Laki, omatunto ja maan tapa
Koska en ole kristitty, saan aina silloin tällöin suostuttelija Pohjois-Koreaan muuttamisesta. Henki on se, että jos ei suostu hyppimään monenlaisissa asioissa kristittyjen ehtojen mukaan, pitäisi muuttaa ateistiseen valtioon. Olen alkanut tekemään siten, että aina kun minulta kysytään että "jos olet niin pettynyt maahamme niin miksi et vain muuta Pohjois-Koreaan" vastaan jotain sen tyylistä että "koska olen elänyt käsityksessä että demokraattisissa maissa pettymyksien osoittamiseen on tilaa ja voimme demokraattisin periaattein muuttaa maatamme paremmaksi, ja että maasta siirtämisiä väärän mielipiteen takia tehdään vain väkivaltaisissa teokratioissa kuten Pohjois-Koreassa joten kenties meistä kahdesta minä en ole se joka tykkää maan ilmapiiristä". Tämä on tyylilleni sopivan aktiivis-aggressiivista. Ja se jakaa miellyttävästi autseja.
Karkeasti ottaen kuitenkin voidaan nähdä että jopa minusta on olemassa maan tapa jota on hyvä seurata.
Se on tarkalleen ottaen maan lainsäädäntö. Maassa eletään maan tapaan joka tarkoittaa lainsäädännön mukaan toimimista. Tässä mielessä monet väninäni näyttävät hyvin kiinnostavilta koska valitan usein asioista jotka itse asiassa ovat sellaisia että niihin on tilaa uskonnonvapauslain kautta.
Kun esimerkiksi uskonnonvapauslain mukaan kailille osallistuttavat ruokarukoukset on jätetty pois monista esikouluista, tämä esitettiin kristillisissä piireissä siten, että "esikoululaisilta vietiin ruokarukous." Näin sanottiin kun yleisestä kaikille yhteisestä rukouksesta luovuttiin. On se tietysti ikävää kun lapsia ei opeteta rukoilemaan. Ja lapset peräti "eivät opi rukoilemaan".
Lapset eivät sitten tietenkään voi oppia rukoilun tärkeää taitoa mistään muualtakaan koska uskonto kuuluu ilmeisesti lähinnä kouluelämään ja muihin paikkoihin joissa on tärkeää seassaoleville vääräoppisille demonstroida kenen ideologia on vallassa.
Kun katsotaan kaikkia kiistoja joita uskonnosta käydään, voidaan huomata että kaikki koskevat armeijan ja koulun tapaisia instituutioita ja rituaaleja joissa on sekaisin eri vakaumuksellisia ja tarjolla on yhden ja vain yhden kulttuurin erityismenoja. Ja tämä kulttuuri on kristinusko jonka on "luontevaa olla läsnä". Toisin kuin yhdenkään muun kulttuurin. Ja tämä on se joka koetaan maan tavaksi ja tästä poikkeaminen suuntaan tai toiseen ärsyttää kristillisiä piirejä suunnattomasti.
Samat ihmiset kirjoittavat siitä miten he haluavat tietää milloin koulussa on joogaa jotta voivat estää lastensa läsnäolon niillä ja jotka haluavat kieltää toiminnan kokonaan pakanallisena ja vahingollisena ovat juuri niitä ihmisiä joista yhteislauluna kaikkien vääräoppistenkin laulatettamana laulettu "Enkeli Taivaan" on niin keskeinen teos että jos sen jättää laulamatta yhden kerran vuodessa, niin koko kulttuurimme romahtaa eikä siinä enää ole kristillisyyttä. (Mikä tuntuu vastaavan sitä miten tärkeä osa kristinusko on yhteiskunnassamme todellisuudessa. Se on tärkeää vain kun pitää boostata kristittyjen identiteettiä valtapeleillä jossa on joku tallattava.)
Toki itsestänikin on hieman ikävää että lapsia ei opeteta rukoileaan. Rukoilu on tärkeä kansalaistaito jonka takana on esimerkiksi suurin osa elämäni aikana saamastani seksistä. Mutta maan tapa on lainsäädännön tapa. Joka on maan tapa. Ja usein kristityiltä kuulemansa iskulauseen mukaan pitää elää maan tavalla tai mennä maasta pois.
Kuitenkin kristittyjen omatunto helposti menee lainsäädännön yli.
Kristityillä on usein erilaisia "käytänteitä" joita on harjoitettu sen verran kauan, että niitä pidetään maan tapana lain yli. Ja nämä usein aikaansaavat skismaa. Sillä jos tämänlainen perinteinen tapa ja lainsäädäntö ovat konfliktissa, käytänteet ovat vahvoilla. Uskovainen voi aina sanoa että lainmukaisuuden vaatiminen on "pikkumaista".
Olen saanut kuulla tämän tematiikan mukaista materiaalia toistuvasti. Jostain syystä "pikkumaisuuden" testaaminen lakituvassa ottamalla näiden ihmisten silmien edessä puhelimen ja kertomalla että selvitetään pikkumaisuus lakituvassa on se joka toimii. Se on paras auts tässä tilanteessa. Ja sopivan aktiivis-aggressiivinen tyyliini. Kristittyjen kanssa asioiden läpimeneminen tuntuu tarkoittavan sitä että nämä asiat menevät yhteen. Mikä voisi olla uskontokritiikkiä. Ellei se kohdallani olisi win-win. Jokainen uskis jonka saan häviämään lakitupaan perustuslakiasioissa on hauska asia. Etenkin jos se on iltalehtien sivuilla. Minua harmittaa kun kristityt eivät puolusta arvokkaita periaatteitaan loppuun asti vaan säikähtelevät lakipykälien ja lakimiesten puhelinnumeroiden luettelemisesta yhdistettynä tietoon että oikeusjuttu leviää nimiä myöten mediaan. Jos ei virallisiin niin sitten niihin minun omiin viraalisiin lähteisiin.
Näitä juttuja on paljon. Esimerkiksi TYT ja STI ovat hauskasti kinastelleet viime aikoina. Tässä yhteydessä on esimerkiksi julkistettu TYT:in tiedote jonka mukaan. Välit ovat vähintään viileät. Mutta tiedote kertoi että "TYT:llä ei ole käynnissä mitään suurta ristiretkeä STI:tä kohtaa. Edelliset kerrat kun STI on puhuttanut ovat vuoden 2016 syksyltä. Tällöin STI kalasteli jostakin vähintään kyseenalaisin keinoin kaikkien uusien opiskelijoiden sähköpostit ja lähetti näille mailia. Tämän katsottiin TYT:n piirissä olleen kovin epäsopiva keino tehdä markkinointia." Itselleni henkilörekisteriasiat ovat yksiä tärkeimpiä lainsäädäntöjä joita on. Mutta uskovaisilla omatunto ylittää lain hyvin helposti ja kevyestikin joskus. Tämänlaatuiset asiattomuudet ovat aika tavallisia ja niitä pidetään kristillisten puolella yleisesti "pikkujuttuina". Eli rikettä ei joko tapahdu tai jos se tapahtuukin niin rike on niin pieni että siihen puuttuminen olisi pikkumaisuutta.
Pikkumaisuus on usein sitä että estää uskovaisten kerhoja jne. liittoumia keräämästä itselleen rahaa.
Jotkut ovat saattaneet seurata huvituksella uskonnollisten yhteisöjen kiemurtelua rahankeräyslain kanssa. AIheesta on tehty esimerkiksi MOT -ohjelma useita vuosia sitten. Tästä aiheesta on ollut tuoretta uutisointia. ; Monet kristilliset yhteisöt eivät seuraa rahankeräyslakia. "kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen. Laukkanen moitti syyskuun alussa kristillisten KD-Lehdessä(siirryt toiseen palveluun)Poliisihallitusta "rahankeräyslain omituisesta soveltamisesta". Laukkanen ei voinut ymmärtää, miksi seurakunnat vain eivät voisi kerätä varoja kolehdilla niinkuin ne ovat tehneet jo vuosikaudet. Seurasi poliisin arapajaishallintopäällikön Saaramia Varvion vastaus(siirryt toiseen palveluun), jossa Varvio ampui alas Laukkasen esittämiä väitteitä paikkansa pitämättöminä ja toivoi keskustelun perustuvan faktoihin. Yhdistyslaki kun on ollut voimassa vuosikymmenet. Siihen taas tuli Laukkasen vastaus(siirryt toiseen palveluun), jossa hän ei suostunut tunnustamaan olleensa väärässä." … "helluntailaiset ovat uudistuksen alla kehottaneet seurakuntiaan toimimaan kuten ennenkin."
En, suoraan sanoen, ole itsekään nykyisen rahankeräyslain kannattaja. Mutta olen ymmärtänyt että lakia on noudatettava silloinkin kun siitä ei itse satu tykkäämään. Tämä periaate on tärkeä kun on niinkin aktiivis-aggressiivinen ihminen kuin minä ; Lakia ei kierretä jotta se saadaan rikottua. Ensin demokratiassa debatoidaan laki läpi ja sitten tehdään miten lystetään. (Kuten asia toimi homojen avioliittojen kohdalla.) Jos laki tai sen muutos ei kiinnosta ihmisiä niin ei se voi olla kovin tärkeä asia monelle. Lain "tulkinta" on usein varsin yksiselitteistä ja on turhaa leikkiä että toiminta olisi jollain juridisesti hyväksytyllä lain tulkinnalla asiallista toimintaa. Että ei kannata leikkiä että ei riko lakia jos sitä rikkoo. (Puhelin on nykyään ihmisillä aina taskussa. Itse olen harkinnut sitä että alan kiertämään satunnaisissa uskovaisten tilaisuuksissa ja soitan poliisille aina kun näen lain kirjainta rikottavan. Se olisi tyylilleni sopivan aktiivis-aggressiivista. Kun tähän lähtisi muutama tuhatkin toimijaa olisi oikeuslaitosten käsittelyt vähän aikaa varsin kiinnostavia.)
Tämä on tavallista ja oireellista. Kun laki ei ole oman toiminnan mukaista puhutaan siitä että virkamies tai lakimies tai poliisi "tulkitsee". Tai "tulkitsee omituisesti". Tapa on toki yhteiskunnassamme hämmentävän tehokasta. Onhan esimerkiksi Ben Zyskowicz luonut sellaisia käsitteitä kuin "perustuslakifundamentalismi". Ja nykyisenkin hallinnon monet päätökset ovat törmänneet perustuslain seinään. Itse taas olen niitä ihmisiä joista oikeusvaltiot ovat määritelmällisesti yhteiskuntia joissa on laki ja siihen liittyvä oikeusperiaate joka on sama kaikille. Lakia totellaan kunnes muutos menee läpi.
Toki ymmärrän myös Päivi Räsäsen aikanaan kohua herättäneitä puheita omastatunnosta ja siitä miten asia herättää pohdintaa. (Johon liittyi hänen sanojensa väärinkontekstoimista. Mutta toisaalta minun elossaoloaikana ei ole yhtä huolellisesti ja kiinnostavasti käsitelty julkisessa keskustelussa omantunnon filosofisia teemoja.) Samalla toki ymmärrän että kun massat saavat pohtia, tästä päädytään erilaisiin lopputuloksiin. Jos sanoo "Sapere aude" ei pidä ihmetellä jos joku päätyy omasta mielestä väärään lopputulokseen. Asian pohdinta avaa potentiaalia rikkomisiin. Jos ei kuitenkaan välttämättä kannusta niihin tai sano suoraan että ne ovat ehdottoman hyvä asia.
Kaiken kaikkiaan;
En tahtoisi olla pikkumainen. Mutta olen. Ja sanonkin että kenties näiden rahankeräyslakia noudattamattomien ihmisten kannattaisi vaikkapa joko elää maassa maan tavalla. Tai vaihtoehtoisesti muuttaa USA:n raamattuvyöhykkeelle. On tämä kuitenkin heittona vähemmän asenteellinen ja kitumiselämään tuomitseva ja tätä kautta vähemmän pikkumainen kuin se Pohjois-Korea -klisé.
”Kristityillä on usein erilaisia ”käytänteitä” joita on harjoitettu sen verran kauan, että niitä pidetään maan tapana lain yli. Ja nämä usein aikaansaavat skismaa. Sillä jos tämänlainen perinteinen tapa ja lainsäädäntö ovat konfliktissa, käytänteet ovat vahvoilla. Uskovainen voi aina sanoa että lainmukaisuuden vaatiminen on ”pikkumaista”.”
—–
”Kristityt kristityt kristityt, uskovaiset uskovaiset uskovaiset”. En moneen kertaan luettuanikaan saanut selvää tämän blogin pointista. Paljon käytetään epätarkkoja viittauksia, kuvaamaan sitä mitä jotkut kristityt joskus jossain ovat tehneet, suhtautuneet tms.
Johonkin konkreettiseen tapahtumaan ja tiettyihin henkilöihin voisi viitata, ja antaa lukijoiden tehdä päätelmänsä ko. ihmisistä.
Aihe on kiinnostava. Mutta kirjoittaja on juntti. Ja tämä oli henkilöön kohdistuva alatyylinen ilmaisu, ei ateisteihin. Ateistit voivat olla huipputyyppejä. Tunnen useammankin.
(Olen turhautunut ja pahalla tuulella. Haluan väitellä ja provosoitua 🙂 Poista jos häiritsee.)
Ilmoita asiaton viesti
Minusta on hienoa kun joku juntti tulee kommentoimaan. Tunnustaen itse että ei ymmärrä asiasisältöä. ”Uskovainen uskovainen uskovainen” ei ole mitä tahansa. Tässä on esimerkein viitattu eksakteihin tahoihin joita kautta uskontotieteitä ymmärtävä ymmärtää kyllä kontekstoida.
Etenkin kun mukana tekstissä itse asiassa on kategorinen kuvaus mallista josta nämä esimerkit ovat. Jos ”induktiivinen sosiaalinen malli johon viitataan” + ”esimerkkejä aiheesta” ei ole samaa kuin ilmiönkuvaus, niin en mahda mitään.
Paha tietysti sanoakaan mitään koska kommenttisi ei ollut argumenttianalyysi ja sen kritiikki vaan pelkästään luonnehdinta minusta ja sen taakse olettamistasi motiiveista ja luonteenpiirteistä. Joka on käsittääkseni määritelmällisesti henkilöön käymistä. (Itse en käyttänyt ad hominemia. Kuvasin tahoja ja heidän toimintaperiaatteita. Ja viittasin että ovat aika yleisiä ilmiöitä. Kritiikki tulee siitä että ilmiöt ovat todellisia kuten esimerkkinikin joista on linkit tarjottu. Jos koet tosiasiat loukkaaviksi tämä on kritiikki viitattuja tahoja eikä viestintuojaa kohtaan.)
Kuvaavaa onkin se, että olen antanut konkreettisia esimerkkejä. Esimerkiksi STI:n henkilörekisteririke ja tämä laiton rahankeräys. Ne ovat tapahtumia joihin on annettu linkit tekstissä ja ne ovat niitä esimerkkejä. Itse taas toivoit lisää yksilöitä joista voisi tehdä arvioita. Joka on sitä henkilöön käymistä. Itse kuvaan ilmiöitä. Se on persoonattomampaa ja tätä kautta henkilöönkäymien antiteesi. Vaatimuksesi yhdessä henkilöönkäymiseen liittyvien kommenttien kautta voi päätellä että et ymmärrä tekstiäni. Ja se johtunee siitä että olet juntti.
PS.
Kommenttien poistaminen ei ole tarpeellista koska tätä kautta kaikki näkevät minkälainen ääliö kommentoija on. Minusta se on iloista. Itse asiassa yksi syy blogitauolta palaamiseeni onkin se, että olen saanut blogistanin ulkopuolelta valitusta siitä että olen lopettanut kirjoittamisen. Kun itse kommenttiosiot koostuvat olkiukottamisista. ; Kommentoijien hölmöys tunnistetaan ja sen demonstratiivinen arvo sinällään riittää.
Siksi tahdonkin kiittää kommentistasi. Toivottavasti lähettelet niitä lisääkin!
Ilmoita asiaton viesti
”Paha tietysti sanoakaan mitään koska kommenttisi ei ollut argumenttianalyysi ja sen kritiikki vaan pelkästään luonnehdinta minusta ja sen taakse olettamistasi motiiveista ja luonteenpiirteistä. Joka on käsittääkseni määritelmällisesti henkilöön käymistä. (Itse en käyttänyt ad hominemia. Kuvasin tahoja ja heidän toimintaperiaatteita. Ja viittasin että ovat aika yleisiä ilmiöitä. Kritiikki tulee siitä että ilmiöt ovat todellisia kuten esimerkkinikin joista on linkit tarjottu. Jos koet tosiasiat loukkaaviksi tämä on kritiikki viitattuja tahoja eikä viestintuojaa kohtaan.)”
Toki juntiksi nimittely oli henkilöön käymistä. Mutta oikeasti oletin sinun suhtautuvan siihen huumorilla. Se oli oletukseni luonteestasi. Mutta motiivejasi yritän tässä juuri selvittää. Ihmisenä olet arvoitus. Luonteenpiirteistäsi en tiedä mitään, arvaus meni pieleen.
Mutta jos ihan oikeasti loukkasin, niin pyydän anteeksi. En yleensä ole tällainen. Ajattelin, että tökkiminen toimisi tässä tapauksessa… Olen siis pahoillani.
Minusta kuitenkin tietyn ihmisryhmän kuvaaminen tietyllä tavalla on kyseenalaista. Sen vuoksi konkretia JOKA asian ja väitteen yhteydessä olisi toivottavaa. Sen sijaan, että sanotaan ”uskovaiset” yleismääritelmänä tai ”kristityt”. Tätä käytettiin useasti.
”Kuitenkin kristittyjen omatunto helposti menee lainsäädännön yli.”
-Kuten tässä. Mitä tämä tarkoittaa? Tämähän pätee oikeastaan keneen tahansa, ilman viittausta vakaumukseen tai mihinkään erityiseen ihmisryhmään.
”uskonto kuuluu ilmeisesti lähinnä kouluelämään ja muihin paikkoihin joissa on tärkeää seassaoleville vääräoppisille demonstroida kenen ideologia on vallassa.”
-Tai tämä. Kenen ajatuksia tässä kuvaat?
Ilmoita asiaton viesti
Huumorista on kommentti alla jota pelkurimaisesti kävit poistamassa.
Sen verran tahdon sanoa että ihmiset sekä tekevät että voivat tehdä yleistyksiä. Ne ennustavat miten maailma toimii aika usein. Näihin saadaan jopa tilastollisia yleistyksiä.
Itsekin teet näin jo pelkästään esittämällä että mikä on minun mielessä priorisoitua ja mikä ei. Sanon näistä junttiustulkinnoistasi sen, että ne ovat yleistyksiä joissa spekuloit. Ja jos se on junttia niin me kaikki olemme väkisinkin juntteja. Tunneäly ja toisten tunteiden huomioiminenkin vaatii näitä mallinnuksia. Ja toisaalta aika erikoista olisi jos negatiiviset luonnehdinnat olisivat jotenkin irrationaalisia.
Tottahelvetissä kun puhutaan (1) instituutioista joiden strategiat vaativat yhteistyön suunnittelua (2) pitkäaikaiset ”maan tapana olleet” käytänteet jotka rikkovat lain kirjainta yksiseliteisesti ja joiden ylläpitämistä halutaan puolustaa asianmukaisina tästä huolimatta ja (3) näiden ilmiöiden runsaus auttaa tekemään yleistyksiä jotka ovat enemmän rationaalisia kuin mitä sinun kommenttisi ovat itseensä dataa keränneet.
(Riippumatta siitä satutko tuurilla olemaan oikeassa vai et.)
Seuraamalla varhaisempia kirjoituksiani voit huomata että melko vakioitunut kritiikkino kohde on sekä täynnä esimerkkejä että instituutioita ja aikaa. Tässäkin kirjoituksessa viittasin instituutioon ja tapaukseen. Tähän liittyvä keskustelu puhuu tietystä ryhmästä useita ihmisiä. Myös tämän kyseisen tekstin lukeminen varmasti valaisee. Ja linkkejä lukemalla voi nähdä argumenttirakenteen.
Sinä olet siis juntisti olettanut minulle motiiveja ja tämä perustelunasi olet ohittanut sekä tämän kirjoitukseni että kaikki aikaisemmatkin kirjoitukset. Samalla kun moitit minua juntiksi perustellen että toimin omaa toimintaasi kuvaamalla tavalla. Tunnustat myös pahastuneesi. Kun itse sitten pahastun niin se on ”Huumorintajuttomuutta”. Vaikka jostain syystä olet kommentti-innossasi täysin jättänyt antamatta minulle antamasi huumorin vitsirakenteita ja muita vastaavia asiaankuuluvia asioita joita esimerkiksi stand-up -koomikot tai huumorisivustojen ylläpitäjät joutuvat miettimään.
Minutsa kommenttisi ovat säilyttämisen arvoisia. Siksi ihmettelenkin ”Tuplien” poistamisia ja muita vastaavia. Pelottaako kun ikuisuuteen jää jälkiä omasta äkkipikaisuudesta? Älkää suotta. Itse teen niin ja kun en peittele mitään, ihmiset suhtautuvat minuun hämmentävänkin myötämielisesti. Itse asiassa pahimmat kriisini olen saanut kun olen ollut ”kohtelias”. Esimerkiksi kreationistien kanssa debatoidessa se aika kun julkkiskreationistit kiittelivät minua ”hyvästä debattihengestä” sain tappouhkauksia. Kun aloin suullisesti ilkeäksi ja vihjasin että olen pelottavampi kuin he yhteensä, uhkailut loppuivat. (Tämä on hyvä strategia kaikkien aitojen kiusaajien kanssa. Itse olen aina reaktiivinen. Sinun aloituskommentti viittaa että olet minua aktiivisempi tässä. Minun määritelmissäni juntti on sellainen ihminen joka ei tunnista argumentti- ja huumorirakenteita ja jonka kritiikki on kaksoisstandardien läpitunkemaa. Ja joka levittää tätä aktiivisesti kuin neuvoa tai palvelusta muille antaen.)
Minä olen huomannut että tiettyjä ihmisryhmiä on turhaa ”keskustella kuntoon”. Sitä huomaa että vaikka olisi juristi keskustelemassa yksiselitteisestä lakiasiasta, on vastassa kieltäytyminen siitä että voisi olla väärässä yhdessä ”outoon laintulkintaan” ja sen tapaisiin heittoihin joita voikin heittää sarjatulella ilman minkäänlaista älyä tai taitoa. Kuten ”juntti” -sanan heittoakin btw. Minulle riittää että eivät riko lakia ja jättävät rauhaa.
Tähän liittyen minulla onkin sinulle yksi ehdotus; Onko blogitekstini laiton? Onko siin olevat kommentit laittomia? Jos ovat niin haasta hittovie oikeuteen. Jos ei. Niin mene pois tieltä häiritsemästä! Olen ollut ”kontaktissa” ”kristittyjen jotka pahastuvat pahoista kristityistä kristittyjen nimellä tiedostamisesta” aivan riittävästi. Niin riittävästi että voin tehdä tilastollisia yleistyksiä siitä onko kontaktia oman hengen ja terveyden kannalta riittävän turvallista hakea. Kysymys onkin? Kuka päättää millä ehdoin laitan minun perseeni riskien tulilinjalle? Sinä vai minä? (Riski on viiteryhmän koko * viiteryhmän riskikäytöstodennäköisyys * altistuminen ja tätä sitten voi tarkentaa punnitsemalla toteutuneiden riskien yleisyyttä ja vakavuutta.)
Ilmoita asiaton viesti
”Huumorista on kommentti alla jota pelkurimaisesti kävit poistamassa.”
-Hmmmm… Siirsin viestistä osan toiseen viestiin, jotta ei tulisi liian montaa peräkkäistä. En nyt ihan oikeasti ymmärrä, että mitä minun pitäisi tehdä. En saa pyytää anteeksi, enkä peruuttaa sitä minkä huomaan tarpeettomaksi, ärsyttäväksi tai asiattomaksi. Mitä minun siis pitäisi tehdä?
—–
”Sen verran tahdon sanoa että ihmiset sekä tekevät että voivat tehdä yleistyksiä. Ne ennustavat miten maailma toimii aika usein. Näihin saadaan jopa tilastollisia yleistyksiä.”
—–
-Tästä olen eri mieltä. Yleistäminen, koskien tiettyä ihmisryhmää, ei ole KOSKAAN oikein. Ei reilua eikä asiallista. AINA tulisi viitata faktaan, tapahtuneeseen asiaan, jonka perusteella ei myöskään pitäisi tehdä yleistyksiä.
—–
”Itsekin teet näin jo pelkästään esittämällä että mikä on minun mielessä priorisoitua ja mikä ei. Sanon näistä junttiustulkinnoistasi sen, että ne ovat yleistyksiä joissa spekuloit. Ja jos se on junttia niin me kaikki olemme väkisinkin juntteja. Tunneäly ja toisten tunteiden huomioiminenkin vaatii näitä mallinnuksia. Ja toisaalta aika erikoista olisi jos negatiiviset luonnehdinnat olisivat jotenkin irrationaalisia.”
—-
-Hetkinen, ollaanpa nyt tarkkoja. ”Yleistys” koskien ihmisryhmää on yksi asia, ja tulkinnat yksittäisen henkilön teksteistä toinen. Miten tuo ”juntti”-sanan käyttö oli ”yleistystä”? Siis tiettyyn ihmisryhmään liittyen, senhän juuri kielsin ensimmäisessä viestissä.
Mutta totta ihmeessä olemme kaikki enemmän tai vähemmän juntteja. 🙂 Tässä juuri oli se huumori. 🙂 🙂 Joka ei tainnut olla kovin fiksu veto, ja jota pahoittelin, vaikka aiheutin enemmän suuttumusta…
——-
”Tottahelvetissä kun puhutaan (1) instituutioista joiden strategiat vaativat yhteistyön suunnittelua (2) pitkäaikaiset ”maan tapana olleet” käytänteet jotka rikkovat lain kirjainta yksiseliteisesti ja joiden ylläpitämistä halutaan puolustaa asianmukaisina tästä huolimatta ja (3) näiden ilmiöiden runsaus auttaa tekemään yleistyksiä jotka ovat enemmän rationaalisia kuin mitä sinun kommenttisi ovat itseensä dataa keränneet.”
—–
-Edelleen olen sitä mieltä, että yleistykset viitaten mihin tahansa ihmisryhmään, ovat epäreiluja ja asiattomia. Koskien mitä tahansa ihmisryhmää tai aatesuuntausta.
Ilmiöistä on keskusteltava juuri tämän vuoksi varovaisesti ja harkitusti JOTTA ei tulisi tehneeksi niitä yleistyksiä. Jotta ei tulisi väittäneeksi, että ”kristyt” tai ”ateistit” tai ”muslimit” sitä, tätä tai tuota. Tai esittäneeksi omia oletuksiaan siitä mitä tietyn ihmisryhmän ihmiset haluavat ja miksi.
—–
”Seuraamalla varhaisempia kirjoituksiani voit huomata että melko vakioitunut kritiikkino kohde on sekä täynnä esimerkkejä että instituutioita ja aikaa. Tässäkin kirjoituksessa viittasin instituutioon ja tapaukseen. Tähän liittyvä keskustelu puhuu tietystä ryhmästä useita ihmisiä. Myös tämän kyseisen tekstin lukeminen varmasti valaisee. Ja linkkejä lukemalla voi nähdä argumenttirakenteen.”
—-
-Kyllä kyllä. Oli faktatietoa. Mutta myös niitä asiattomia yleistyksiä. Toisten puolesta tietämistä. Ajatusten asettamista toisten päähän.
Linkit ovat hyvä asia, kirjoituksen perussävy taas välitti antipatioita. Ja oli yleistävä.
——
”Sinä olet siis juntisti olettanut minulle motiiveja ja tämä perustelunasi olet ohittanut sekä tämän kirjoitukseni että kaikki aikaisemmatkin kirjoitukset. Samalla kun moitit minua juntiksi perustellen että toimin omaa toimintaasi kuvaamalla tavalla.”
—-
-No, itse asiassa avasit taustaasi sen verran, että aloin ymmärtää näitä tuntemuksiasi. Yleistykset eivät silti ole reiluja. Esimerkit annoin, ja on niitä enemmänkin…
—-
”Tunnustat myös pahastuneesi. Kun itse sitten pahastun niin se on ”Huumorintajuttomuutta”. Vaikka jostain syystä olet kommentti-innossasi täysin jättänyt antamatta minulle antamasi huumorin vitsirakenteita ja muita vastaavia asiaankuuluvia asioita joita esimerkiksi stand-up -koomikot tai huumorisivustojen ylläpitäjät joutuvat miettimään.”
—
-Rauhoituhan nyt. Sinulta tulee hirväesti tekstiä, ja yritän vastata joka kohtaan… Haluat nostaa pahastumisesi yhä uudestaan esiin, vaikka et hyväksy pahoitteluja, et anteeksipyyntöjä etkä yrityksiä muotoilla asia uudestaan.
En oikeasti ole koskaan aiemmin edes aloittanut kommenttiketjua, ja nyt tein sen aivan väärin. Mutta tässä olisi muutakin keskusteltavaa. Tunnustaudun itse juntiksi, kuin myös ääliöksi ja hölmöksi, joita sanoja itse käytit, jos se auttaa jättämään tämän taakse. Ok?
—-
”Minutsa kommenttisi ovat säilyttämisen arvoisia. Siksi ihmettelenkin ”Tuplien” poistamisia ja muita vastaavia.”
-Kuten sanoin, poistin, koska mielestäni oli turhan samankaltainen sisältö kuin aiemmmassa, ja siirsin osan siitä toiseen viestiin, jotta ei olisi turhan monta viestiä. Ja ei vaikuttaisi saman toistamiselta. Oliko tämäkin loukkaavaa?
——
”Pelottaako kun ikuisuuteen jää jälkiä omasta äkkipikaisuudesta?”
—–
-Ööööö… No ei varsinaisesti? Itse uskon kyllä, että kaikki ne konfliktit, joita ei ole maan päällä selvitetty, otetaan joskus isolla screenillä esille. Kaikkien nähtäväksi. Ehkä sitten pystyt leppymään tässä asiassa. 🙂
—–
”Älkää suotta. Itse teen niin ja kun en peittele mitään, ihmiset suhtautuvat minuun hämmentävänkin myötämielisesti. Itse asiassa pahimmat kriisini olen saanut kun olen ollut ”kohtelias”. Esimerkiksi kreationistien kanssa debatoidessa se aika kun julkkiskreationistit kiittelivät minua ”hyvästä debattihengestä” sain tappouhkauksia. Kun aloin suullisesti ilkeäksi ja vihjasin että olen pelottavampi kuin he yhteensä, uhkailut loppuivat. (Tämä on hyvä strategia kaikkien aitojen kiusaajien kanssa. Itse olen aina reaktiivinen. Sinun aloituskommentti viittaa että olet minua aktiivisempi tässä. Minun määritelmissäni juntti on sellainen ihminen joka ei tunnista argumentti- ja huumorirakenteita ja jonka kritiikki on kaksoisstandardien läpitunkemaa. Ja joka levittää tätä aktiivisesti kuin neuvoa tai palvelusta muille antaen.)”
—-
-Jaa, tiedätkö, vähän tuollaista taisin itsekin kokeilla. Siinä ekassa viestissä. Ajattelin, että pakotettu asiallisuus ärsyttää enemmän kuin oman ärsyyntymisen näyttäminen. Se tässä tapahtui.
Ajattelin että keskustelu voisi tapahtua jopa paremmassa hengessä. Testin tulos taisi kuitenkin olla negatiivinen…
—–
”Minä olen huomannut että tiettyjä ihmisryhmiä on turhaa ”keskustella kuntoon”. Sitä huomaa että vaikka olisi juristi keskustelemassa yksiselitteisestä lakiasiasta, on vastassa kieltäytyminen siitä että voisi olla väärässä yhdessä ”outoon laintulkintaan” ja sen tapaisiin heittoihin joita voikin heittää sarjatulella ilman minkäänlaista älyä tai taitoa. Kuten ”juntti” -sanan heittoakin btw. Minulle riittää että eivät riko lakia ja jättävät rauhaa.”
——
-No, se rauhaan jättäminen olisi toivottavaa kaikilta tahoilta. Se, että ei tarpeettomasti esitettäisi mitään ihmisryhmää itsetarkoituksellisen negatiivisessa valossa. Että voitaisiin nähdä ihmiset ihmisinä. Ei kukaan ole tyhmä tai paha siksi että on samanmielinen joissakin asioissa joidenkin kanssa, toisin sanoen kuuluu johonkin ihmisryhmään. Mutta juuri sellainen vaikutelma negatiivisista yleistyksistä tulee.
——
Tähän liittyen minulla onkin sinulle yksi ehdotus; Onko blogitekstini laiton? Onko siin olevat kommentit laittomia? Jos ovat niin haasta hittovie oikeuteen. Jos ei. Niin mene pois tieltä häiritsemästä! Olen ollut ”kontaktissa” ”kristittyjen jotka pahastuvat pahoista kristityistä kristittyjen nimellä tiedostamisesta” aivan riittävästi. Niin riittävästi että voin tehdä tilastollisia yleistyksiä siitä onko kontaktia oman hengen ja terveyden kannalta riittävän turvallista hakea. Kysymys onkin? Kuka päättää millä ehdoin laitan minun perseeni riskien tulilinjalle? Sinä vai minä? (Riski on viiteryhmän koko * viiteryhmän riskikäytöstodennäköisyys * altistuminen ja tätä sitten voi tarkentaa punnitsemalla toteutuneiden riskien yleisyyttä ja vakavuutta.)”
—-
-No eihän se laiton ole. Mutta poistun joka tapauksessa häiritsemästä.
Ilmoita asiaton viesti
”En nyt ihan oikeasti ymmärrä, että mitä minun pitäisi tehdä. En saa pyytää anteeksi, enkä peruuttaa sitä minkä huomaan tarpeettomaksi, ärsyttäväksi tai asiattomaksi. Mitä minun siis pitäisi tehdä?”
Meillä on sanonta. ”Se on myöhäistä punnata kun on jo paskat housussa.” Kannattaa miettiä mitä seurauksia on valmis kestämään ennen kuin sanoo. Ja sitten kestää ne. Itsekin esimerkiksi osaan ennustaa tiettyjä seurauksia omista käytöksistäni. EN pidä niistä mutta en rupea kiemurtelemaan kun vaikeudet tulevat vastaan.
Se mitä on sanottu on ikuisesti sanottu. Asian voi korjata vain hankkimalla aikakoneen. Eikä sitä bändiä. Tämä onkon kohdallani tärkein asia. Armoa en jaa – ei sitä ole itsellenikään jaeltu, en elä maailmassa jossa anteeksianto olisi muuta kuin jatkolupa myöhempään pahantekoon. Tilit kuitataan, ei nollata.
Poistuminen oli oikea tapa. Toinen oikea tapa olisi vetää asia oikeuteen. Kolmas tapa taas voisi nojata siine 70′ shown ajatukseen että vasta jos ihmienn on valmis nyrkkeilemään paljain nyrkein vanhoilla säännöillä asiansa puolesta niin hän on tosissaan. Jos uskaltaisit oikeasti nousemaan riskejä vastaan puolustamaan asiaasi sen sijaan että kiemurtelet kuin tekosi eivät merkitisisi mitään ja ne pitäisi siksi vain ohittaa. Sitten olisi eri asia. Sellaiseen voisin suhtautua kunnioituksella. En pitäisi sinusta ihmisenä. Mutta jos seisot sanojesi takana etkä suostu pyyhkimään niitä pois. Kas siinä olisi jotain jonka kanssa voisin kuitenkin elää!
Ilmoita asiaton viesti
”Kuvaavaa onkin se, että olen antanut konkreettisia esimerkkejä. Esimerkiksi STI:n henkilörekisteririke ja tämä laiton rahankeräys. Ne ovat tapahtumia joihin on annettu linkit tekstissä ja ne ovat niitä esimerkkejä.”
-Nimenomaan! Tämä on se mistä tulisi keskustella. Konkreettisia esimerkkejä, viittauksia todellisiin tapahatumiin, dokumenttia ja linkkejä. ILMAN provosoivia yleistyksiä kuten edellä. Siis niiden sijaan. Se tässä ärsytti. Kirjoitus olisi lyhyempi ja napakampi ilman turhaa värittämistä.
Eli pitäisi pysyä vain niissä faktoissa, ei tehdä omia päätelmiä siitä miten joku ihmisryhmä toimii, ajattelee, mitä haluaa jne. Se on sitä junttimaisuutta.
Itse toki tunnustaudun ääliöksi, kun kirjoituksen pointti minusta näytti olevan enemmän noissa yleistyksissä enemmän kuin faktoissa… Toivottavasti olen oikeasti ääliö, siis väärässä tässä asiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedätkö mitä? Se että sinua ärsytti ei ole mikään syy olla kirjoittamatta mitään. Kommenttiesi perusteella olet ylenkatseinen tyyppi jonka ärsyyntyminen lähinnä synnyttää minulle erektioita. Toki elämme yhteiskunnassa jossa tämänlaiset asiat ovat vieraita.
Itse olen kuitenkin huomannut että ideaalit eivät usein toteudu tosielämässä ja tosiasiassa minä olen se jonka vuosikausien ärsyttäminen ja ärsyyntyminen ei ole kiinnostuksenaieh. Tai mikään syy muuttaa käytöstä. Olen oikeasti ihminen joka on ollut seurakunta-aktiivi ja päätynyt oman viitekehyksen savustamaksi (mallia soitetaan tutuille että eivät olisi tekemisissä ja soitettu työnantajille että poistaisivat palkkalistoilta) sellaisella tavalla että se, että ärsyyntymisen sijaan yritän itsemurhaa ei ole mikään syy reflektoida toimintastrategioita uusiksi.
Tämä viiteryhmä on ”kristityt”.
Valitan. Minua pilkattiin ala-asteella ja tajusin yläasteella että oikeasti ei pidä antaa anteeksi, huitaista huumorilla tai sivuuttaa paskiaismaista toimintaa. Sen sijaan on otettava kaikki ivailu ja muut rakenteet omikseen ja käytettävä paskiaisiin niitä kielipelin muotoja joita he itse käyttävät. Päinvastoin. Jos minua lyö, päihitän tyypit sillä että harjoittelen taistelulajeja säännöllisesti. Jos joku ivaa, ivaan paremmin ja loukkaavammin. Sitä voidaan pitää pikkumaisena. Mutta toisaalta olen huomannut että jos asettuu kynnysmatoksi tulee tasan tarkkaan tallatuksi. (Minut savustettiin yrittämään itsemurhaan. Tahoina ns. ”kristityt”. Minua ei muuten auttanut kukaan niistä ”lepposista hyvistä kristityistä joihin ei kuulemma saa yleistää”. Moite viestintuojana olemisesta ja muu pahaa tehneiden ”kristittyjen” suojelu sen sijaan on standardi niin leppoisien kristittyjen kuin humaanien ateistienkin puolella. En ole yllättynyt että kuulin sitä sinultakin.)
Esimerkiksi tässä tapauksessa:
– Moitteen takaiset kristityt ovat sellaisia että heille kategoriointi on hyvin tavallista. Käyttävät hyvin ylimalkaisia määritelmiä kritisoidessaan vaikka ateisteja tai ”darwinisteja”. Joita ei kunnolla kiveenhakatusti määritellä koska se ei olisi kätevää ; Toki elän myös sellaisessa käsityksessä että ”uskonto” on yleiskäsite jota käytetään paljon ja että olen esimerkiksi STI:hin eksplisiittisesti viittaamalla luonut esiin sen minkälaisten tahojen de facto/de jure -tasojen eroja tässä tekstissä käsittelen.
– Samoin asiat selviäsivät jos tutustuisi aikaisempiin kirjoituksiini joissa olen tarpeettomankin yksityiskohtaisesti kuvannut erilaisia asioita ja mitä niillä tarkoitan. Tätä määrittelyprosessia jota olet kaivannut on muuten moitittu. Itse asiassa tämä teksti oli osittain tarkoituksella sellainen että ei ollut näitten perusmoitteiden mukainen. (Kappas! Näen että kaikkia ei voi koskaan miellyttää! Kappas. Oli yksi tekstin taustamotiiveista hieroa tätä tiettyjen tyyppien naamaankin peräti. Ohhoh että tulikin kommenttisi. Meillä junttilassa ennustellaan tälläisiä keksustelustrategianmuutosten vaikutuksia kun teillä viisastenmaassa on vaikeaa ymmärtää omien yksittäisten kommenttien taustakontekstin vaikutuksia.)
Itse näen että näissä usein ongelmana on se, että tosiasiassa tyypeillä ei ole hajuakaan huumorin rakentamisesta. Mikä esimerkiksi oli ”huumorissasi” sen set-up? Mikä sen punchline? Mitä sellaisia rakenteita käytit että sen tunnistaa vitsiksi? (Onhan niitä muitakin kuin nuo mainitsemani.)
Minulta on turhaa pyytää anteeksi jos on loukannut. Minua on pyydetty niin monta kertaa antamaan kristillisesti anteeksi kiusaajilleni että anteeksianto assosioituu mielessäni enemmän siihen että ”haluaisin jo päästä kotiin”. Ei minua oikeasti innostanut jäädä jälki-istuntoon jossa osana on se, että kiusaaja jossain vaiheessa kertoo millä argumenteilla hän on oikeuttanut kiusaamisensa itselleen. (Että mikä minussa on vikana ja miten olen aikaansaanut tämän.) Etenkään kun nämä jälki-istunnot lähinnä mahdollistavat kiusaamisen kotimatkalla kun muut ovat menneet kotiin ja molemmat lähtevät koululta samaan aikaan. Opin että tämänlaiset asiat ratkeavat kielipeleillä joita kiusaajat itse soveltavat. Käyttämällä niitä kovemmin ja julmemmin.
Kun vaikka kristitty ei seuraa lakia, on aivan asiallista ottaa aktiivis-aggressiivinen asenne. Usko minua. Voisin harjoittaa paljon ankarampaakin toimintaa. Ja usko sitäkin että nauttisin suunnattomasti näistäå ankarammista toiminnoista.
Ilmoita asiaton viesti
”Tiedätkö mitä? Se että sinua ärsytti ei ole mikään syy olla kirjoittamatta mitään. Kommenttiesi perusteella olet ylenkatseinen tyyppi jonka ärsyyntyminen lähinnä synnyttää minulle erektioita. Toki elämme yhteiskunnassa jossa tämänlaiset asiat ovat vieraita.”
-Ok. Tätä en aivan ymmärtänyt. Osaan minä kyllä olla ylenkatseellinenkin.
”Itse olen kuitenkin huomannut että ideaalit eivät usein toteudu tosielämässä ja tosiasiassa minä olen se jonka vuosikausien ärsyttäminen ja ärsyyntyminen ei ole kiinnostuksenaieh. Tai mikään syy muuttaa käytöstä. Olen oikeasti ihminen joka on ollut seurakunta-aktiivi ja päätynyt oman viitekehyksen savustamaksi (mallia soitetaan tutuille että eivät olisi tekemisissä ja soitettu työnantajille että poistaisivat palkkalistoilta) sellaisella tavalla että se, että ärsyyntymisen sijaan yritän itsemurhaa ei ole mikään syy reflektoida toimintastrategioita uusiksi.”
—-
-Tämän pohjalta ymmärrän. Vastaavanlaisia tapauksia on useita. Mutta on minullakin ikäviä kokemuksia uskonnollisista piireistä. Olen ajat sitten lakannut pitämästä uskovaisia jotenkin ”parempina”, itseni mukaan lukien.
Mutta se ei silti oikeuta pilkalliseen asennoitumiseen ja ”tietämiseen” mitä joku ihmisryhmä haluaa tai ajattelee. Se on aina epäreilua ja epäasiallista.
——
Tämä viiteryhmä on ”kristityt”.
”Valitan. Minua pilkattiin ala-asteella ja tajusin yläasteella että oikeasti ei pidä antaa anteeksi, huitaista huumorilla tai sivuuttaa paskiaismaista toimintaa. Sen sijaan on otettava kaikki ivailu ja muut rakenteet omikseen ja käytettävä paskiaisiin niitä kielipelin muotoja joita he itse käyttävät. Päinvastoin. Jos minua lyö, päihitän tyypit sillä että harjoittelen taistelulajeja säännöllisesti. Jos joku ivaa, ivaan paremmin ja loukkaavammin. Sitä voidaan pitää pikkumaisena. Mutta toisaalta olen huomannut että jos asettuu kynnysmatoksi tulee tasan tarkkaan tallatuksi. (Minut savustettiin yrittämään itsemurhaan. Tahoina ns. ”kristityt”. Minua ei muuten auttanut kukaan niistä ”lepposista hyvistä kristityistä joihin ei kuulemma saa yleistää”. Moite viestintuojana olemisesta ja muu pahaa tehneiden ”kristittyjen” suojelu sen sijaan on standardi niin leppoisien kristittyjen kuin humaanien ateistienkin puolella. En ole yllättynyt että kuulin sitä sinultakin.)”
—–
-Oho. Olen kuitenkin eri mieltä siitä, että ”antaa anteeksi”, ”huitaista huumorilla” tai ”sivuuttaa paskamainen toiminta” olisivat jotenkin toisiinsa verrannollisia suhtautumistapoja.
Et siis pidä siitä että sinua nimitellään ja ivataan (kukapa pitäisi?) mutta katsot että sinulla on oikeus ivata muita. Siis yhtä ihmisryhmää, sen perusteella mitä jotkut tähän ryhmään kuuluvat ovat joskus tehneet?
Minulla ei ole tarvetta ”suojella kristittyjä” jos on konkreettista näyttöä asiattomasta käytöksestä kristittyjen taholta. Mutta edelleen, epäreilut yleistykset ovat epäreiluja yleistyksiä. Koskien kaikkia ihmisryhmiä.
Sinulla on siis henkilökohtaisia antipatioita kristittyjä kohtaan, ja siksi kirjoitat kuten kirjoitat? Hm.
——
”Esimerkiksi tässä tapauksessa:
– Moitteen takaiset kristityt ovat sellaisia että heille kategoriointi on hyvin tavallista. Käyttävät hyvin ylimalkaisia määritelmiä kritisoidessaan vaikka ateisteja tai ”darwinisteja”. Joita ei kunnolla kiveenhakatusti määritellä koska se ei olisi kätevää ;”
—–
-Eikö tämäkin päde aivan keneen tahansa, mihin tahansa maailmankatsomukseen tai ihmisryhmään kuuluviin ihmisiin. Tietyntyyppisiin?
—–
”Toki elän myös sellaisessa käsityksessä että ”uskonto” on yleiskäsite jota käytetään paljon ja että olen esimerkiksi STI:hin eksplisiittisesti viittaamalla luonut esiin sen minkälaisten tahojen de facto/de jure -tasojen eroja tässä tekstissä käsittelen.
– Samoin asiat selviäsivät jos tutustuisi aikaisempiin kirjoituksiini joissa olen tarpeettomankin yksityiskohtaisesti kuvannut erilaisia asioita ja mitä niillä tarkoitan. Tätä määrittelyprosessia jota olet kaivannut on muuten moitittu. Itse asiassa tämä teksti oli osittain tarkoituksella sellainen että ei ollut näitten perusmoitteiden mukainen. (Kappas! Näen että kaikkia ei voi koskaan miellyttää! Kappas. Oli yksi tekstin taustamotiiveista hieroa tätä tiettyjen tyyppien naamaankin peräti. Ohhoh että tulikin kommenttisi. Meillä junttilassa ennustellaan tälläisiä keksustelustrategianmuutosten vaikutuksia kun teillä viisastenmaassa on vaikeaa ymmärtää omien yksittäisten kommenttien taustakontekstin vaikutuksia.)”
—-
-Kyllä, uskon että sinulla on dokumenttia tapauksista joista kirjoitat. Mutta silti pettymyksesi ”kristittyihin” yleensä näkyy selvästi läpi. Ja se on ja pysyy epäreiluna, harrastaa sitä kuka tahansa liittyen keihin tahansa.
—–
”Itse näen että näissä usein ongelmana on se, että tosiasiassa tyypeillä ei ole hajuakaan huumorin rakentamisesta. Mikä esimerkiksi oli ”huumorissasi” sen set-up? Mikä sen punchline? Mitä sellaisia rakenteita käytit että sen tunnistaa vitsiksi? (Onhan niitä muitakin kuin nuo mainitsemani.)”
—-
-En ole itse asiassa koskaan aiemmin kommentissani nimitellyt ketään yhtään miksikään. (Muistaakseni.) Tuosta nimityksestä olen pahoillani, virhearvio. Hamartia. En yritä puolustella, mutta kaipasin kuollakseni väittelyä. Suunnattoman tylsä päivä ja elämä muutenkin jumissa.
——-
”Minulta on turhaa pyytää anteeksi jos on loukannut. Minua on pyydetty niin monta kertaa antamaan kristillisesti anteeksi kiusaajilleni että anteeksianto assosioituu mielessäni enemmän siihen että ”haluaisin jo päästä kotiin”.”
—-
-Ahaa, ymmärrän tämänkin. Olen vähän samanlaisessa tilanteessa. Sitten en tiedä mitä voin tehdä. Halusin ärsyttää, koska halusin väitellä, saadakseni ohjelmaa tylsään hetkeen. Ja tulin tehneeksi jotain peruuttamatonta. Ehkä tämän toteaminen toimii vähän paremmin kuin anteeksipyytely.
—–
”Ei minua oikeasti innostanut jäädä jälki-istuntoon jossa osana on se, että kiusaaja jossain vaiheessa kertoo millä argumenteilla hän on oikeuttanut kiusaamisensa itselleen. (Että mikä minussa on vikana ja miten olen aikaansaanut tämän.) Etenkään kun nämä jälki-istunnot lähinnä mahdollistavat kiusaamisen kotimatkalla kun muut ovat menneet kotiin ja molemmat lähtevät koululta samaan aikaan. Opin että tämänlaiset asiat ratkeavat kielipeleillä joita kiusaajat itse soveltavat. Käyttämällä niitä kovemmin ja julmemmin.”
—
-No, menneisyytemme on meillä kaikilla. Eikä kenelläkään ole ollut helppoa. Kiitos avautumisesta. Mutta ehkä olisi parempi puhua tästä toisessa yhteydessä.
——
”Kun vaikka kristitty ei seuraa lakia, on aivan asiallista ottaa aktiivis-aggressiivinen asenne. Usko minua. Voisin harjoittaa paljon ankarampaakin toimintaa. Ja usko sitäkin että nauttisin suunnattomasti näistäå ankarammista toiminnoista.”
-Siis kuka kristitty ei seuraa lakia? Edelleen, sama koskee ketä tahansa, eri tilanteissa, eri syistä. Ja ko henkilö katsoo sen oikeutetuksi. Ei tässä ole mitään syytä viitata erityisesti ”kristittyihin”.
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttisi perusteella sinulla oli huono päivä ja halusit provosoida ihmistä tarkoituksella? Ja halusit aktivoida minua tietynlaiseen toimintaan. Koska sinulla oli tylsää. Eli halusit provosoida minua sen takia että sinulla oli tylsää? Miksi minua pitäisi kiinnostaa jos sinulla on tylsää -etenkin kun en pidä sinusta ihmisenä ja mitä useampia kommenttejasi luen sitä enemmän paljastuu että haluan olla mahdollisimman vähän kanssasi tekemisissä.
Mitä Kant sanoisi siitä että tekee toisesta ihmisestä välineen omille ambitioilleen? Vaikuttaako tahallinen toimintasi sinustakin sydämettömältä tai jopa sosiopaattiselta? Meillä ei ole taustalla edes mitään henkilökohtaista joten syynä ei voi olla terve kaunojen raapiminen.
Toisin kuin esimerkiksi silloin kun itse puhun jostain STI:stä jonka useiden toimijoiden voidaan yksityishenkilönä pilanneen elämäni arvokkuutta ja tehneet siitä henkilökohtaisesti ja yksiselitteisesti epämielekkäämpää ja huonompaa elää. Ja että tämä persoonallinen henkilökohtainen baggage on minulla hyvin tiedostettu. Ja että voin tämän perusteella vaikuttaa juntilta niille jotka ovat vihjeettömiä. Vihjeettömyys olisi tietenkin hienoa jos se ymmärrettäisiin sen sijaan että aukkoja alettaisiin peittelemään ties millä motiivioletuksilla jotka näppärästi sallivat sen että ei debatoidakaan aiheesta vaan siitä miten huono Tuomo on yksilönä. Valitan. Haukun itseäni julkisesti enemmän ja pahemmin kuin kykenisit edes harjoittelemalla. Ja suisidaalikkona kyseessä ei ole rooli tai nähytelmä. Avaan ns. totuuksia.
Esimerkiksi minua ärsyttää se että intät ja toistat jotain joka on jo tekstissä. Itse innostun älyllisemmästä debatista kuin siitä että joku tulee omia ehtojaan itse rikkoen ja sisäisesti ristiriitaisesti sanomaan minua juntiksi.
”Siis kuka kristitty ei seuraa lakia”? Johan tämä on tullut sanotuksi. Siinä on eksplisiittisesti maininnat tässä blogauksessa ja lisää kohdennusta saa aikaisemmista blogikirjoituksissani. STI ei esimerkiksi selvästi seuraa lakia rahankeräyksissään. Samoin kun ateistien lapsia viedään jumalanpalveluksiin ilman vanhempien lupaa on teko ”vahinko” jonka ”harmittomuutta” alleviivataan ja lain antaman oikeuden vaatimista pidetään ”pikkumaisena”. Tässä ei ole kyseessä mitkään yksittäistapaukset vaan kyseessä on yleinen asenneilmapiiri. Josta puhumista estetään pääasiassa sillä naurettavalla strategialla että ei puututa jokaiseen ilmitulleeseen perustuslakirikkomukseen vakavasti vaan sen sijaan selitetään että ”ei saa yleistää” ja siirretään huomio viestintuojaan.
Tämänlainen keskustelu on asiatonta ja juntti-idioottimaisuutta. En ymmärrä millä järjellä mikään sanomasi on argumentti tai keskustelua. Pyrit puhumaan yksilöistä vaikka kiellät tämän tason järkevyyden keskustelussa. Ohitat myös tarkoituksella kaiken sanotun argumentaation ja intät materiaalia joka on jo itse blogitekstissä. Jos et osaa lukea, ei nämä kommentit voi sinua auttaa. Koska ne on tehty kirjoituksella, te hemmetin analfaeetti!
Ja rinnastus koulukiusaajiin ei ole asiaton. Se on hyvin asiallinen. Tietyt sosiaaliset vallanhakustrategiat ovat yhteisiä. Ei koulunpihasta muuttaminen muuta käytöstapoja. Kokemus on myös opettanut että ”keskustelu” takaa sen että tekevät ”vahingossa” virheitä jatkossakin. Jostain syystä tieto siitä että ilman armoa ja heti kun lain kirjainta rikotaan johtaa siihen että oikeustupa kutsuu ilman mitään mahdollisuutta sovitteluun enää siinä vaiheessa johtaa asialliseen kohteluun.
On ihmisiä jotka käyttäytyvät juuri niin huonosti kuin heidän annetaan. Minun kohdallani tämä on maan tapa. Eli laki. On paljon ihmisiä – niin paljon että voidaan puhua ilmiöstä, ilmiöstä johon ei ole haluttu puuttua vaikka siitä on esim. MOT -ohjelmassa – jotka joustavat lain sijaan omaantuntoonsa. Joka on aina jostain syystä häijympi kuin se laki niin että saavat oikeuden rikkoa lakia ja tehdä toisille ihmisille asioita (kuten tunkea laittomaan henkilörekisteriin). Olen kuules kaukana siitä kuvitelmasta että tehdään ystäviä juttelemalla toisen puoli selväksi. Koska kokemus on osoittanut että osa ihmisistä on mahdottomia, on syytä pelata juristikorttia ja toivoa että ymmärtävät jättää rauhaan. Moni hakee jotain ratkaisua konfliktiin ja lohtua ja sitä että ei koko ajan vituttaisi se toisen toiminta. Itse tyydyn siihen että voisin saada tilaisuuden omaan rauhaankin ja siihen että minun elämää ei tulla kristillisellä arguméntaatiolla sävytetysti koskaan kontrolloimaan. Kertaakaan. (=nolla kertaa). Tämä on ainut vaatimukseni. En vaadi ärsyyntymättömyyttä. Vaadin vain lain kirjaimen seuraamista ja sitä että ihmiset miettivät että rikkovatko lakia vai eivät. (KOko kirjoituksen pääpointti on että jos rikot lakia omantuntosi nimissä ja teet tässä jotain toisille niin olet aikamoinen ihminen jonka sisäisestä motivaatiosta ja arvosta ihmisenä voidaan sanoa paljonkin. Mutta ei tasan mitään ansiokasta tai positiivista näiltä käsitellyiltä osin. Ja tätä tulkintakenttää ei voida torjua. Etenkään kun tämä käsitelty taho usein käsittelee syntiä ja darwinisteja tasolla joissa ei henkilökohtaisilta herjauksilta vältytä.)
Toivottaasti päiväsi on tylsä. Itse kokisin miellyttävämmäksi ajankuluksi sekä itselle hauskemmaksi tavaksi ampua itseäni kuudestilaukeavalla päähän ja tehdä testi montako kertaa siihen pystyisi (onnistuisiko 2). Se ei ole helppoa koska en koskaan tule saamaan aseenkantolupaa. Suisidaalikkona en kuitenkaan vitsaile. Paitsi että vitsailen. Mutta minun kohdallani tämä ei muuta juuri mitään. Näihin tunnelmiin.
Hyvää päivänjatkoa! Sanoin: Hyvää päivänjatkoa!
Ilmoita asiaton viesti
”Kommenttisi perusteella sinulla oli huono päivä ja halusit provosoida ihmistä tarkoituksella? Ja halusit aktivoida minua tietynlaiseen toimintaan.”
—-
-Siis tarkkaan ottaen ja rehellisesti sanoen, kaipasin väittelyseuraa. En halunnut pilata kenenkään toisen päivää.Ja tulin aloittaneeksi aivan väärin. En halunnut itsetarkoituksellisesti ärsyttää, koska en oikeasti uskonut että suuttuisit noin hirväesti. Pahoittelen edelleen että aloitin väärin.
—–
”Mitä Kant sanoisi siitä että tekee toisesta ihmisestä välineen omille ambitioilleen? Vaikuttaako tahallinen toimintasi sinustakin sydämettömältä tai jopa sosiopaattiselta? Meillä ei ole taustalla edes mitään henkilökohtaista joten syynä ei voi olla terve kaunojen raapiminen.”
—-
-Siitä ei ollut kyse. Kirjoitin koska ihan oikeasti pidin sinua hyvänä tyyppinä. Siis ihan oikeasti. Ajattelin että tästä voisi tulla hauskakin väittely eri mielisten kesken, yksittäiset nimittelyt mukaan lukien. Siis oikeasti ajattelin näin.
Enkä sitä oletusta, siitä että olet hyvä tyyppi, nyt vieläkään hautaa. Anteeksi häiriö. Poistun nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Toiston poisto.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on jännittävä tapa käyttää sanaa ”huumorintaju”. Se tuntuu olevan sellainen että ”huumoriksi” voidaan kuvata mitä tahansa. Etenkin kritiikin koittaessa. Suomessa on myös sellainen tapa että jos pilkataan pitäisi jotenkin kiittää prosessista tai on huumorintajuton.
Tähän liittyen voi esimerkiksi miettiä sitä että mitä huumorilla ajetaan takaa. Suosittelen pureksimaan yhden kaverini kirjoitusta. Hän vastannee mielikuviani. Siinä ”vitsi vitsi” -puolustuksesta sanotaan arvokkaita asioita. Suosittelen että reflektoit niitä näin aluksi ennen kuin lähdet käymään henkilöön viittaamalla junttiuteeni ja huumorintajuttomuuteeni jonain keskustelun peruslähtökohtana.
PS. Itse olen hyvin tosikkomainen ja masennukseen taipuvainen tyyppi. Ja tämä on taannut minulle tietynlaisen varsin vakaan mutta omituisen maineen suomen huumoriskenessä. Juttu rakentuu juuri sen varaan että olen tosikkomainen ja tiedän sen, mutta en korjaa sitä. Se on vähän omituista mutta se toimii.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomessa on jännittävä tapa käyttää sanaa ”huumorintaju”. Se tuntuu olevan sellainen että ”huumoriksi” voidaan kuvata mitä tahansa. Etenkin kritiikin koittaessa. Suomessa on myös sellainen tapa että jos pilkataan pitäisi jotenkin kiittää prosessista tai on huumorintajuton.”
—-
-Tästä olen aivan samaa mieltä. Huumorin nimissä ei tosiaan voi tehdä tai sanoa mitä tahansa. Mutta kuten jo sanoin, jos oikeasti loukkasin tuolla nimityksellä, pyydän anteeksi. Se oli virhearvio.
——
”PS. Itse olen hyvin tosikkomainen ja masennukseen taipuvainen tyyppi. Ja tämä on taannut minulle tietynlaisen varsin vakaan mutta omituisen maineen suomen huumoriskenessä. Juttu rakentuu juuri sen varaan että olen tosikkomainen ja tiedän sen, mutta en korjaa sitä. Se on vähän omituista mutta se toimii.”
—
-Oikeastiko? Tämä on mielenkiintoinen juttu.
Mutta silti, olen sitä mieltä, että joidenkin ajatusten esittäminen kärjistettyyn ja pilkalliseen tapaan tietyn ihmisryhmän ajatuksina, motiiveina ym. on… jos ei sanota ”junttimaista” niin asiatonta ja epäreilua. Minusta.
Oliko se huumoria vai tosissaan kirjoitettu? Kaikki tuo miten ”kristityt” mielestäsi helposti lipsuvat omassatunnossaan laista tai mitkä olivat näkemyksesi mukaan ne syyt miksi ruokarukoukset tai virret halutaan säilyttää?
Ilmoita asiaton viesti
Ai että mitkä ovat taustasyyt?
Kuten olen monesti sanonutkin aikaisemmissa kirjoituksissani. Ja joka mielestäni on tarpeeksi hyvin kirjoitustaitoisen ja edes minimitasolla rationaalisen ihmisen käsitettävissä. (Tämä toki olettaa sellaisen ihmisen joka antaa käyttämänsä huumorirakenteen pyytäessä etenkin kun on itse huumorintajun nostanut esiin keskuteluun kuin se olisi tärkeä seikka joka vaikuttaa keskustelussa jotenkin ja on lisäksi jollain tavalla. Esimerkiksi siten että minulla ei sellaista ole.)
Kannattaa todella ensin lukea mikä on näkemykseni ”sisäisten perimmäisten motiivejen” tarkoituksesta. Minulle ei suoraan sanoen nimittäin ole herttisenkään kiinnostavaa onko toiminnan takana positiiviset motiivit vai mitkä. Käytännössä me elämme toistemme kohtelusta. Ja tämä on jotain jota kuvataan valtaprosesseilla ja käytösstrategioilla. Näiden takana voi olla ties mitä motiiveja. Mutta niistä voidaan valehdella joten ei niiden käsittely ole relevanttia.
Paskasti oleva ihminen käyttäytyy miten käyttäytyy. Näitä ihmisiä ei edes kannata yrittää mallintaa sisäisten motiivien kautta koska tämä rajoittaa tulkintoja tulevaisuudesta. Olen taas tiedostanut että oman elämän jatkumisen kannalta ei ole relevanttia tietää taustamotiiveja. Sen sijaan on tärkeää olla valmistautunut ongelmatilanteisiin että niistä selviää itse. Taustamotiiveilla hymistely sopii niille jotka elävät turvattua elämää jossa ei tarvitse miettiä selviytymistä. Olen huomannut että vaikka halutaan selittää että kristillisyys on hyvyyttä, sen parista usein pulpahtaa instituution kieltä ja ryhmästrategioita ja sosiaalisten ryhmittymien valtastrategioita käyttäviä yksilöitä jotka ovat minulle vakava uhka. (Itsemurhaan savustaminen esimerkkinä. Lienee relevantin suuruinen uhka.)
Vähän kuten äitini selitti kun yksi tappelutapaus tuli vastaan. Hänestä minun olisi tullut miettiä oliko päällekarkaajalla ollut huono lapsuus. Minä taas olen vain että tässä hyökkäystekniikassa Fiore käskee tuollaisen lukko-otteen. Motiiveja ehtii miettimään sitten kun ei ole enää bussiasemalla vaan poliisilaitoksella. Ja ei-mukanaolleiden mielissä.
Ymmärrän että vaikka korostatkin että miten vaikeaa sinulla on, olet varmasti melko kaukana minun kokemusmaailmastani. Sorry. Itse en edes muista montako kertaa minua on lyöty. Sellaista se on jos elää väärillä asuinalueilla. Ja on saanut päähänsä että konflikteista ei paeta koskaan. Ja että kiusaajille ei muutenkaan anneta periksi. ; ”Kristityt” ovat tässä samanlainen yleistermi kuin ”pahoinpitelijä”. Kätevä käytännöllinen konsepti joka on riittävä karkeistus helpottaakseen omassa elämässä selviämistä. On hauskaa että tulette neuvomaan. Miten sinä selviäisit niin että et koskaan joudu esimerkiksi ääriuskonnollisen ihmisen tappouhkailemaksi käytännössä oikein mitenkään koskaan ikinä? Oletko koetellut strategioitasi paljonkin käytännössä? Jos et niin miksi olet opettamassa minua näissä asioissa? Mistä olet saanut kompentenssisi ja viisautesi tähän?
Ilmoita asiaton viesti