*

Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

"Pyhän rikki meneminen"

  • Erp. Derp. Järkevien puhumisen armolahja on kykyjemme ulottumattomissa...
    Erp. Derp. Järkevien puhumisen armolahja on kykyjemme ulottumattomissa...

Avioliittolain muutos on turhauttanut monia ihmisiä. Tähän on liittynyt erikoisiakin reaktioita. Esimerkiksi eiliseen "vinoilublogaukseeni" tuli Uuden Suomen viestintorjunnan vuoksi sensuroitu viesti johon mielelläni viittaisin. Siinä puhuttiin lisääntymisestä ja selitettiin että homoavioliitot johtavat sukupuuttoon. Lausunto oli hilpeä koska pitkin matkaa ollaan nimenomaan esitetty että lainmuutos on homojen oikeuksien kannalta triviaali koska tässä ei torjuta homoseksuaalisia aktioita vaan heidän avioliittonsa. On selitetty että rekisteröity parisuhde on funktionaalisesti sama.
1: On kieltämättä erikoista että kristityille homoseksuaalisuus ei muka olisi se joka on synti vaan se että haluaa avioliittoon. Uskoisin että asia on hieman erilainen kuin PR -puheissa ilmennetään. Ja siksi nämä ihmiset eivät ole hassuja vaan nämä outoudet paljastavat että he eivät ole ns. rehellisiä debatoijia jotka sanovat asiat juuri siten kuin ne ovat. Ja aina kun sanomia pitää siivota ja muunnella, voidaan arvata että syy on se että sanoja itsekin ymmärtää että niiden takana on jotain omituista, pahaa, kieroutunutta ja likaista. Niin että ne täytyy lakaista maton alle ja lähteä kikkailemaan.

Toisin sanoen en usko että homojen pääsy avioliittoon johtaisi siihen että heterot yht'äkkiä massoittain alkaisivat menemään homoavioliittoihin keskenään. Ei ole suurta määrää miehiä jotka esittävät jotain sen suuntaista kuin "Sittemmin kun homojen avioliitto sallittiin, olen lakannut kokemasta vetoa vaimooni... " Äpärälapset muistuttavat siitä että tosiasiassa lisääntymiseen tarvitaan molemmat sukupuolet mutta avioliittoa se ei sen sijaan tarvitse. Avioliitto ei ole biologisessa kytköksessä lisääntymiseen. Ja joka väittää tälläistä tekee biologisen kannanoton, joka on biologisten tosiasioiden vastainen.

Sitten on tietenki toisenlaisia asioita.

Uskonto ei ole, tunnetusti, luonnontiedettä. Ja toisenlaisiakin erikoisuuksia on esiintynyt. Esimerkiksi James Hirvisaari kertoi facebookissa seuraavaan malliin "Menkää V%&#?@ naimisiin te kaikki jotka olette kannattaneet homoavioliittolakia. Kuinka moni teistä homoavioliiton kannattajista olette avioliitoss? Riistitte meiltä pyhän." Lausunto on erikoinen.
* Ensiksikin siinä oletetaan että vain itseä koskevia oikeuksia voi käsitellä. Tätä kautta esimerkiksi aikuinen kristitty ei voisi vedota lasten oikeuksiin tai vastustaa homojen juttuja ellei itse olisi homo. Tämänlaisia velvollisuuksia ei ole.
* Toiseksikin hän tapansa mukaan komentaa muita ihmisiä. Mutta jos se avioliitto olisi todellakin niin rikkimennyt ja piloilla ja arvoton niin paras tapa näyttää tämä olisi se, että kristityt massaeroaisivat. Että lopettaisivat avioliitossa elämisen tyystin. Jos konsepti on mennyt todella jotenkin rikki, niin sittenhän eroaminen ei olisi mikään ongelma.

En usko että Hirvisaari on kuitenkaan eroamassa demonstraationosoituksena. Sillä asiat ovat kuitenkin kuten Pasi Turunen asiasta esitti. Hän näki että juridinen konsepti muuttui mutta tietyt asiat pysyvät. (Mikä tietenkin tekee avioliittolain muutoksesta harmittoman ja mitättömän, jotain sellaista jonka vastaan taistelu olisi tyhmää ja typerää ja tarpeetonta. Yhtä irrelevanttia ja triviaalia kuin oikeudet jossa homoseksuaalit taistelevat sen puolesta, että rekisteröity parisuhde muutetaan avioliitoksi..) Moni asia ei hänestä nimenomaan muutu.

Ja tässä mielessä voidaankin nähdä että kristillinen ajatus avioliitosta ei muutu juridiikalla. Ihmisten juridinen avioliittostatus sen sijaan muuttuu. Tässä mielessä voidaan ajatella avioliittoja käsiteanalyysin avulla. ; Olemme hyvin tottuneita ajattelemaan että käsitteet ovat hierarkisessa suhteessa toisiinsa. Tällöin voidaan nähdä esimerkiksi niin että on isompi kategoria "avioliitoista" joista kristillinen aviolliitto on vain yksi avioliiton muoto. Tässä mielessä maassamme on jo kauan ollut ei-kristillisiä avioliittoja. Eikä niiden kieltämiseen ole ollut mitään syytä. Tässä mielessä jos väittää että (1) "Raamatulla" on valta koko avioliittokonseptiin tai (2) tämä uusi muutos rajoittaa uskonnonvapautta ja tuhoaa "Raamatun" määrittelemän kristillisen avioliiton tekee ns. kategoriavirheen. Sellaisten käyttäminen ei ole järkevää. (Se on perusteluytimeltään sama kuin ottaisin ensin yläkategorian "eläin" ja sitten koska kissat ja koirat kuuluvat joukkoon ja kissat naukuvat niin sitten koirienkin pitäisi jotenkin perustellusti naukua. Tämänlaisia voi livahtaa ihmisiltä jotka ovat halukkaita päättämään muiden asioista. Mielestäni tämänlaiset lausunnot enemmänkin kyseenalaistavat sitä onko näillä ihmisillä valtaa päättää edes omista asioistaan ilman erityisen huoltajan suostumusta.)

Tämä on varsin helppoa huomata jo siitä kannalta että emme enää elä teokratiassa jossa kristinuskolla on eugeniaprojektinomainen valta lisääntymiseen ja sallittuun perhe-elämään. Toisin sanoen avioliittoon on jo kauan aikaa päässyt maistraatissa. Ei ole tarvinnut rippikoulua tai kirkon jäsenyyttä saadakseen avioliittostatuksen. Tässä mielessä avioliitto ei juridisena konseptina ole ollut pitkään aikaan "kristillinen". Kristityt ovat menneet omilla kaavioillaan naimisiin. Juutalaisten avioliitto on ollut hyvin erilaista. Saati sitten ateisteista.
1: Oma kantani kirkkohäihin on se, että itse en sellaisia halua. Siksi että ne ovat yksinkertaisesti tylsiä. Häissä hauskimmat ja kauneimmat asiat tapahtuvat, suoraan sanoen, kirkkorituaalien ulkopuolella. Ja tämä sama asia tuntuu kattavan kaikkia muitakin asioita. (Mukaanlukien hautajaiset, joka on hämmentävää jopa minusta.) Oma kantani on että kirkko syrjikööt sisäisesti ketä huvittaa. Itsellä on asiaan valtaa lähinnä siten että haluanko tukea tuota toimintaa rahallisesti vaikka yhteisöverotuksen kautta. Asetan ehtoja omalle liittymiselleni ja sille millä ehdoin suostun rahoittamaan muiden uskontoa. Tämä on mielestäni täysin asianmukaista eikä rajoita kenenkään uskonnonvapautta. Jokainen saa uskoa miten huvittaa, se että vaatii että saa harjoittaa jotain omaa uskontoaan minun rahalla on sitten jotain muuta kuin oman uskonnonvapauden harjoittamista..

Koska näin on, ei juridisen avioliiton muutos heijastu Turusen avioliittonäkemykseen. Ja toisaalta olisi kategoriavirhe väittää että se että Raamattu sanoo jotain avioliitosta olisi mikään argumentti siitä miten kansalainen saisi demokraattisessa valtiossa olla mieltä ja äänestää asiasta. Tässä mielessä "Pyhän rikkimeneminen" on osana poliittista epäkorrektiutta jota Hirvisaaren pitäisi rakastaa, noin yleisesti omien puheidensa kannalta ainakin. Kaikkia asioita, loukkaaviakin, tulisi saada torjua. Eikä pahastuminen tai se että kertoo kokemuksista jossa arvojen päälle harjoitetaan monenlaista eritteisiin liittyvää toimintaa ole mitään muuta kuin poliittisen korrektiuden vaatimista ja näkemyksen erityissuojelua kritiikiltä.

Loppuun pieni twisti.

Satun tietämään että Hirvisaaren toive toteutuu ainakin yhdessä perheessä. En mainitse tässä nimiä koska se voisi tuottaa heille hämmentävissä määrin ongelmia ja vaikeuksia. Kyseessä on pitkään parisuhteessa ollut mies ja nainen. He ovat eläneet heteroseksuaalisessa parisuhteessa keskenään käytännössä koko aikuisikänsä. ; Naisella on ollut asiaan liittyviä tuntemuksia käytännössä koko ajan ja mies on ollut niistä tietoinen. Toisaalta miehelle asiassa ei ole ollut hirveästi merkitystä koska nainen ei ole mennyt sukupuolenkorjausprosessiin. Prosessi on raskas ja pitkä, ja siihen liittyy riskejäkin. Toisaalta aiheeseen liittyy sosiaalista stigmaa.

Näin ollen perhe on vaikuttanut aivan normaalilta pitkään avoliitossa eläneeltä perheeltä. Sellaiselta nuorelta kaupunkilaiselta perheeltä jossa on normaali mies ja nainen normaalissa heteroseksuaalisessa suhteessa. Naisella on ollut naisidentiteetti. Sen ylläpitäminen on kuitenkin ollut raskasta ja siksi tätä ei ole jaksettu ylläpitään. Nyt, juuri parhaillaan, heidän perheessään on kuitenkin tapahtumassa sukupuolenkorjausprosessi. Nainen käy sukupuolenkorjausprosessin jonka päätteeksi hän mm. saa uuden sosiaaliturvatunnuksen ja hän saa "mies" -rastin moneen juridiseen paperiin. He ovat menossa naimisiin kunhan prosessi on saatu päätökseen.

Aiemmin avioliittoon meneminen olisi tarkoittanut sitä että avioliitto olisi pitänyt purkaa ennen prosessin aloittamista. Ja sitten sen tilalle olisi tullut rekisteröity parisuhde. Tämä status taas olisi näkynyt erilaisissa juridisissa papereissa. Ja tähän on liittynyt stigmaa. Avioliittoon meneminen olisi toisin sanoen sisältänyt riskin siitä että jos prosessiin sitten mennäänkin niin esimerkiksi perheen mies joutuisi silloin tällöin nostamaan esiin asian josta hän ei halua julkisesti yleisesti puhua, eli "seksuaalisesta suuntautumisesta". Nyt muuttumaton prosessi antaa tilaa sille että tämänlaiset asiat pysyvät piilossa ja näkyvät ulos vain jos nämä ihmiset itse haluavat siitä kertoa.

Olisikin hauskaa kertoa Hirvisaarelle, että homoliittojen kannattajista löytyy avoliitossa eläneitä "susipareja" jotka ottavat avioliiton juridiset hyödyt haltuunsa juuri sen vuoksi että "homojen avioliittolaki" meni läpi. Tekisi miltei mieli lähettää Hirvisaarelle tieto hääpaikasta, jotta hän voisi tulla kuokkimaan. Hänen ilmeensä voisi olla erikoinen. Ja se ilme muistuttaa siitä, että ei välttämättä kannata ehdotella tai toivoa asioita. Ne kun voivat toteutua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Jep, 26. vuotta "susiparina" tässä elellyt. Kannatan kuitenkin tasa-arvoista avioliittoa.

Toimituksen poiminnat