassa ymmärrys ja vuoropuhelu eivät ole niitä ihanteita joita edes opettajalehteen kirjoittamaan kelpaavat harvainaisen fiksut opettajat näyttävät tuottavan käytännössä. Ja vaikka tuottaisivatkin, niin  muu yhteiskunta ei toimi tämän kaavan mukaan. Tässä tärkeintä on juuri sen sanoman komppaaminen. Kuuluminen yhteisöön ja sen mielipiteistööön on se joka painaa käytännössä. Uskonnonvapaus on jotain joka mainitaan ihanteissa. Mutta minä katson sitä mitä kädet tekevät. Ja ne tekevät hyvin eri asioita kuin mitä suu puhuu.

Tästä hyvä näkökulma on siinä miten uskontoinstituutio tuottaa pahaa nykymaailmassa.

Jos otetaan lähtökohdaksi että kristinsukolla on tausta joka ohjaa yhteiksuntaamme, niin sitten voitaisiin todellaottaa käyttöön se että uskontoa nähdään myös epämiellyttävissä asioissa. Ja tähän meillä on harvinaisen tuore mahdollisuus juuri nyt. Kiitos Juha Sipilän.

Sipilän lähettämät viestit on tuomittu kansainvälisessäkin mediassa. Tässä mielessä Sipilä on reagoinut ongelmaan ja tätä tehdessään hän on luonut uuden ongelman. Tässä kohden perusongelmana on se, että tälläinen toiminta on autoritaarista. Vertailukohdiksi tulevat melko autoritaariset hahmot kuten Silvio Berlusconi.

Mielikuvat ovat niin vahvoja että se iskee vahvasti Sipilän puolustajien nilkkaan ; Saadaan sellaisia vastauksia mitä saa vaikka "potuntervaaja" -blogin kautta. Jos YLE:n kommunistisuusmetaforalla yritetään iskeä; "Kyllä! Todellakin! Nimenomaan Venäjällähän julkisrahoitteinen media on aina ja etenkin viime vuosina kritisoinut valtaapitäviä paitsi erittäin voimakkaasti, myös tyystin epäreilusti! Ajojahti on ollut hirvittävää katseltavaa! Putin ja muut ressukat vapisevat voimattomina median säälimättömässä kuristusotteessa, kun TV-kanava ja nettisivu ja toimittaja toisensa jälkeen lataa heitä kohti täyslaidallisen. Iskua tulee iskun jälkeen! Kun Venäjän mediakarhu ärähtää, siinä Putinia viedään kuin ämpäriä tunkiolle! Ja ihan sama meininki on ollut kommunistivaltioissa kuten edesmenneessä Neuvostoliitossa, DDR:ssä ja nykyisin esim. Kiinassa. Niissähän vapaa ja riippumaton tiedonvälitys on aina ollut arvossaan ja jopa liiankin vahvassa asemassa hallitsijoihin nähden!"

Tässä kohden voidaankin nähdä että Sipilällä on tiettyjä sokeita pisteitä. Perhe ja raha. Ja uskonto. Hän onkin hyvä esimerkki siitä miten monien ihmisten kohdalla tärkeimmät asiat ovat juuri niitä joista he väistävät. Tässä kohden onkin nähtävissä että Sipilän johtajakäsitys on sidottavissa näihin vaiettaviin asioihin. Jos itse olen kirjoittanut siitä että uskonnollisissa piireissä opitaan ei-teologisia käytänteitä, ovat jotkut nähneet Sipilän taakse jopa astetta enemmän. Hänen johtajakäsityksensä on teologinen. "Kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) piti vuosi sitten kohutun televisiopuheensa, sen kaava noudatti luterilaisen papin saarnaa." ... "Italialaisen filosofin Giorgio Agambenin mukaan kristinusko on jättänyt perinnöksemme kaksi vallan paradigmaa: suvereniteettiin perustuvan poliittisen teologian ja jumalallisen taloudenhoidon." ... "Pääministeri Juha Sipilän suhtautumisessa valtaan kaikuvat luterilaisuuden perusopit. Kuten suomalaisille on vuosisatojen ajan opetettu, esivalta on Jumalan asettama. Sen kautta toteutuu Jumalan maailmallinen hallinta, Martti Luther on määritellyt. Tässä ajattelussa ”isä” on keskeinen hahmo, maalliset isät ovat taivaallisen isän sijaisia." ... "Agamben on väittänyt, että kolminaisuusoppi onkin ennen muuta hallinnointimekanismi. Paradigmat eroavat toisistaan yhtä paljon kuin polis, poliittinen yhteisö eroaa kodista, oikoksesta. Oikos (josta myös termi ekonomia juontaa juurensa) ei perustu demokraattiselle debatille tai läpinäkyvyydelle, vaan yksinvallalle ja välttämättömyydelle."

Nämä ovat toki tulkintoja. Mutta samantapaisia tulkintoja joita tehdään esimerkiksi kun viitataan Weberin ajatukseen siitä että uskonto luo yhteiskuntarakenteen ja jossa uskonto on oleellisen tärkeää yhteiskunnan pysyvyydelle.
1: On ihmisiä joille yhteiskuntakeskeisyys on tärkeä. Esimerkiksi postmodernilla tekotaiteella ei ole mitään arvoa jos se ei tue yhteiskuntajärjestystä. Ja siksi omia arvoja ruokkivalle ja itselle miellyttävälle kansallisromanttiselle taiteelle keksitään oikeuksia vaikka vetoamalla kansallisen yhtenäisyyden luomiseen. Sama pakkokätevöittäminen koskee/rajoittaa/glorifioi uskontoakin.

Näissä usein kuulemme sitä miten on tärkeää osata uskontoa että ymmärtää maailmaa. Vuoropuhelu, yhteiten arvojen rakentaminen... Nämä näkökulmat muistetaan kuitenkin jos ja vain jos nämä ovat hyödyllisiä. Jostain syystä uskonniollisen viitekehyksen ymmärtäminen on asiatonta militantismia jos sitä käytetään selittämään sitä miksi (teoriassa) sivistysvaltion (sanan täydessä mielessä) pääministerin suhtautuminen (periaatteessa) avoimeen tiedonvälitykseen on niin (aivan tasantarkkaan selvästi) epädemokraattinen ja autoritaarinen. Siinä vaiheessa ei saa puhua uskonnollisen viitekehyksen tarkastelusta. Koska näitä viitekehyksiä käytetään vain uskonnon komppaamiseen ja sen vallan lisäämiseen. Eihän sitä saa huomata että tällä ihanuudella on läpeensä kuppaisen ruttoinen puoli, ja että sillä on ilmentymiä joiden oikea paikka ei ole parhaassa mahdollisessa maailmassa.
1: Sipilä jossain mielessä osoittaa että pahan ongelmaan ei ole mitään ratkaisua. Voimme kuvitella valtion joka olisi olemassa ja jossa hän ei olisi pääministerinä. Kaikkivaltias kaikkihyvä Jumala on siis aika mielekkäällä tavalla kyseenalaistunut..

Tämä näkökulma on siitä hyvä että kolminaisuuden ja perheen analogia voidaan siirtää uskonnonopetukseenkin.

Koulun uskonnonopetuksen ihanteet vuoropuhelusta ja siitä että omia arvojaan seuraava voi kokea ylpeyttä ovat hienoja. Käytännössä kädet näyttävät kuitenkin tuottavan toisenlaisia vaikutelmia. Aina kun uskonnonopetuksen keskustelullisuus ja arvokkuus tulevat kuvioihin, voi arvata että keskustelija on kristitty. He näyttävät saavan tämän kokemuksen. Oma kokemukseni on hyvin kaukana tästä. Ja ketään kristittyä ei näytä kiinnostavan että miksi uskonnottomat niin usein kokevat samalla tavalla kuin minä. (Näkemys on että uskonnottomat ymmärtävät johdonmukaisesti väärin. Tai jotain. Sillä ongelma saadaan peitettyä.)

Jos kokemusta aidosta keskustelusta, kunnioituksesta ja muusta ei tule, se yleensä johtunee siitä että keskustelu on uskonnottomalle joko käännyttämisen tai olkiukotetuksi tulemisen juhlaa. (Minulla onkin kehittynyt vuosien varrella nollatoleranssi "väärinymmärryksiin". Straw man -argumentti on henkilökohtainen loukkaus joka kertoo että keskustelijalla ei ole kiinnostusta keskustella ja ymmärtää, eikä hän välitä keskustelun tasosta ja kunnioita keskustelukumppaniaan nähdäkseen vaivaa.)

Käytännössä arvokasvatus on se sana jolla koulu ottaa "Sipilä-Isän paikan". Koulun arvopohjan luominen nähdään jonain jossa otetaan vanhempien velvollisuuksia ja institutionalisoidaan nämä. Sitten voidaan kaikki olla yhtä yhtenäiskulttuurista perhettä. (Kunhan vaan olemme yhtä yhteistä seurakuntaa.)

Mutta tälläisiä asioita ei saa sanoa. Ei etenkään jos sen tekee siten että näkee että uskonnolla on jotain tekemistä asian kanssa. Sillä uskonnolla saa olla tekemistä vain hyvien asioiden kanssa. Se on läpeensä arvostettava ja hyveellinen laitos jonka instituutioissa ei tapahdu pahaa. Sillä jos joku edustaa instituutiota joka edustaa Jumalaa, on näiden ihmisten moittiminen helposti sama kuin pyhäinhäväistys.

Tosin moni vaatii samalla toisella kädellä että on ymmärrettävä että uskonto, usko ja kirkko ovat kolme eri asiaa. Mutta silti jos kritisoit kirkkoinstituuttia ja sen sisällä toimivia jäseniä, saat kuulla jotain C.S. Lewis -sitaatteja joiden mukaan viha vaatii uskoa Jumalaan ja että tämä kiukku todistaa että olet teisti. (Itse olen huomannut että C.S. Lewis -sitaatit ovat jostain syystä erityisen vahva indikaattori siitä että keskustelukumppanilla on niin syviä vastenmielisyyksiä ja asennevammoja että keskustelu kannattaa suoralta kädeltä lopettaa koska ei siitä mitään tyle yrittämälläkään.) Samoin ties minkä ihmeparantajien kritisoiminen rinnastuu hurmosmielisemmissä suuntauksissa Pyhän Hengen pilkkaamiseen, joka on tietenkin se ainut paha teko jota ei voi saada anteeksi.

Sipilän pyhyittää hänen vakaumuksensa ja asemansa, hän on kristitty ja yhteisönsä jäsen. (Jopa häiritsevän läheinen esimerkiksi uskonperheeseen kuuluvien sukulaistensa kanssa kenties.) Opettajat pyhittää heidän vakaumuksensa ja asemansa ja se että haluavat tukea yhtenäismoraalia ja kutsuvat tätä yhtenäistämistä kuitenkin "oman vakaumuksen tuntemiseksi". Heidän vakaumuksensa on heidät pyhittävä.

Kaikki on tietenkin ymmärrettävää kun tiedostaa että rakenteet ovat teologiasta ja uskonnollisista käytänteistä johdettuja perinteitä. Mutta tätä ei kannata sanoa ääneen. Sillä sellaista tekevät vain pahat ihmiset, sellaiset jotka eivät ole oikein kunnolla kansalaisiakaan, vaan jotain vapaamatkustajia. Eivät osa tätä "valtakunnallista perhettä" jota Suomen kansaksi kutsutaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Käytännössä arvokasvatus on se sana jolla koulu ottaa "Sipilä-Isän paikan". Koulun arvopohjan luominen nähdään jonain jossa otetaan vanhempien velvollisuuksia ja institutionalisoidaan nämä. Sitten voidaan kaikki olla yhtä yhtenäiskulttuurista perhettä. (Kunhan vaan olemme yhtä yhteistä seurakuntaa.)"

Kolminaisuusoppi sulki puolet maapallon väestöstä pyhän ulkopuolelle, profaaniin. Ja tästä jaostahan meidän hallituksemme pitää lujasti kiinni. Linjauksen mukaan profaani velvoittaa tuomittujaan...

Onko vastakkainasettelu tällä rintamalla syventynyt Sipilän hallituksen aikana. Omasta mielestäni on.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Pois silmistä on pois mielestä, Ranskassa uskonnot pyritään lakaisemaan pois katukuvasta suvaitsevaisuuden ja neutraliteetin nimissä. Esimerkiksi kaikki uskonnolliset patsaat ja tunnukset ovat kiellettyjä julkisessa tilassa Ranskan lain nojalla, kuten josta nyt Publierin pikkukaupungissa on sakkorangaistuksen uhalla on määrätty poistamaan Neitsyt Marian patsas puistossa. Saas siis nähdä kuinka käy, sillä kirkot luetaan yleensä myös julkiseksi tilaksi joten onko rakennus silloin kirkko jos valtion laki määrää karsimaan kaikki uskonnolliset symbolit, patsaat ja maalaukset julkisista tiloista.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Sepäs oli Teiltä asiallinen ja suoraan tekstiin liittyvä vastaus. En puhunut sekularismista. Vastauksesi oli "ateistit on kauheita". Eli toisin sanoen kun tekstin sisältö oli että ateisteja kohdellaan epäreilusti ja heidän kokemuksistaan ei välitetä, korostat että he ovat pahoja ja syyllisiä.

Heitä saa siis vaientaa, kiusata ja vainota koska ovat sinun mukaasi tuollaisia? Jos ei niin kommentissasi ei ollut mitään järkeä=se ei koskettanut tätä blogaukseni asiasisältöä mitenkään.

Itse tulkitsenkin että vastauksesi on ns. derailaus. Se on tyypillistä ideologiselle aivopesulle ja manipulaatiolle jossa estetään ontgelmien korjaaminen ja niihin puuttuminen siten että asia yritetään viedä harhaan. (Ns. red herring -argumenttivirhe.)

Että jos puhutaan äärioikeiston ongelmista niin sanotaan, että "maahanmuuttajat on se todellinen uhka" tai jos puhutaan siitä, että naisten kohdalla on ongelmia puhutaan "entäs miehet". Tai kun puhutaan siitä miten mustiin kohdistuu erityistä väkivaltaa selitetään että "all lives matter". Kaikki ovat mahdollisesti tosia tai epätosia. Tällä ei ole väliä koska se siirtää keskustelun toiseen aiheeseen. Eli ei puhuta enää aidasta eikä aidanseipäästä vaan naapurin karitsasta.

Kannattaa opetella kenties tälläisiä jossain sinun. Että et näyttäisi asiattomalta kommentoijalta.

PS. Itse tosin olen niin kaunainen että olen ollut huomaavinani että uskovaiset eivät osaa olla reiluja ja asiallisia. Niitä on tässä mielessä kohdeltava kuten mitä tahansa ääriliikkeitä. Jos ei osaa leikkiä avoimesti ja reilusti esim. ateistien kanssa niin sitten lelut pois. Turha itke. Itse olen pitkämielisesti antanut 20 vuotta aikaa tälle ongelmalle. Ei ole haluttu ratkoa. Sinäkin yrität lähinnä estää uskonnottomien ongelmista puhumista. (Tai sitten et vain osaa, pahuus ja tyhmyys näyttävät tässä samalta.)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Uskonnot ovat kultuurin ilmenemismuoto ja myös aate siinä missä muutkin aatteet, joten kun luin tuon tekstin joka kohdistuu Juha Sipilän kritiikkiin on hyvä hyvä muistaa huomioida se että vanhoillislestadiolaisuus vaikuttaa siihen millainen pääministeri Sipilä on eikä siltä voida välttää vaikkei siitä puhuta. Lisäksi asioista vaikeneminen on suomalaiseen sanamagiaa eli taigauskoa joka perustuu siihen että josta ei puhuta ei myöskään ole olemassa. Tuosta kritiikistä, voidaan uskontojen vaikutus Suomen politiikkaan ja arkeen. Yksiratkaisu tietty olisi että ihmisiä ruvetaan jakamaan ja valikoimaan niin että kansanedustajiksi ja ministereiksi päästetään vain ja ainostaan ateisteja sekä muita uskonnottomia mutta sekään ei poista sitä että uskonnot vaikuttavat yhteiskuntaan. Uskonnot voimdaan myös kieltää kokonaankin, mutta silloin päädytään ojasta allikkoon uskonvapauden kanssa ja ollaan suuremman ongelman äärellä. Paras ratkaisu siis on että hyväksytään uskontojen olemassa olo ja siedetään niitä, ei uskonnoille oikein mitää voi, ne vaikuttavat jokaisen jokaisen jokapäiväiseen toimintaan niinkauan kuin niitä on olemassa ja pitkälle senkin jälkeen.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #6

Tai vaihtoehtoisesti tilanne voi olla se, että annetaan kaikkien huutaa. Ja sitten avoimesti haukutaan väärin tekevät uskovaiset maan rakoon. Ei kielletä mitään vaan päinvastoin jaetaan kaikki heidän sanomansa niin tuhanteen paikkaan että kohtaavat omien tekojensa noloudet iänkaikkisesti vailla armoa niin, että 20 heitetyt asennevammat tulevat pilkkana kaupassa vastaan 40 -vuotiaanakin.

Se on minusta paras ratkaisu. Että antaa vaikuttaa ideologioiden. Ideologia se on näiden ideologioiden pilkkaaminenkin! Ja mieluisa! Sen jälkeen maailmassa ei olisi kuin kohteliaita ja tuomittuja.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

En kiistänyt asiaa per se. Sen sijaan sanoin, että ei liity blogiini mitenkään ja on asennevammaista derailaamista. Väitätkö esimerkiksi että itse ajaisin tuollaisia? Esitätkö että Suomessa tuollainen on se suosituin uskonnottomien harjoittama muoto (jos kyllä - anna viite sosiologisesta tutkimuksesta aiheesta)?

Tämä on sinänsä oireellista että olen tässä tekstissä kommentoinut siitä miten olkiukottaminen ja muut vastaavat asiat ovat ydinasia siinä miten mitään "ymmärtämistä" ja "keskustelua" ei ole koska uskovaiset tai pro-teistit eivät osaa edes muotoilla erimielisistä muita kuin kaikista äärimmäisimpiä versioita ja myydä niitä "koko asiana". Olen kyllästynyt juuri siihen että ei voida edes olla erimielisiä kun vastapuoli ei selvästi osaa edes muotoilla minun maailmankuvani premissejä ja niistä johdettuja johtopäätöksiä -saati että ymmärtäisi niiden suhdeverkon ja näe sen koherenssin taakse. (Joka on minimitila asialliselle kritiikille. Ei voi asiallisesti kritisoida asiaa jonka asiasisältöä ei hallitse.)

Kerta vielä teet tuota ikinä (ei vain tässä blogauksessa vaan missä tahansa kommentoinnissasi tulevaisuudessa) niin se on sitten banni minun puoleltani. En kaipaa yhtä asennevammaista väärinymmärtäjää lisää elämääni, heitä on muutama miljoona tarjolla muutenkin. Ja jokainen heistä on tarpeeton kiusa joka lähinnä ajaa minua kohti väkivaltaista ja sotkuista itsemurhaa. Hyvästi!

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #5

Kun kirjoitin tuon olin lukenut vain kuvatekstin ja vilpittömästi voin sanoa että julkaisin sen ilman mitään sen kummempia taka-ajatuksia. En väitä että ajaisit mitään tuollaista, en väitä että se olisi mitenkään uskonnottomuuden harjoittamisen muoto, enkä puolusta sillä uskontoja. Sellaiset ajatukset ovat vain omaa vainoharhaisuuttasi ja ennakkoluulojasi. Kunhan muuten jaarittelin ja otin puheeksi mitä maailma nyt tapahtuu.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #7

Minulla alkaa riittämään. Olen nukkunut tuon ajatuksen päälle. Ja nyt olen valmis tulemaan tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Ei ole ensimmäinen kerta kuin mokailet. Eikä ensimmäinen kerta kuin puutun asiaan.

Nyt selvää on että sinua ei kiinnosta. Miksi minun pitäisi kiinnostua "juttelusta" kun et selvästi ole valmis tekemään samaa? Miksi sinä voit lukea kuvatekstin ja heitellä jotain asenteellista ja loukkaavaa kun sitten että sinut ymmärretään oikein?

"En väitä että ajaisit mitään tuollaista, en väitä että se olisi mitenkään uskonnottomuuden harjoittamisen muoto, enkä puolusta sillä uskontoja."

Ei voi olla asennevammaa noiden tulkinta koska oletan että olet älyllinen keskustelija jonka kommentit ovat suorassa loogisessa yhteydessä sanomiini argumentteihin ; Jos sinä kirjoittaisit siitä miten uskovaisia kohdellaan epäreilusti niin mitä ajattelisit jos joku kommentoisi asiaa vain siten että

Haitissakin kristityt tappoivat voodoopappeja. Tosi juttu!
http://edition.cnn.com/2010/WORLD/americas/12/24/h...

Tai muutenkin; Onko mielestäsi asiallista keskustelua jos se että puolustaisit kristinuskoa tarkoittaisi että joku tulisi aina "juttelemaan" - ja pitäisi tätä hauskana ja ystävällisenä - vain siitä, miten uskonnot ovat raakoja ja julmia. (Näitä tälläisiä ateisteja tietääkseni on. Koetko heidät ystävällisinä jutustelijoina jossa minkään vian näkeminen on samaa kuin kommentoijan oma asennevamma. Vai ovatko he tilannetajuttomia, tyhmiä tai ilkeitä?)

Muutenkin tahdon huomauttaa että olen kirjoittanut vuosia tänne blogiin ja sinä olet aika ahkerasti kommentoinut. (Ja toistuvasti olen sinua niistä samoista asioista huomautellut.) Niistä selviää esimerkiksi se, että olen sekä agnostikko että antisekulaari. Sekulaarien ateistien toimet tuskin ovat se joka minuun osuu.

Kun haen nimenomaan sitä että ihanteet toteutuisivat sen sijaan että kokemus on aina se, että joku kutsuu kakkosluokan ihmiseksi ja väittää että jos uskonnollinen nykyasenne muutetaan sen ainut vaihtoehto on Stalinin vaino tai se että kirkot räjäytetään.

Uskallankin sanoa että keskustelukulttuurimme on sairas. Ja sinun kommenttisi ovat olleet kautta linjan ja useamman vuoden ajalta malliesimerkkiä siitä että vika on "hyväntahtoisissakin tyypeissä". Ei vain ääriliikehdinnässä. Tätä on ollut raskasta käydä minun puoleltani. Ihan siksi että kristittyjen vainotuksitulemiskortti on ollut vahva ja kiinnostus ohittaa tekstini sisältö on ollut ilmiselvä. Ja minä sentään olen vain (1) kristillisen ideologisen painostuksen myötätukeman junaitsemurhan jälkeen joutunut käymään keskustelua kavereiden kanssa siiä, että oliko hyvä vai huono asia että emme löytäneet sitä päätä (2) itseni katkaistiin sosiaalisista yhteyksistä koska olin tuon itsemurhan tehneen kaveri (3) minulta on yritetty soittaa työpaikkaa alta kun kunnon kristityistä on tärkeää että edes bingon tapaisiin syntisiin työpaikkoihin ei pakanoita hommailla. (4) Olen saanut tappouhkauksen kotiinkannettuna.

Tässä kontekstissa kysymys on paitsi siitä että kommentoijat harvoin tietävät vainotuksi tulemisesta yhtään mitään (verrattuna itseeni). Ja siitä että tämänlaisen kokemushistorian jälkeen ei välttämättä ole mielenterveydellisesti helpointa olla kristittyjen kanssa missään yhteydessä. Etenkin kun sävyt eivät ole kovin myötämielisiä. (Tämäkin faktasto on selvää jos olisit lukenut ne jutut joihin kommentoit.)

PS. Jatkoksi asetan nyt minimikommentointiehdot sinulle. Tämä on minimikohteliaisuutta. Sen alle on vain asennevammaisuutta. Joka on omaasi. (Laiskuus, halveksunta, vaivan välttely.) Vaadinkin että jatkossa kaikki kommenttisi noudattavat seuraavaa kaavaa tai ovat täysin olematta (muuten tulee banni ilman erillisvaroitusta.);
1: Koko teksti on luettu.
2: Kommentistasi paistaa että tekstini premissit ja johtopäätökset on ymmärretty oikein.
3: Kommenttisi iskee kritiikkiä joko siihen että premissit ovat epätodet tai sitten että että niistä ei seuraa johtopäätöstä.
4: Kommentissasi ei ole yhtään klassista argumenttivirhettä. Aiheen ohi puhuminen on straw man ja siitä seuraa banaani.
5: Tai sitten kommenttisi on avoimesti vitsi, eli huumorimielessä tehty jolloin ehtoja ei ole.

Toki keskustelusi saa olla parempaa kuin näiden kriteeriattribuuttien määräämät rajat. Tämä on kuitenkin ehdoton minimi josta ei neuvotella.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset