Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

Oletko sinäkin aina lukenut uutisesi väärin?

  • Tiivis taulukko "EU Terrorism Situation & Trend Report TE-SAT":eista joka vuodelta ei ole myyvin uutinen.
    Tiivis taulukko "EU Terrorism Situation & Trend Report TE-SAT":eista joka vuodelta ei ole myyvin uutinen.

Clickbait puhututtaa tällä hetkellä paljon. Sitä liitetään paljon ns. valeuutisiin ja ns. vaihtoehtomedioihin. ("Vaihtoehto" on jännittävä sana tässä yhteydessä. Tulee mieleen rinnastuksia vaihtoehtohoitoihin, jotka ovat sellaisia että herää kiistakysymys siitä ovatko ne vaihtoehtoisia hoitoja vai vaihtoehtoja hoidolle... Tässä mielessä yhteys on ihan hyvä.)

On selvää että clickbait liittyy isoissa määrin niin ns. klikkiotsikoihin että peräti ns. valeuutissivustoihin. Tässä mielessä termi on osittain jopa yleistermi jolla viitataan kaikkeen sellaiseen josta ei pidetä internetissä. ; Kuitenkin toisaalta clickbait -ilmiötä voidaan lähestyä. Esimerkiksi "Wired" tarttui aiheeseen psykologian kautta ; Clickbait voidaan nähdä sitä kautta että se käyttää aiheen ja ilmaisussaan sellaisia retorisia ratkaisuja että se vetoaa tunteisiin. Etenkin kiukkuun.

Karkeasti ottaen voidaankin nähdä että clickbait -uutiseen liittyy psykologisen kikkailun lisäksi kohtia jotka ovat journalistisesti merkittäviä; On Artikkeleita jotka eivät täytä otsikkonsa lupauksia. Ja toisaalta on uutisia jotka on tehty huolettomasti ja joita myydään sensaatiokeskeisesti.

Mielestäni kiinnostavaa on se, että Trump-Brexit -ajassa on julistettu uuden aikakauden alku. On alettu puhumaan totuudenjälkeisestä ajasta. Ja tässä clickbaittia ja vaihtoehtomedioita on pidetty ikään kuin jonain hyvin uudenlaisena asiana. Itse en usko että tässä on tapahtunut mitään hirveän radikaalia uuden ilmiön syntyä.

Tämä liitetään erityisesti maahanmuuttokeskusteluun. Suomessa "MV -lehdellä" on tässä erityinen sija kaikkien meidän sydämessä. (Rakkauden tai vihan kautta.) On tavallaan hauskaa kuulla siitä miten maahanmuutosta ei muka saa puhua. Mistään muusta ole puhuttu yhtä paljon ja yhtä räväkästi kuin siitä viimeiset viisi vuotta. Ja niiden paljonpuhuttujen tuomioiden määräkin on puhuttuun rinnastettuna hyvin vähäistä. Tämä kuvataan uudenlaisena ilmiönä - tai vähintään vanhan natsismin uudelleenpaluuna joka on ihmeellinen ja uusi asia.

Tässä ei tavallaan ole mitään uutta

Kun katson vaikkapa "MV -lehteä", se tuo mieleeni muistoja klassikkovuosille 1994-1995. Olin tuolloin 12-13 -vuotias. Silloin ilmestyi sellainen lehti kuin "Hullu hullu maailma". Sitä tehtiin 14 numeroa. Niissä oli sellaisia sensaatiomaisia uutisia kuin kaduilla ihmisiä metsästänyt mies josta oli "silminnäkijän avustamana tehty piirros" joka näytti vampyyriltä. Lehti väitti Faarao Tutankhamonin kuolleen avaruuskolarissa. Lehti oli tuulahdus kansainvälisyyttä ; Jutut oli itse asiassa napsittu kasaan "Weekly World News" -lehdestä. Lehdestä joka esittää itse itsensä ainoana luotettavana uutislähteenä. Suomessa "Hullu hullu maailma" ei ottanut tuulta alleen. Mutta se oli kuitenkin lapsi-itselleni kiehtova. (Olin lapsena huomattavasti herkempi miettimään tämänlaisten kohdalla "entä jos sittenkin" -hengessä. Nykyään en enää osaa.)

Enkä tee tätä nyt täysin ja pelkästään mollatakseni MV -lehteä. "Hullu hullu maailma" oli hyvin spekulatiivinen tuotos jossa faktantarkistus oli hyvin puutteellista. Se oli myös lehti joka oli selvästi vielä vahvemmin "insane" kuin nykyajan MV -lehti. Se oli myös ennen internetajan ja siihen liittyneen informaationjakamisen räjähtämistä. Silti "Hullu hullu maailma" oli ehtaa clickbaittia. (Vaikka ei siinä tietenkään mitään klikattu.)

Itse asiassa väittäisin että moni on tutustunut elokuvien kautta clickbaitin esimuotoon; Kun kaduille palkattiin lapsia myymään lehtiä, he huusivat lehtiotsikoita saadakseen ostajia. Tässä tylsät otsikot ja aiheet eivät toimineet. Uutisia myytiin sensaatioilla ja tässä niin aihe kuin sisältökin haluttiin muokata tämä mielessä. ; Syntyi moitetta saanutta keltaista lehdistöä. Keltaista lehdistöä moitittiin siitä että se teki taustatyöt huonosti ja oli sisällöltään sensaatioita hakevaa ja spekuloivaa.

Vakiintunut uutinen tarkistaa väitteitä, ei riitä että "joku sanoo eikä ole mitään syytä epäillä" -hengessä. Keltainen lehdistö sen sijaan saattoi harjoittaa faktojen hakemista epäilyttävin keinoin - paparazzit eivät välttämättä valehtele mutta heidän toimintatapansa ovat asiattomia suhteessa kerättyjen uutisten merkityksellisyyteen. (Julkkisten keskinäinen seksikohu ei ole kovin maailmaamullistava salaisuus.) Toisaalta keltainen lehdistö saattoi luoda spekulatiivisia uutisia jotka olivat todennäköisesti epätotta koska tätä kautta saatiin tehtyä seuraavana päivänä uusi uutinen jossa vanhaa korjattiin tai täsmennettiin. Näin ihmiset "pysyivät mukana" kohussa jota ei olisi ollut olemassakaan ilman keltaista lehdistöä. Tämä oli silkkaa rahaa kassaaan.

Nykyään tämänlainen sensaatio-uutisointi on helppoa.

Lisäksi nykyaika on jossain määrin "sotkenut genrejä". Moni tekee uutisten seulomista ja blogaa tässä yhteydessä. Nämä eivät kuitenkaan ole uutisia vaan kommentaareja. Asioita ei havaita, todisteta havainnointia jollain tallennusaineistolla, ja kerrota tästä eteenpäin. Sen sijaan etsitään jotain jota joku väittää nähneensä tai keksitään jotain vastaavaa. Ja sitten tällä politisoidaan. Tätä pidetään silti "uutisena" ja niiden seuraaminen on ajassa pysymistä uutisia seuraamalla.

Tässä yhteydessä "Forbesissa" ollut kirjoitus on mielestäni hyödyllinen. Emily Willingham käsittelee siinä valeuutisia ("fake news"). Mutta tekee sen siinä mielessä kiinnostavasti, että siinä muistutetaan siitä miten moni niistä ei itse asiassa teknisesti edes ole uutinen. "If the article contains opinion (like this one), then it’s not news; it’s an op-ed. If it claims to present something new but does so in language weighted with bias and politics, it’s not news. It can be anything from analysis to spin, but it’s not news." Tätä kautta esimerkiksi tämä blogaus, vaikka se käsittelee ajankohtaiseksi koettua ilmiötä, ei ole uutinen. Tämä on tärkeää sillä suuri osa "valeuutissivustoista" itse asiassa politikoi tiettyä poliittista suuntausta sellaisella tavalla, että on ihan asiallista muistuttaa siitä, että ne eivät raportoi vaan vetoavat nimenomaan maailmankuvaan ja tulkitsevat asioita lukijoiden puolesta. Tällöin toimii nyrkkisääntö; "It might be a story repackaged with a specific slant, a breaking development bolstered with bias, or even a cogent analysis. But it’s not news. At best, it’s fact-based opinion about the news. At worst, it is spin."

Jossain mielessä voidaan sanoa että moni blogisti clickbaittailee. Itse asiassa jopa tämän blogitekstin otsikko on clickbaitmallinen. (Eikä lainkaan vahingossa.) Joku voisi jopa kysyä toteutuuko sen kohdalla ns. Betteridgen laki. (Eikä lainkaan vahingossa.)

Clickbait toimii hirveän hyvin.

Onkin jännittävää tiedostaa millä muunlaiset lehdet ylipäätään toimivat. Niiden ansaintalogiikka oli sellaista että niillä oli (1) vakituisia tilaajia joita ei tarvinnut houkutella ostamaan lehteä erikseen joka päivä (2) toisaalta niillä oli suosittelijoita. Näin syntyi kassavirtaa jonka varassa oli varaa rakentaa toisenlaista uutisointia. Sellaista jossa tehdään uutisia ensisijaisesti.

Nykyään puhutaan median kriisistä. Mutta lähinnä tämä tällä ei-clickbait -ansaintalogiikalla tehdyt uutiset ovat ongelmissa. Sen sijaan hyvin menee niillä tahoilla jotka eivät ole primaaristi uutismateriaalia vaan mainostilaa. Uutiset ovat niissä enemmän täytemateriaalia jolla houkutellaan ihmiset olemaan läsnä paikassa jossa on mainoksia. (Tässä ei toki ole nykyään mitään erityistä ; Google tienaa paljon nimenomaan mainostulojen kautta. Facebook ei tosiasiassa tienaa sinun vauvakuvillasi ja kissavideoillasi vaan mainostajilla.) Suuri osa lehdistä tekee uutisia sekundaarisesti. Ja tämä on se "journalismin kriisi" joka taustalla on.

Ilmiön synty ja ilmiön yleistyminen ovat eri asia.

Tässä tilanteessa on tietenkin houkuttelevaa ja taloudellisesti kannattavaa käyttää psykologisia houkuttelukeinoja. Tässä mielessä ei voida sanoa että clickbaiteissa olisi mitään hirveän uutta. On turhaa selittää että tässä olisi jokin asia joka olisi ilmiönä juuri meidön aikaamme osuva. Mutta tämä ei ole sama kuin se, että clickbait ja valeuutisointi ei olisi juuri nyt merkittävä puheenaihe. ; On esitetty sellaisia ajatuksia että "totuudenjälkeisestä ajasta puhuvat" ovat vihjeettömiä. Että he unohtavat että aina vaaleissa on valehdeltu. Ja että aina on ollut keltaista lehdistöä.

Kyllä. Mutta aina perinteinen vakavauutismedia ei ole ollut samanlaisessa kriisissä kuin tällä hetkellä. Valeuutisien ja clickbaitotsikoiden tekeminen on nykyään kannattavaa. Muunlainen toiminta sitten ei niinkään. Näin ollen on uhkana että on tilanne jossa ei ole mitään vakavaa valtavirtamediaa jolle kaikki sensaatiolehdet voisivat sitten olla vastapainona tai maailmankuvaa avartavana "entä jos sittenkin -spekulaatioita" ja pohdintoja.

Uskallan sanoa, että heikosti faktantarkistaneita sensaatiomaisia, ärsyttäviä ja spekuloivia uutisia kirjoittavat tahot eivät ole sinällään uutta. Yleistyminen on kuitenkin ilmiö. Ja se selittyy varmasti ainakin osittain sillä, että perinteinen uutisskene on ollut kriisissä. Kriisissä joka johtuu siitä että helposti jaettava tieto on siitä hankalaa että vaikka tiedon tuottaminen maksaa, siitä saadaan vaikeammin ihmisiä maksamaan kun sen saa jostain muualta ilmaiseksi.

Faktantarkistus on kallista, spekulaatio ja väittäminen halpaa. Clickbaittaaminen on tehokas keino markkinoida. Ja rahat tulevat mainoksista ja siitä että sivustolla on yleisö jonka maailmankuvaa sen kertoma hivelee. Joten totuudella ei ole niin suurta merkitystäkään.

Kysymys on siitä haluammeko seurata tunteitamme clickbaitteihin vai olla arvostettavia omasta taskustaan uutisista maksavia tyyppejä. Aika moni, varmasti osittain myös minä, valitsee tässä lompakon. Etenkin kun ne suuttumisentunteet tuntuvat niin pörröisiltä. Toisin sanoen en usko että clickbaittailun takana on itsessään jokin rasismin tai natsismin nousu.

Sen sijaan natsismilla ja vastaavilla saa klikkejä. Tehokasta kuin Godwinin laki, jonkin aikaa. Sitten varmasti tulee jotain. Meemitkin vanhenevat. Ehkä jossain vaiheessa kuhistaan jostain toisesta aiheesta. Ehkä ihmiset kiinnostauvat Tutankhamonin UFO -kolareista. Se olisikin viehättävä vaihtoehto. Ainakin kun nykyaikaa katsoo...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Tässä tuore clickbait Russkaja Narodnaja Linija-lehdestä: "Ihmisoikeustaistelija" ja "supertähti" Ilja Janitskin pyrkii Suomen presidentiksi. Siihen hänellä on Johan Bäckmanin mukaan "todelliset mahdollisuudet."

http://ruskline.ru/news_rl/2017/01/10/izvestnyj_fi...

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Janitskinin haasteena taitaa olla tällä hetkellä se, että hän joutuu ns. pakoilemaan ns. oikeuslaitosta tällähetkellä. Itse asiassa haluan että hän astuu maamme kamaralle kampanjoimaan presidenttiytensä puolesta.

Tosiasiassa MV -lehden suosiokin on notkunut. Täällä Uudessa Suomessakaan ei sitä enää entiseen malliin komppailla. Toki ymmärrän että Janitskinille tämä tuomio on myös vaalivaltti. Onhan meillä Terhi Kiemunkikin absurdissa tilanteessa kun "ideologinen poliittinen vaino" on vaalivalttina. (Ja kukapa se Terhi Kiemungin poliittisesti vainoaisi ellei Terhi Kiemunki itse - kuten vanha kansansanonta asian ilmaisee. Ja Kansahan ei tunnetusti ole väärässä vaan Wiisas.)

Toimituksen poiminnat