*

Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

Luomukset, tekeleet, illuusiot - ja muut helposti korjattavat pahat asiat

Jokainen osaa puhua sosiaalisista konstruktiosta. Tässä yhteydessä puhutan synynymitasolla kulttuurirelativismista ja monista muista vastaavista asioista. Usein näissä kororstuvat myös sellaiset teemat kuin absurdius, valta ja instituutiot ja hierarkiat. Onkin hyvin oleellista miettiä mitä sanoo vaikka feministi joka sanoo että sukupuoli on sosiaalinen konstruktio. Mitä tämä tarkoittaa?

Esimerkin kautta.

Lähestyn asiaa feminismin kautta. Feminismi on tässä lähinnä esimerkki, sellainen josta useimmat ovat kuulleet. Ja jonka parissa ajatuksia siitä kuinka mitkäkin asiat ovat sosiaalisia konstruktioita.  Karkeimmilla tasoilla tämänlaisen feministisen ajattelun voisi liittää suoraan siihen ääriversioon josta kuulee konservatiiviblogeissa. Ja jonka edustajia joskus löytää internetissäkin. (Joskin heidän kohdallaan Poen laki on aina vahva.)

Tässä se on jotain joka kieltää biologisen sukupuolen. Tai oikeataan biologisen käyttäytymismalliston joka liittyy sukupuoleen. (Ajatus jossa evoluutio ei voisi tarjota adaptaatioiden kautta mitään jolla voitaisiin vaikuttaa siihen että tietynlainen käytös olisi yleisempää kuin toisenlainen ei. Eli evoluutio voisi koskea vain sukupuolielinten fysiologiaa eikä oikein mitään muuta.) Toisin sanoen tässä ajatuksessa ollaan sellaisia ajatuksia vastaan joissa sukupuoli nähdään biologisena ja fysikaalisena faktajoukkona. Tämänlainen asenne voitaisiin nähdä jopa denialistisena liikehdintänä ; Se olisi evolutiivisen etologian kieltoa samaan tapaan kuin kreationismi on "makroevoluutioteorian" kieltoa.

Kuitenkin suuri osa feministeistä näkee tässä tarpeen olla maltillisempia. He korostavat vaikkapa sex/gender -eroa siinä mielessä että sukupuolen lisäksi on mieheys ja naiseus, jotka taas ovat muutakin kuin sukuelimet. Sukupuolisuuteen liittyvät tietyistä asioista pitäminen, pukeutumistyylit ja vastaavat. Näissä kaikki asiat (esimerkiksi vaaleanpunaisen värin ja värikkään pukeutumisen miehekkyys) eivät ole olleet vakioita vaan niihin on otettu eri tavalla kantaa eri kulttuureissa, joten ne eivät selvästi ole vakioita. Ja jos ne eivät ole vakioita ne tuskin ovat myöskään biologisia vakioita. Tämänlainen näkemys sukupuolen sosiaalisesta konstruktioluonteesta on sitten sellainen että sitä tuskin kiistää edes paatunein homoja vihaava sukupuolielinfunktionalismiin jämähtänyt fundamentalisti.
1: Sen verran usein kuulee siitä miten "oikeanlaisen miehen mallin puute" voi ajaa esimerkiksi ateismiin tai homouteen. Oikea miehekkyys on siis kristillisen kultuurin konstruoima tai muuten tälläisissä ei olisi mitään järkeä. Toki muutenkin näyttää siltä että homosekuaalisuuden valinta korostaa sitä että seksuaalinen suuntautuminen on heille sosiaalinen konstruktio.

Sosiaalinen konstruktio tarkoittaa siis sitä että asiaan liittyy kollektiivisisa uskomuksia ja niihin liittyviä odotuksia. Ja tässä näyttää minun silmiini suoraan sanoen olevan niin että tärkeintä ei ole katsoa onko sukupuoli sosiaalisesti konstruoitu vaan sitä missä määrin. Molemmissa ääripäissä on tietenkin maukkaimmat stereotyypit. Mutta luultavasti he ovat kuitenkin onneksi vähemmistöä.

Mutta mitä sitten? - tai jopa "Entä Sitten"!

Ja vaikka sitten jos sukupuoli oletetaan sosiaaliseksi konstruktioksi, ja valitaan tähän jokin mielenterve konteksti, niin siitä päästään kuitenkin seuraavaan asiaan. Moni käsittelee sosiaalisia konstruktioita kuten perinteiset fundamentalistit teologiassa luonnollisuuden ja epäluonnollisuuden käsitettä. Eli siten että jos jokin asia on sosiaalinen konstruktio niin siten se on keinotekoinen, absurdi ja jopa pahaksi. Itse vierastan ajatusta universumista joka olisi joko paras tai pahin mahdollinen maailma. (Se on enemmänkin välinpitämätön.)

Sosiaalinen konstruktio onkin terminä hyvin vahvasti politisoitunut. Termin käyttäminen viittaa usein siihen että ihmisellä on normatiivisia intentioita joista hän haluaa luoda poliittisia toimintaperiaatteita. (Feminismi on siitä hyvä esimerkki että se on monesti rehellisesti poliittista ; Ideana on maailman muuttaminen. Tämä ei ole sinällään hyvä tai huono asia. Välinpitämätön asia se ei kuitenkaan missään mielessä ole.)

Sosiaalisen konstruktion nähdään aika usein tarkoittavan sitä että se on
* Jotain joka ylläpidetään vallalla joka koetaan epäreiluudeksi.
* Se on keinotekoista ja sitä kautta perusteetonta.
* Se on absurdia ja se pysyy olemassa vain keinotekoisuudella.

Tässä mielessä sukupuolen sosiaalinen konstruktio laajeneekin vaikkapa siihen että naiseus tai mieheys ei ole mikään syy sille että ihmiseen kohdistetaan jotain hallintaa tai alistamista. Ja että on taisteltava illuusioita vastaan ja antaa ihmisryhmille vapauksia ja oikeuksia. En ole tämänlaista vastan sinällään, mutta on selvää että näissä tapahtuu voimakas is-ought -loikkaus. Humen giljotiinilla voisi olla sanottavaa siitä miten tämänlainen asia "onnistuu vain lisäoletuksin". Toisin sanoen sosiaalisen konstruktion mukaan ladataan muutakin kuin se miten asia on tai ei ole.

Ian Hacking onkin luokitellut sosiaalista konstruktiota koskevaa kielenkäyttöä. Ja hän on huomannut että niissä on kolme suurta pääteemaa; Teemaa joka itse asiassa on yleistä ja jossa sosiaaliseen konstruktioon liitetään kaikenlaista muuta tauhkaa lisää. Ja tätä kautta niille tapahtuu kaikenlaisia jännittäviä asioita.
1: Keskittyminen siihen mikä ilmiö Y on aloittanut ja jakanut ilmiötä X. Ja tähän usein liittyy väite että jos nämä sosiaaliset taustat Y olisivat erilaisia niin X olisi erilainen. Tästä usein seuraa sekin, että ajatus Y:n loppumisesta nähdään samana kuin X:n tuhoutuminen. Jossa on usein unohdettu se, että usein ilmiöllä X voisi olla toisenlaisiakin synty- ja ylläpitämistapoja. (Aivan kuten maallistuminen ei tuhoaisi kaikkea sitä mitä kristinusko on ollut mukana rakentamassa alkuun. Esimerkiksi yliopistolaitokset jatkavat aivan hyvin vaikka sen perusfunktio ei olekaan teologian alla toimivien tieteenalojen jäsentäminen jotta olisi hyviä teologeja. Maallinen syöpälääkäri leikkaa asioita vaikka antiikin kreikan ja rooman kulttuuri tuhoutui ja tämä oli kirurgian kehto.) Tässä on hyvin lähellä ajatuksia joissa X:n hyvyys muuttuu oikeutukseksi Y:lle.
2: Huonousväite jossa se että X on sosiaalisesti konstruoitu tarkoittaa että meidän on parempi ilman. Sosiaalisesti konstruoitu asia olisi illuusio, vale, petos. Se on vain absurdi asia joka ei pärjää Totuudelle. Kuitenkin toisaalta on nähtävissä, että esimerkiksi feminismin voi olla vaikeaa toimia koska hänen oma kannanottonsa sukupuolisuudesta ja sukupuolesta on hänen itsensäkin mukaan väkisin sosiaalisesti konstruoitua. Feminismikin on sosiaalinen konstruktio. Tämä vastaava ongelma tulee tietenkin kaikkien muidenkin vastaavien asioiden kohdalla. On selvää että sosiaalisesti konstruktioiduksi liittyviin aiheisiin tarttuminen ja niihin kananottaminen on sosiaalisesti konstruoitua. Olisi tervettä muistaa että osa sosiaalisesti konstruktoiduista asioista ovat hyviä. (Ja osa niistä voi olla Platonin kuvaamia "jaloja valheita", joihin suhtautuminen on asennekysymys. Sanon tämän siitä huolimatta että itse olen mieluummin "onneton Sokrates kuin onnellinen sika". Pidän esim. jalon valheen ideaa mukailevaa ajatusta siitä että vaikka uskonto oikeutettaisiin yhteiskunnallisella hyödyllä jossa Jumalan olemassaolo on irrelevanttia hyvin epämiellyttävänä.)
3: Ajatus siitä että korjaus on mahdollinen tai helppo vain siksi että kyseessä on illuusio. Tässä mielessä on hyvä huomauttaa että nykyajan raha ei ole kultakannasa vaan ns. fiat -rahaa. Tämä on puhtaasti sosiaalinen konstruktio. Ei ole silti helppoa tai mitenkään ilmiselvää miten rahan illuusiokuplan voisi vain puhkaista ja tulla toimeen ilman. Raha kun nojaa ajatuksiin ja uskomuksiin ja tämän lisäksi sillä ratkotaan arkea koskevia todellisia ongelmia.

Hacking maalaa näistä myös kombinaatioita. On esimerkiksi tavallista että ajatus jonkin huonoudesta motivoi sitä että halutaan tuhota kohdassa 1 mainittu ilmiö Y. Ja yhteys näiden välillä korostuu koska se on tietenkin jotain joka motivoi taisteluun kun illuusio voidaan voittaa helposti tarttumalla sen alkusyyhyn. ; Koska X on paha, se tulee korjata ja koska X on sosiaalisesti konstruoitu, asian korjaaminen on mahdollista.
1: Näiden huomioiden tekeminen on tietenkin siitä jännittävää että Hacking itse analysoi asioita kuten sosiaalisesti konstruoituja asioita analysoidaan. Ja toisaalta näiden valossa sosiaaliseen konstruktiouteen vetoaminen on usein myös poliittisesti motivoitua ja siihen liittyy intressejä jotka ovat itsessään poliittisesti konstruoituja. Tässä tilanteessa on tietenkin paha vain tuomita kaikkea sosiaalisesti konstruoitua. Ja paha on tuomita, tuomitsipa konstruoidut asiat pahoiksi tai konstruktioita näkevät tyypit huonoina.

Lyhyestä virsi:

Sosiaalinen konstruktious ei ole ihan samaa kuin täysi postmoderni totuusrelativismi jossa esimerkiksi tiede on vain uskomusjoukko siinä missä keijuvaloista ennusteleminenkin. (Väite on sama kuin väittäisi että jokainen kristitty olisi lestadiolainen; Kaikki lestadiolaiset ovat kristittyjä, mutta kaikki kristityt eivät ole lestadiolaisia.) Siihen liittyviä ajattelutapoja ja perustelurakenteita voi tavata jopa yllättävissä paikoissa - sellaisissa joissa periaatteessa vastusteaan sosiaalisia konstruktioita.

Osa väännöistä on tarpeettomia, koska vastakkain voi olla vaikka evoluutioteoriamies jolle käytöksessä on geenejä joilla on heritabiliteettia. Jolloin on muistettava että (1) heritabiliteetti ei ole vakio vaan vaihtelee elinympäristön mukana ja (2) ei ole 100%, eli käytös on ohjautunutta. Ja toisaalta häntä vastaan vääntäväkään ei välttämättä ajattele että ihmisen biologiassa ei ole käytöstä ohjaavia asioita jotka tekevät toisista asioista yleisempiä kuin toisista. He vain ajattelevat että näistä yleisyyksistä ei pidä tehdä vankiloita.

Toisaalta sosiaalisessa konstruktioista puhuessa on kysymys muustakin kuin siitä onko aiheen rajaus maltillista. Aina kun asian sosiaalinen konstruktius nostetaan esille poliittisessa yhteydessä on katsottava myös etiikkaa, sitä että että mitä lausuja tarkoittaa sillä ja millä reunaehdoin sitä oikeasti käytetään puhuttaessa vaikkapa oikeudenmukaisuudesta tai politiikasta tai oikeuksista/vapauksista. Sosiaalisesti konstruoitu asia ei ole välttämättä hyvä tai paha. Se voi periaatteessa olla vain neutraalisti tapa tai käytänne.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

No, kaikki kielen avulla tuotetut ja representationalistisesti omaksutut käsitteet ovat ihmisen mielikuvituksen tuotetta (tieteiden avulla tokikin suurin osa käsitteistä järkiperäistetään ja dokumentoidaan tieteen perustehtävän mukaisesti pyrkimyksenä kuvata todellisuutta) ja siten voidaan todeta, että esimerkiksi maitopurkki on sosiaalinen konstruktio.

Se, mitä kutsutaan sukupuoleksi, on maitopurkkiakin kompleksisempi käsite ja voidaan myös todeta, että sukupuolen rakentuminen ihmisyhteisössä on melko pitkällinen prosessi - esimerkiksi Suomessa ihminen joutuu istumaan koulunpenkillä monta vuotta ja viettämään varhaislapsuudessaan ja nuoruudessaan aikaansa muissakin intersubjektioita tarjolla olevissa yhteyksissä oppiakseen mitä on olla "mies" tai "nainen".

Nyt syksyllä käyttöönotettu uusi opetussuunnitelma tuo tämän jo hieman karkeaksi ja virheelliseksi todetun kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän opettamisen tilalle tarkemmin sukupuolen olemusta kuvaavan yleispedagogisen lähestymistavan, missä sukupuoli käsitteistetään tosiasiallisen moninaisena ilmiönä. Sukupuoli sosiaalisena konstruktiona on siis valittu järkiperäisillä ja dokumentoiduilla perusteilla aktiivisesti tasa-arvoa edistävän opetuspolitiikan keskeiseksi käsitteeksi ...

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

"kaikki kielen avulla tuotetut ja representationalistisesti omaksutut käsitteet ovat ihmisen mielikuvituksen tuotetta."

Tuo on tosiaan yksi tapa määritellä se mitä sosiaalisen konstruktion sisään määritellään. Esim Diaz-Leonin artikkeli "What Is Social Construction?" antaa monipuolisemman kuvan aiheesta.

Omasta mielestäni tuo käsite on niin kaikenkattava että se on turha. Ja toisaalta tämän blogaukseni kannalta on hyvä huomata että on selvää että jos lähtee tuomitsemaan illuusioita ja harrastamaan politisointia ja reiluutta niin käytössä ei kyllä oikein mitenkään voi olla tämä määritelmä. (Syistä jotka tekstissä mainitsinkin.)

Etkä tunnu sitä itsekään noudattavan Kommentissasi on maininta : "Sukupuoli sosiaalisena konstruktiona on siis valittu järkiperäisillä ja dokumentoiduilla perusteilla aktiivisesti tasa-arvoa edistävän opetuspolitiikan keskeiseksi käsitteeksi." Jos kaikki mentaalinen representaatio ei sellaista "dokumentoida", vaihtoehto on lähinnä määritelty ihmiselle mahdottomaksi ; Täysin 100% geenien määräämästä puhuttaessa puhuttaisiin silti sosiaalisesta konstruktiosta. Mutta tosiasiassa tässä mainitsemassasi kirjasessa ei puhuta asiasta näin. Vaan juuri tässä blogauksessa mainitsemieni puolista. (Ei tosin mistään biologiankiellosta.)

Ei tämä antamasi määritelmä ole jotain jonka pohjalta voitaisiin vetää mitään ns. informaatiosisältöä jonka perusteella voitaisiin tehdä mitään oikeudenmukaisuuden kohdalla. (Antamani sosiaalisen konstruktion idea on tässä huomattavasti hedelmällisempi ja reilumpi jos mietitään sosiaalisen konstruktion tunnistamista, informaatioarvoa ja sitä että se merkitsee jotain jolla on väliä kun asiaa sovelletaan vaikka oikeudenmukaisuudessa.) On selvää että jutussa mainitsemiani lisäoletuksia on otettu. Ja ne eivät ole sitä että "on jokin dokumentoitu ja neutraali". Näyttikin että tekstinkorjaajani joutuu nyt ihan oikeasti kohtaamaan sen tekstini pääargumentin.

Joka ei ollut että onko tämä uusi näkemys reilu vai ei. Vaan juuri se että se mukaili varsin kyseenalaistamattomasti tässä blogauksessa mainittua perusteemaa. (Määritelmätäsmennys tai se että sosiaalinen konstruktio ei ole mikään yksi tietty määritelmä kuten tekstissä lähestyin oli tietenkin tosi. Tosin erikoista että annoit tilalle yhtä sidotun eri määritelmän, etkä huomioinut sitä että tosiasiassa määritelmiä on erilaisia ja hyvä - tai edes välttävä - filosofi määritteleekin käyttämänsä termit aluksi. Kuten tein hieman erikoisella tavalla..)

PS. ; Haluan tosin tietää miten mielestäsi antamasi määritelmä sopisi paremmin siihen uuteen koulukirjaan. Ja miten sen pohjalta voidaan määritellä mikä on reilua ja mikä ei. Feminismi ja oikeudenmukaisuuskin kun ovat sosiaalisia konstruktioita, ajatusrakennelmia ihmisen mielessä. Miten tämä määritelmä on se joka ohjaa reiluuteen kuin vaihtoehtonsa. Eli ajatukset jotka eivät ole sosiaalista konstruktiota antamassasi määritelmissä. Joita ovat tarkalleen ottaen mitkä asiat joita vastaan tässä on relevanttia puolustautua nykyajassa......

Itse uskon että vastaustasi avatessa paljastuu että tosiasiassa sosiaalinen konstruktio onkin enemmän "asia voi olla eri tavalla eri kulttuureissa" -pohjalla oleva asia jota sitten tuetaan jollain tässä blogauksessani mainitulla lisäelementillä. Eli toisin sanoen "sosiaalinen konstruktio" -käsitteen käyttö sinällään ei merkitse juuri mitään reiluudelle ja oikeudenmukaisuudelle. Mutta opetuslaitos ja sinä leikkivät kuin näin olisi. Tosiasiassa tilanne on kuten muidenkin kanssa. Se neutraali ja faktanmukainen peruslähtökohta ei ole sen kummempi kuin luonnontiede-ratkaisee-etiikan-ongelmatkin -skientisteille (kuten Sam Harris) tai fundamentalistiuskovaisille. Eli kaikki eettinen ja oikedenmukaisuuteen liittyvä voima on niissä ei-termiin-suoraan-kuuluvissa-lisäoletuksissa. Ja ne lähinnä liitetään näihin omiin rakkaisiin näkemyksiin väitelauseilla. On aina kaunista nähdä kun ihminen ei tutki maailmaa, yritä ymmärtää sitä vaan yrittää määritellä sen omien ennakkokuviensa mukaiseksi. Ja käyttää tähän kovasti aikaa.

Toimituksen poiminnat