Tuskakeskiviikko ...ja suurin niistä on hakkaus

Harva asia ilahduttaa mieltäni yhtä vahvasti kuin Pride

Aloitetaan tärkeimmästä. En ole homoseksuaali. Ja minua ei kiinnosta osallistua minkäänlaiseen Pride -kulkueiluun tai muuhun. Kaikki tämänlainen vaikuttaa aivan liiaksi sosiaaliselta elämältä ollakseen mieleeni.

Lisäksi, vaikka Prideä mainostetaan jonain pervoiluna niin oikeasti ne ovat lähinnä kulkueita joissa moitetta tulee liian värikkäästä - eikä liian vähästä - pukeutumisesta.  Jostain syystä räväkimmät poikkeukset ovat ne joita lähinnä näkee pridekriittisessä tilaisuudessa. Ne ovat kuitenkin väärää markkinointia, ja paikalle saapuminen tuottaa lähinnä pettymyksiä. Eivät ne mitään minun tai Juho Eerolan skeneä ole. Jos tälläinen värikäs ja hämmentävän runsas pukeutuminen on pervonormatiivisuutta joka on liikaa monille niin en tiedä miten nämä ihmiset hoitavat sen heteroseksuaalisen erityisen halauksen puolisonsa kanssa. Käsiä pitelemällä?

Toisaalta minä pistän siellä silmään koska olen täysin pikimusta. (Itse asiassa jopa siinä määrin että olen parissa homojen oikeustapahtumassa ollut paikalla niin että minut on tasan jätetty ja leikattu kuvamateriaalin ulkopuolelle. Näen niistä kuvista että niissä on kavereitani mutta minun habitus ei sovi hyvin yhteen niihin promokuvamateriaaleihin. Olenkin sellainen radiokasvo. En siis työni vaan ulkonäköni puolesta.

Mutta otsikkoni ei kuitenkaan valehtele. Harva asia ilahduttaa mieltäni kuin Pride -viikko.

Kävin Pride -viikon tiimoilla eilen yhden ja vain yhden asian vuoksi. TV7 mainosti Rukoushälytystä. Mainonta oli mahtavaista ; "Valitushuuto Sodoman vuoksi" ja "Ota paikkasi muurinaukossa!" Jos jossain puhutaan muuriin kahlittuna olemisesta ja yhdistää sodomian ja valitushuudot, niin ajattelin piipahtaa paikalla aivan vain kertomassa että he tarjoavat juuri jotain johon olen oikea mies. Maksoin tämän huonon onelinerin vuoksi jopa matkaliput. Mutta sitten kun tulin paikalle, ei rukoilijoita ollut oikein tullut ja tätä kautta minun kävi niin sääliksi että jätin vinoilun välistä. (Joskus jokin joukkokokoontuminen voi epäonnistua niin että säälin oikeasti niin että tulee myötätunto. Eikä pelkästään se "säälittävää" -heitto jota kuulee internetissä. Säälittävyydellä on siis asteet ja tämä tapahtuma kävi aika syvällä.)

Mutta tämänlaiset valitushuudot ilahduttavat mieltäni. Haluan aina nähdä mitä väärinajattelijat tekevät. Uudessa Suomessakin on ollut paljon kipuilua Priden ympärillä. Tähän voi liittää myös asiaankuuluvan anatomisen etuliitteen. Ja on erityisen huumorillis-ironista kenellä kipeytyy ja kenellä ei juuri tässä kontekstissa.

Tässä on noussut vahvasti esiin se, että ihmiset ajattelevat olevansa suvaitsevaisia. Tavalla joka saa hauskoja reaktioita iltalehtien palstoilla. Toisin sanoen jos heiltä kysyy mielipiteitä niin niitä ei saisi pitää epäsuvaitsevaisina vain siksi että suvaitsevaisuuden suvaitsemattomuutta pidetään jotenkin ongelmallisena. Itse näen että jos kannattaa vapaata markkinataloutta se ei tarkoita että ei voisi vastustaa kommunismia tai pitää jotain markkinoiden kahlitsemisena. (Itse asiassa ; Jos ei ole jotain kahlitsemista niin termillä "vapaa markkinatalous" ei olisi edes mitään sisältöä joka kertoisi miten asiat ovat ja toisin eivät.) Sama kaiken muunkin vapauden kanssa. Ei ole ristiriidassa vapauden kanssa että sanoo jotain totalitarismiksi. Kuuntele vaikka poliittisesta korrektiudesta pahastunutta joka kertoo miten feminismi on totalitarismia. Ja kysy häneltä onko hän sisäisesti ristiriitainen. (Hän kertoo että hän ei ole sisäisesti ristiriitainen vaan se feministi.)

Toinen erityinen asia on se, että Pride -kriitikot näkevät että suuret instituutiot eivät saisi olla mukana. Eli yritykset eivät saisi mennä mukaan tämänlaisiin asioihin. Heistä homot saavat olla homoja kunhan eivät näytä mitään julkisesti. (Jostain syystä homojen käsienpitely on ällöä ja he sanovat että eivät halua nähdä heteroidenkaan seksitouhuja. Mutta heteroiden seksitouhujen vapaudesta tulee huomattavasti vaikeammin valittamista. Uskokaa minua tässä asiassa.)

Minusta Pride olisi muuten turha. Mutta vapaassa maassa joukkotapahtumia saa järjestää ja siihen saa mennä isotkin yritykset ja institiuutiot mukaan aivan vapaasti. Ja jos tämä pahastuttaa jonkun sellaisen ylpeästi valkoisen joka sulaa auringossa (lumihiutale) niin minusta poliittinen korrektius on mennyt liian pitkälle jos joidenkin tunteita pitää suojella. Jos he puuttuvat muiden vapausiin sanomalla että "liioiteltua" tai "öyhötystä" niin siinähän vapaasti pahastuvat.

Jos niiden mukaan toimitaan ja ruvettaisiin kieltämään instituutioiden, kulkueiden ja muiden paikallaolo jne. niin ei tietty sitten elettäisi demokratiassa. On itse asiassa hauskaa kun ihmiset valittaa ja suolaantuu. Hampaatonta häviäjien nurinaa. Jonka kuuntelu antaa minulle hyvän erektion. Ei siksi että olisin homo vaan siksi että olen sellaisella tavalla perverssi.

Minusta on siistiä miten se, että moni "muu kuin valittaja itse" menee joukkotapahtumaan jossa on vääriä mielipiteitä on noin vahvan nurinan paikka. (Käykö tunteisiin?) On toki selvää että homojen suvaitsevaisuus ei tarkoita että heidän asiaansa pitäisi jotenkin eritysesti juhlia ja kannustaa. Mutta toisaalta ei kukaan ketään sinne Prideen raahaakaan. (Toisin kuin kirkkoon ja virsilaulantaan.) Jostain syystä näkyvyys lasketaan tässä joksikin jossa olisi pakko olla mukana. (Kun taas uskonnon kohdalla usein selitetään että uskonto saa näkyä katukuvassa tai eletään kauheassa pakkoateismissa.)

Selvästi jokin konflikti on kun nämä tunteet heräävät. Ja tämä itsessään kertoo että suhde homoihin ei ole tylsiintyneen neutraali. Päin vastoin asiaan koetaan merkitystä ja tämä koetaan vastustamisen ja valittamisen arvoiseksi asiaksi. Kun ei kehdata suoraan vaatia sensuuria, yritetään käyttää sensuurille kiertoilmaisuja kuten "liiallinen näkyvyys" (jonka vaatima sisältö olisi sitten se että kielletään näyttämästä joka on sensuuria kuten tyhmäkin, kuten minä, ymmärtää).


Mutta on siinä mukana pieni annos etiikkaakin.

Yleinen viesti Prideilyssä on ollut "ihmettely" ja se miten "ei ymmärretä". Sitä oikein koko kaveripiirin kanssa ihmetellään. (Mutta ei ole kuplautunutta jos joku sanoo että ei tunne ketään joka ei pitäisi liioiottelevana tätä homojuttua. Koska vain liberaalit elää kaikki kuplassa kun taas no vastapuoli jotenkin sitten on kontaktissa tähän umpioon. Vaikka ei tunne ketään.) 

Yleinen teema on että järkeen ei tunnu mahtuvan. Monikaan asia. Tästä minunkin on luonnollisesti helppoa olla samaa mieltä. Moni käyttää ignoranssia ja samastumiskyvyttömyyttä argumentinkorvikkeena. Tässä erityisen moni ihmettelee että miten Pride on myös ei-homoille.

Pridehän on ennen kaikkea ideologinen oikeusliikehdintä. Jolle muutenkin tärkeintä on ns. ajaa asioita. Tässä kontekstissa on helppoa tajuta että ei tarvitse olla homo ollakseen pridessä. Juttu on vähän sama kuin että ei tarvitse olla orja ajaaksee orjuuden loppumista. Olla nainen ajaakseen naisten äänioikeutta. Olla musta ajaakseen mustien oikeuksia. Olla koira puolustaakseen eläinten oikeuksia. Näitä ei tarvitse pitää arvostettavina ja näitä ei ole pakko ajaa. Mutta jos niitä arvostaa ja saa sen ympärille joukkotapahtuman niin sitten ollaan sellaisessa.

En minäkään valita Suviseurojen olemassaolossa vaikka pidän lestadiolaisten maailmankuvaa tunnetusti tietynlaisena. Niin kauan kuin minua ei raahata mukaan niin ei haittaa vaikka yrityiset huomioivatkin kristilliset porukat. (Tosin tässäkin on minua hauskuuttavia yksityiskohtia ; Jos lyhyeen pitää tiivistää kaikki mikä liittyy uskontoihin, niin suviseurat johtavat muutamaan asiaan ; Tapahtuman aikana lähialueen viinan myynti kasvaa ja kaupoista ja huoltoasemilta kondomit on usein myyty tyystin loppuun. Molempiin suhtaudutaan aika nihkeästi suviseuraan menevien opeissa.)

Juttu on oikeastaan hyvin simppeli ja on surullista jos tämäntasoista vaikeammat asiat menevät kaikki teiltä ohi. Ikävä juttu. Tuo mieleeni monia kysymyksiä. (Kuten ; Miten huolehditte arkenne? Onko teillä jotain erityisiä tarpeita vaikka esteettömyyden eteen joilla elämäänne voisi sinusta sujuvoittaa?)

Jos homolta kysyy mitä Pride symbolisoi, niin siihen vois vastata esim, että "ei saisi turpaan suutaumuksensa paljastamisesta", "äiti ei heittäisi hankeen",  "en menetä ylennystä duunipaikalla", ja muuta vastaavaa ihan oleellista juttua. Toki sillä, mitä muut ajattelee, ei pitäis olla ihmiselle mitään merkitystä, mutta siinä vaiheessa kun joku itsen ominaisuus johon ei voi ite vaikuttaa vaikuttaa elämään negatiivisesti koska toiset on asiattomia, niille kusipäille on ihan hyvä koittaa opettaa hyväksyntää. 

Vahvana ja muiden mielipiteistä välittämättä oleminen vaatii kontekstin. Sitä voi helposti naureskella heille jotka vaativat jotain "yleistä mukautumista" jos ei ole itse elänyt näiden ongelmien kesken. Ne ovat kuitenkin argumenttisisällöllisesti hyvin samanlaisia kuin Marie Antoinetten lausahdus "miksi he eivät syö leivoksia". (Lause on itsessään aikansa propagandaa ja epähistoriallinen. Mutta sen takana oleva asenne on kuitenkin reaalinen ja oleellinen vertaukseni kannalta.)

Itselleni asia on helppoa kun esimerkiksi sain kreationismikeskustleujen yhteydessä tappouhkauksia. Sitä ennen oli helppoa ajatella että mitä väliä muiden mielipiteistä. Uskonnonharjoittamisessa muutenkin on aika paljon samantyylisiä heittoja joissa "yhteiset arvot" hierotaan naamaasi mukamas "omana vakaumuksena ja siihen tutustumisena". Nämä tarjoavat samastumispintaa vaikka en itse homoseksuaali olekaan.

Loppusanat.

Ja kun noin moni noin syvästi pahastuu niin kyllä se kertoo että ei homoja ainakaan kovin neutraalisti kohdella ja käsitellä. Joten tarvetta on mitä enemmän tulee valituksia siitä mihin yritykset ja ihmiset menevät mukaan. "Öyhötys" ja "liiallisuuksiin meno" signaloikin siitä että moni haluaa että tietyt heitä loukkaavat mielipiteet tungetaan "toisenlajseen ja parempaan poliittiseen korrektiuteen" ja vaativat että heidän herkkiä tunteitaan suojellaan. (Tässä usein menee sotkuun "mitään ei saa sanoa" ja "mitään ei saa sanoa kritiikittä ja vastustusta saamatta". Ensimmäinen on sensuuria ja toinen aidon sananvapauden väistämätön seuraus.) Priden massatapahtumaluonne kaupallisine lieveilmiöineen kertoo kuitenkin omaa sanaansa jostain ajan hengestä (ja muusta Hegeliläisestä hevonkukusta.) 

Tietyt kokoontumiset saavat iloiset ihmiset kulkemaan yhdessä. Toiset eivät saa joukkoa kokoon irvistelemään kiukussa ja vastenmielisyydessä edes sodomialla mainostamalla. Tämä sanoo omia juttujaan Kansan Tahdosta ja mitä Kansa kannattaa. Tai ainakin siitä mitä Kansan Tahto ei vastusta.

Molemmat ilahduttavat mieltäni. Joskin vähemmän kuin asiaa vastustavien ja selkeästi tappiolla olevien nurina. Kohde ei voisi olla parempi; Oman lääkkeen nauttiminenkin on tässä asiaankuuluva kliseevertaus. Hehän ovat aina omia arvojaan ("Kansan arvot" & mitä he ovat siihen halunneet liittääkään. Kristillisyys) muiden naamaan. Toki Pride ei ole hyvä analogi koska sinne ei kukaan pakota ja sitten jos valitat niin sano että "tutustut nyt lain vaatimana omaan vakaumukseesi ja kulttuuriin". Vasta tämän jälkeenhän puntit olisivat oikeasti tasan. Tosin tämä lievennettykin tuntuu olevan monille liikaa. (Minulle kunnioitettavuus taas on että ei vaadi muilta mitään mihin ei ole konkreettisesti itse valmis.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Voiko homorummutus mennä liian pitkälle?

Voitko kuvitella skenaarion, jossa itsekin alkaisit sanoa touhulle vastaan?

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

"Voiko homorummutus mennä liian pitkälle?
Voitko kuvitella skenaarion, jossa itsekin alkaisit sanoa touhulle vastaan?"

Vain ignorantti idiootti pitää tuota relevanttina. Minun mielipiteet ei ole tärkeitä ja oleellisia jos mietitään kokonaisuustasolla demokratiaa. Sanoisin näin että jo tämä blogaus toki vastaa kysymykseesi relevantihkolla tasolla joten on tavallaan merkittävää että kysyt jotain johon on vastaus jo itse tekstissä.

Itse näen että jos kommentointi on sitä että pitää vaahdota lukematta tekstiä jota kritisoi niin sitten rummutus menee liian pitkälle ja alan sanomaan että "ei minun tietoisuudessa".

En toki sensuroi tyyppiä ja kiellä sanomasta mielipiteitä. Mutta jos alkaa puuttumaan muiden mielipiteenvapauksiin ja määräämään ei-itse omistamiensa instituutioiden mainoskampanjointeihin kieltoja niin kyllähän se epädemokraattinen on. Ja jo kauan ennen tätä päätän että jos en pidä asiasta niin pysyn poissa itse. Ja jos joku yrittää lähennellä niin sitten torjun jatkoyritykset. Esimerkiksi bannilla. En siis kiellä puhumasta mutta kieltäydyn kuuntelemasta.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Rinnekin menee Pride-marssille. Mieluummin näen kyllä pääministerin Pride-marssilla kuin ulkoministerin aborttimarssilla. Nykyisen ulkoministerin suhteen ei tätä pelkoa liene.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset